Pelastuslautta Svb24.com kokemuksia

Tarkennusta edelliseen. Pitää olla ISO 9650-1 ja sen jälkeen pitää tietää onko välinepakkaus alle 24h (tarkoitettu ranikkopurjehdukseen max 60 mailia rannasta). Avomeri-/ valtameripurjehdukseen tarkoitetun lautan pakkaus on "yli 24h". Olen useaan kertaan erehtynyt lautan ostossa kun nimissä esiintyy harhaanjohtavasti esim. maininta "Offshore"- mikä ei tarkoita mitään kelpuutusta. Pelkkä ISO 9650-1 ei kelvannut ARC:n katsastuksessa.

seppomartti kirjoitti:

Tarkennusta edelliseen. Pitää olla ISO 9650-1 ja sen jälkeen pitää tietää onko välinepakkaus alle 24h (tarkoitettu ranikkopurjehdukseen max 60 mailia rannasta). Avomeri-/ valtameripurjehdukseen tarkoitetun lautan pakkaus on "yli 24h". Olen useaan kertaan erehtynyt lautan ostossa kun nimissä esiintyy harhaanjohtavasti esim. maininta "Offshore"- mikä ei tarkoita mitään kelpuutusta. Pelkkä ISO 9650-1 ei kelvannut ARC:n katsastuksessa.

Lue lisää

Käyttötarkoitus tulee olemaan perhepurjehdusta Itämeren alueella eli sen suhteen ei tarvinne välittää näistä ISO- standardeista.

Tuollaista 6-hengen lauttaa ajattelin n.950e.http://www.svb24.com/en/seatec-life-raft.html

Vinkkejä lautan hankintaan otetaan vastaan!

kings kirjoitti:

Käyttötarkoitus tulee olemaan perhepurjehdusta Itämeren alueella eli sen suhteen ei tarvinne välittää näistä ISO- standardeista.

Tuollaista 6-hengen lauttaa ajattelin n.950e.http://www.svb24.com/en/seatec-life-raft.html

Vinkkejä lautan hankintaan otetaan vastaan!

Lue lisää

Tilasin pari vuotta sitten Plastimon lautan svb:ltä. Tilasin muutakin roipetta. Tavarat tuli kotiovelle rahtilavalla ja makso muistaakseni n. 30 €. Toimii hyvin. Se, että tarviiko Itämerelle lauttaa on kyseenalaista. Voihan sellaisen laittaa jos haluaa;).

kings kirjoitti:

Käyttötarkoitus tulee olemaan perhepurjehdusta Itämeren alueella eli sen suhteen ei tarvinne välittää näistä ISO- standardeista.

Tuollaista 6-hengen lauttaa ajattelin n.950e.http://www.svb24.com/en/seatec-life-raft.html

Vinkkejä lautan hankintaan otetaan vastaan!

Lue lisää

Jos et välitä standardeista niin itse tarkistaisin, että huolto löytyy kotimaasta. Lautan lähettäminen Saksaan ei ole mahdotonta muttei onnistu kuin maarahtina ja maksaa yllättävän paljon lisähintaa muutenkin kalliille huollolle. Sitten tarkistaisin, että on kaksoispohja ja vertaisin varustelistaa standardeihin.

toimiva ostopaikka kirjoitti:

Tilasin pari vuotta sitten Plastimon lautan svb:ltä. Tilasin muutakin roipetta. Tavarat tuli kotiovelle rahtilavalla ja makso muistaakseni n. 30 €. Toimii hyvin. Se, että tarviiko Itämerelle lauttaa on kyseenalaista. Voihan sellaisen laittaa jos haluaa;).

Lue lisää

Mutta siitä ei nyt tosiaan ole kyse vaan lautan lähettämisestä ulkomaille huoltoon. Soitapa huollintafirmaan ja kerro sitten. Veikkaan, että pilkku on väärässä kohdassa.

Olen ollut samaa mieltä ja raahannut veneessä lauttaa ympäristöstä riippumatta vuodesta -74. Pikkulasten suojelemiseksi ja juuri tulipalon varalta.

seppomartti kirjoitti:

Olen ollut samaa mieltä ja raahannut veneessä lauttaa ympäristöstä riippumatta vuodesta -74. Pikkulasten suojelemiseksi ja juuri tulipalon varalta.

Vielä jos ajattelee seppomartin viestä, niin siitä, että hällä ollut lautta 30v, niin miksi kytätä markkinoiden halvinta, kun on kerran kyse turvallisuudesta.

Älä säästä väärässä paikkaa!

Kannattaa myös huoltaa ohjeistuksen mukaan, älä säästä!

Ja viimeiseksi, vaikka kuinka ajattelisi, niin se ei tuo kokemusta käytännön taidoista joita voi oppia vain käytännössä, eli lautaan kipuamista voi harjoitella vain kipuamalla lauttaan.

Meriturvan kurssi on tosiaan ihan hyödyllinen. Isolla paukkuliivillä (275N) ei osittain tyhjentämättä ole mahdollista nousta lauttaan. Muutoinkin ilman avustajaa erittäin vaikeaa. Kilpailuihin osallistuessa joutuu mukautumaan järjestäjien kiristyneisiin vastimuksiin. RORC avomerivaatimukset täyttävä lautta ensin kelpasi grab packillä täydennettynä ARC:iin. Seuraavana vuonna ei käynyt vaan ostin Arimar ISO 9650-1. Tämä taas ei käynyt sitä seuraavana vuonna vaan ostin 2013 yo viitteen Viking "Resc you" ISO 9650-1, mutta sekään ei kelvannut valtamerelle kuin grwb packilla täydennettynä. Tämä niille tiedoksi, jotka aikovat osallistua valtameripurjehdukseen. Myös lautan varustelutaso on tärkeä.
"Cheeki Rafikin" tapauksen jälkeen kannattaa harkita lautan kiinnitystä. Takakaide ja automaattilaukaisu toimisi, vaikkei miehistö itse aktiivisesti pystyisi lauttaa pistämään toimintakuntoon. Joskus kannelle ilman telinettä kiinnitetyt lautat näyttävät siltä, että aalto saattaa viedä mennessään. Istuilaatikon sopukkoihin pakattua lauttaa ei saa esiin nopeasti. ARC:n vaatimus on 10 sekunnissa toimintakuntoon.

Samalla, kun keskustellaan halpislautoista vs. ISO-standarit täyttävistä lautoista, olisi ehkä hyvä miettiä omaa p.lautan tarvetta.

Täällä mainittiin hallitsematon tulipalo veneessä avomerellä. Se lienee käyttötarpeena selvä, mutta taitaa olla hyvin harvinainen. Useimmat venepalot lienevät sattuneet satamissa. Voisi ajatella, että venepalo ei syty myrskyssä ja siksi heikompikin “halpislautta” tai jolla voi olla siinä tilanteessa pelastava.

Veneen uppoaminen on kai meidän vesillämme useimmiten liittynyt kiville ajoon, törmäykseen tai veneen merikelvottomaan rakenteeseen (onnettomuustutkitalautakunnan raporteista saamani käsitys). Niissä tilanteissa p.lautan vaatimukset eivät ole yhtä suuret kuin merenkäynnissä johtuvissa uppoamisissa, joita tietenkin sattuu - onneksi harvoin. Valtamerillä uppoamisia on sattunut törmäyksissä, esim. valaaseen tai ajelehtivaan esineeseen tai veneen rakenteen pettämiseen (kölin tai peräsimen menetys, runkovauriot). Uppoaminen ei välttämättä ole liittynyt myrskyyn.
Havereissa isoilla merillä, on myöhäistä katua ettei sittenkään tullut hankittua ISO-standardit täyttävää lauttaa.

milloin lauttaan? kirjoitti:

Samalla, kun keskustellaan halpislautoista vs. ISO-standarit täyttävistä lautoista, olisi ehkä hyvä miettiä omaa p.lautan tarvetta.

Täällä mainittiin hallitsematon tulipalo veneessä avomerellä. Se lienee käyttötarpeena selvä, mutta taitaa olla hyvin harvinainen. Useimmat venepalot lienevät sattuneet satamissa. Voisi ajatella, että venepalo ei syty myrskyssä ja siksi heikompikin “halpislautta” tai jolla voi olla siinä tilanteessa pelastava.

Veneen uppoaminen on kai meidän vesillämme useimmiten liittynyt kiville ajoon, törmäykseen tai veneen merikelvottomaan rakenteeseen (onnettomuustutkitalautakunnan raporteista saamani käsitys). Niissä tilanteissa p.lautan vaatimukset eivät ole yhtä suuret kuin merenkäynnissä johtuvissa uppoamisissa, joita tietenkin sattuu - onneksi harvoin. Valtamerillä uppoamisia on sattunut törmäyksissä, esim. valaaseen tai ajelehtivaan esineeseen tai veneen rakenteen pettämiseen (kölin tai peräsimen menetys, runkovauriot). Uppoaminen ei välttämättä ole liittynyt myrskyyn.
Havereissa isoilla merillä, on myöhäistä katua ettei sittenkään tullut hankittua ISO-standardit täyttävää lauttaa.

Lue lisää

Yksi p.lautan käyttötarve näyttää olevan psykologinen. Pelastuslautta voi tuntua turvallisemmalta kuin ympärimennyt ja vesilastissa oleva purjevene.
Näinähän aikanaan tapahtui Fastnetin katastrofissa (1979). Veneessä pysyminen olisi joissain tapauksissa ollut turvallisempi ratkaisu kuin p.lauttaan siirtyminen. P.lautta johti useiden ihmishenkien menetyksiin lautan hajoamisen, hypotermian ym syiden takia. 82 venettä 303 kisaan osallistuneesta kärsi knockdownin, 6 sai runkovaurion, 6 peräsinvaurion, 16 menetti mastonsa. Useita veneitä hylättiin merelle, mutta lopulta vain 5 upposi.
Paniikki ei saisi olla pelastuslauttaan turvautumisen syy. Fastnetin katastrofista opittiin sekin, että jopa lauttaan siirtymiseen liittyi ihmishenkien menetyksiä. Yksi niistä johtui siitä, että lautan kiinnitysnauha oli eri puolella kuin lautan suuaukko.

paniikissa lauttaan kirjoitti:

Yksi p.lautan käyttötarve näyttää olevan psykologinen. Pelastuslautta voi tuntua turvallisemmalta kuin ympärimennyt ja vesilastissa oleva purjevene.
Näinähän aikanaan tapahtui Fastnetin katastrofissa (1979). Veneessä pysyminen olisi joissain tapauksissa ollut turvallisempi ratkaisu kuin p.lauttaan siirtyminen. P.lautta johti useiden ihmishenkien menetyksiin lautan hajoamisen, hypotermian ym syiden takia. 82 venettä 303 kisaan osallistuneesta kärsi knockdownin, 6 sai runkovaurion, 6 peräsinvaurion, 16 menetti mastonsa. Useita veneitä hylättiin merelle, mutta lopulta vain 5 upposi.
Paniikki ei saisi olla pelastuslauttaan turvautumisen syy. Fastnetin katastrofista opittiin sekin, että jopa lauttaan siirtymiseen liittyi ihmishenkien menetyksiä. Yksi niistä johtui siitä, että lautan kiinnitysnauha oli eri puolella kuin lautan suuaukko.

Lue lisää

Pelastuslautta on hyvä hankinta. Jos tulee tilanne että sitä tarvitsee niin mistä sen sitten taikoo jos ei ole sitä hankkinut. Samoin on pakollisten sammuttimien kanssa. Harvapa niitä on joutunut tositoimessa käyttämään.
Vanhan kansan sanonta "ei vara venettä kaada" sopii tähän yhteyteen hyvin.

Jopukka kirjoitti:

Pelastuslautta on hyvä hankinta. Jos tulee tilanne että sitä tarvitsee niin mistä sen sitten taikoo jos ei ole sitä hankkinut. Samoin on pakollisten sammuttimien kanssa. Harvapa niitä on joutunut tositoimessa käyttämään.
Vanhan kansan sanonta "ei vara venettä kaada" sopii tähän yhteyteen hyvin.

Lue lisää

Vanhan kansan sanonnat "osta kerralla kunnollinen" tai "köyhällä ei ole varaa ostaa huonoa" sopivat myös tähän yhteyteen, jos miettii ostaisiko halvimman mahdollisen vai sittenkin ISO 9650-mukaisen.

Edellä viitatttu Fastnet 1979 oli karvas opetus heikkojen pelastuslauttojen riskeistä ja varmaankin yksi syy ISO-standardien luomiseen.

kerralla kunnollinen kirjoitti:

Vanhan kansan sanonnat "osta kerralla kunnollinen" tai "köyhällä ei ole varaa ostaa huonoa" sopivat myös tähän yhteyteen, jos miettii ostaisiko halvimman mahdollisen vai sittenkin ISO 9650-mukaisen.

Edellä viitatttu Fastnet 1979 oli karvas opetus heikkojen pelastuslauttojen riskeistä ja varmaankin yksi syy ISO-standardien luomiseen.

Lue lisää

Nykyisin Seatecin pelastuslautatkin täyttävät ISO 9650 normit (ilmeisesti minimit) eikä 500€ 4-hengen halpismallia ole enää svb:n uudessa luettelossa enkä huomannut sitä enää firman nettisivuillakaan. Seatecin 4h lautta koteloon pakattuna maksaa nyt 900€, 6h vastaava 950€. ISO 9650-1 normien mukaiset toisen merkkiset lautat näyttävät olevan svb:llä 1500-2000€ hintaluokassa (Zodiac, Seago, Plastimo).

Näinhän svb:n sivuillakin todetaan "made by Zodiac", mutta svb myy myöskin Zodiac-merkkisiä p.lauttoja. Niiden varustelu on ilmeisesti parempi. Painokin on erilainen. Esim. 4h Zodiac on 8kg painavampi kuin 4h Seatec. Jostain on tingitty ja se näkyy hintaerona.
Huolto varmaankaan ei ole ongelma.

Vesitiivis ja kelluva grab bag on hyvä idea. Meillä on veneessä sellainen. Siihen on pakattu mm. kiikarit, paristokäyttöinen VHF ja GPS, paljon paristoja, taskulamppu, lääkepakkaus, aurinkolaseja, lukulaseja, hätäraketteja, veneen toinen EPIRB ym. tarpeellista. Kovemmassa kelissä kassi jopa pidetään lähellä uloskäyntiä.

Vaikka lauttaa ei tarvittaisikaan, grab bagin hyöty on se, että siinä kaikki hätätarvikkeet säilyvät yhdessä paikassa, josta ne saa tarvittaessa nopeasti käsiinsä.

Ei kai keskustelua ole käyty siitä, onko p.lautta turha vai ei, vaan siitä minkälainen lautta kannattaisi hankkia (jos lautan tarvitsee)!
Sekin on tärkeä pointti, ettei pelastuslautta ole turvallisempi kuin pinnalla pysyvä purjevene.

"..tosissaan varautuvalla olisi aina veneen ollessa kulussa passi, lompakko, käsi-VHF ja muut välttämättömimmät asia.."
Näin kirjoitit ja totesit, ettei "meistä kovin moni taida niin toimia". No ei todellakaan! Miksi ihmeessä otat passin mukaan aina kun veneesi on kulussa? Valtaosalla veneilijöistä kesäpurjehdukset rajoittuvat rannikoille, Saaristomerelle, Ahvenanmaalle ja ehkä Tukholman saaristoon. Ei sinne tarvitse varustautua grab-bagilla eikä pelastuslautallakaan...

kulkualueen mukaan kirjoitti:

Ei kai keskustelua ole käyty siitä, onko p.lautta turha vai ei, vaan siitä minkälainen lautta kannattaisi hankkia (jos lautan tarvitsee)!
Sekin on tärkeä pointti, ettei pelastuslautta ole turvallisempi kuin pinnalla pysyvä purjevene.

"..tosissaan varautuvalla olisi aina veneen ollessa kulussa passi, lompakko, käsi-VHF ja muut välttämättömimmät asia.."
Näin kirjoitit ja totesit, ettei "meistä kovin moni taida niin toimia". No ei todellakaan! Miksi ihmeessä otat passin mukaan aina kun veneesi on kulussa? Valtaosalla veneilijöistä kesäpurjehdukset rajoittuvat rannikoille, Saaristomerelle, Ahvenanmaalle ja ehkä Tukholman saaristoon. Ei sinne tarvitse varustautua grab-bagilla eikä pelastuslautallakaan...

Lue lisää

No, ensinnäkin minulla on tapana ottaa passi mukaan aina yhtä yötä pidemmille reissuille ihan sen vuoksi, että on sitten vapaus suunnata vaikka Tallinnassa pistäytymään, jos sattuisi huvittamaan. Vaikka Schengen-alueella ei olekaan säännöllisiä passintarkastuksia, niin matkustusasiakirja pitää kuitenkin olla Pohjoismaiden ulkopuolella. Ja minulla se matkustusasiakirja on nimenomaan passi, koska en ole välittänyt hankkia poliisin henkilökorttia.

Ja olen eri mieltä tuosta, etteikö ihan saaristossa ja Ahvenmaan suunnallakin olisi järkevää väsätä sitä grab bagia. Tosiasia on, että kulkualue ei muuta veneen nopean tuhoutumisen todennäköisyyttä (se voi upota jopa laiturissa, jos huono säkä käy). Tunnustan silti, etten ole itsekään semmoista koonnut, vaikka seilaan paljon laajemmalla kuin listaamasi alueet.

Toisaalta esimerkiksi Manner-Suomen ja Ahvenanmaan välillä on sen verran tyhjää merialuetta, että jopa keskikesällä minä mieluummin kelluisin siellä pelastuslautalla kuin pelkkien liivien varassa vedessä, jos vaikkapa tulipalo olisi upottanut veneen.

Lautan lisäksi meriturvan kursseille, että oppisit miten lautta käännetään ja miten sinne kivutaan yms.

Ikävä tosi case itämereltä jonka jälkeen pelastuslauttojen tekniset vaatimuksen hieman muuttuivat. Estonia- lauttoja oli meressä riittävästi, jotta suurin osa olisi voinut pelastua, väki ei osannut tai saaneet käännettyä lauttoja oikeinpäin, ulkokansille pääsi n300 hekilöä joista 160 pääsi pelastuslautalle tai veneeseen ja näistä vielä 20 menehtyi hypotermiaan.

Suosittelen kaikille meriturvan pelastautumis kursseja, itse olen käynyt ns. Ammati kurssin, mutta siellä on huviveneilijöille kursseja ja oikea pieni purjevenkkin altaassa jossa pääsee treenaamaan erittäin aidon oloisissa olosuhteissa.

Itse olen käynyt ammattiliikenteen STWC kursseja joissa harjoituksia piristämässä ovat olleet aaltokone / tuulikone / sade ja pimeyttäkin altaalla ilmeisesti samat käytössä huvivene kurssilla.

http://www.meriturva.fi/fi/koulutus/veneilijan-pelastautumiskurssi

5+19 kirjoitti:

No, ensinnäkin minulla on tapana ottaa passi mukaan aina yhtä yötä pidemmille reissuille ihan sen vuoksi, että on sitten vapaus suunnata vaikka Tallinnassa pistäytymään, jos sattuisi huvittamaan. Vaikka Schengen-alueella ei olekaan säännöllisiä passintarkastuksia, niin matkustusasiakirja pitää kuitenkin olla Pohjoismaiden ulkopuolella. Ja minulla se matkustusasiakirja on nimenomaan passi, koska en ole välittänyt hankkia poliisin henkilökorttia.

Ja olen eri mieltä tuosta, etteikö ihan saaristossa ja Ahvenmaan suunnallakin olisi järkevää väsätä sitä grab bagia. Tosiasia on, että kulkualue ei muuta veneen nopean tuhoutumisen todennäköisyyttä (se voi upota jopa laiturissa, jos huono säkä käy). Tunnustan silti, etten ole itsekään semmoista koonnut, vaikka seilaan paljon laajemmalla kuin listaamasi alueet.

Toisaalta esimerkiksi Manner-Suomen ja Ahvenanmaan välillä on sen verran tyhjää merialuetta, että jopa keskikesällä minä mieluummin kelluisin siellä pelastuslautalla kuin pelkkien liivien varassa vedessä, jos vaikkapa tulipalo olisi upottanut veneen.

Lue lisää

Varmaan on paljon ennakkotapauksia venepaloista ja pelastuslautan käytöstä niissä Saaristomerellä Ahvenanmaan ja mantereen välillä? Ilman muuta grab-bag passeineen mukaan pelastuslauttaan kun ensi kesänä lähdet Maarianhaminan itäsatamaan, jos kerran pidät riskiä suurena!
Tietysti passikin mukaan, jos viikonloppuretkellä ei tiedä lähteekö Kotkaan vai Tallinnaan vai ehkä Tammisaareen.

Asiaan liittyen - minkä kokoisia jauhesammuttimia on veneessäsi, 3 kg vai 6kg? Mitä suosittelet? Jokainen paloharjoituksiin osallistunut tietää kuinka nopeasti pieni jauhesammutin tyhjenee.

Pitkät purjehdukset Pohjoismaiden tai EU:n ulkopuolelle eivät taida olla aivan sitä, jota enemmistä veneilijöistä harrastaa "aina veneen ollessa kulussa" ;-)

liioittelua! kirjoitti:

Varmaan on paljon ennakkotapauksia venepaloista ja pelastuslautan käytöstä niissä Saaristomerellä Ahvenanmaan ja mantereen välillä? Ilman muuta grab-bag passeineen mukaan pelastuslauttaan kun ensi kesänä lähdet Maarianhaminan itäsatamaan, jos kerran pidät riskiä suurena!
Tietysti passikin mukaan, jos viikonloppuretkellä ei tiedä lähteekö Kotkaan vai Tallinnaan vai ehkä Tammisaareen.

Asiaan liittyen - minkä kokoisia jauhesammuttimia on veneessäsi, 3 kg vai 6kg? Mitä suosittelet? Jokainen paloharjoituksiin osallistunut tietää kuinka nopeasti pieni jauhesammutin tyhjenee.

Pitkät purjehdukset Pohjoismaiden tai EU:n ulkopuolelle eivät taida olla aivan sitä, jota enemmistä veneilijöistä harrastaa "aina veneen ollessa kulussa" ;-)

Lue lisää

Minulla on sekä 3 että 6 -kiloiset, kolmonen tuli veneen mukana aikoinaan ja kutosen olen itse hankkinut. Mutta olen paloharjoituksissa todennut, että jopa kiloisella sammuu paljon, jos osaa ja säilyttää malttinsa. Tositilanteessa se maltin säilyttäminen vain on astetta vaativampi asia kuin rauhallisessa harjoitusympäristössä. Ja jos palo on alkanut esimerkiksi moottoritilassa, voi helposti käydä niin, että sitä ei havaita ajoissa. Ei niitä venepaloja montaa vuodessa ole mutta silti joka vuosi muutama.

Eikä se pistäytyminen Tallinnassa ole mikään pitkä purjehdus, 8-10 tuntia Suomenlahden yli, vähemmän, jos lähtöpiste sattuu olemaan Porkkalassa. Ja Viroon mennessä jo pitää olla passi tai poliisin myöntämä EU-henkilökortti. Ehkä se on sinulle vieras ajatus, mutta ei täällä etelärannikolla, että lauantaiaamuna saattaa hyvinkin juolahtaa mieleen "käväistääs piruuttamme Tallinnassa syömässä".

Luulen kyllä, ettet ole ikinä itse veneellä Ahvenanmaalla käynyt, ei sekään väli nimittäin koko ajan saariston suojassa ole.

Jahas, uusi foorumisofta ei sitten näköjään enää hyväksy noita numerovahvistuksesta napattuja nimimerkkejä :)

Se-edellinen519 kirjoitti:

Minulla on sekä 3 että 6 -kiloiset, kolmonen tuli veneen mukana aikoinaan ja kutosen olen itse hankkinut. Mutta olen paloharjoituksissa todennut, että jopa kiloisella sammuu paljon, jos osaa ja säilyttää malttinsa. Tositilanteessa se maltin säilyttäminen vain on astetta vaativampi asia kuin rauhallisessa harjoitusympäristössä. Ja jos palo on alkanut esimerkiksi moottoritilassa, voi helposti käydä niin, että sitä ei havaita ajoissa. Ei niitä venepaloja montaa vuodessa ole mutta silti joka vuosi muutama.

Eikä se pistäytyminen Tallinnassa ole mikään pitkä purjehdus, 8-10 tuntia Suomenlahden yli, vähemmän, jos lähtöpiste sattuu olemaan Porkkalassa. Ja Viroon mennessä jo pitää olla passi tai poliisin myöntämä EU-henkilökortti. Ehkä se on sinulle vieras ajatus, mutta ei täällä etelärannikolla, että lauantaiaamuna saattaa hyvinkin juolahtaa mieleen "käväistääs piruuttamme Tallinnassa syömässä".

Luulen kyllä, ettet ole ikinä itse veneellä Ahvenanmaalla käynyt, ei sekään väli nimittäin koko ajan saariston suojassa ole.

Jahas, uusi foorumisofta ei sitten näköjään enää hyväksy noita numerovahvistuksesta napattuja nimimerkkejä :)

Lue lisää

Hyvä, että sammuttimesi ovat kunnossa! Venepalon ollessa alkuvaihetta pitemmällä savun takia ei välttämättä ole helppo suihkutella palokohteeseen, vaikka toimii harkitsevaisesti. Muutama vuosi sitten Skagenin satamassa syttyi venepalo. Kokeneena purjehtijana tiedät kuinka ahdasta Skagenissa on sesonkiaikana, vaikka alkukesällä siellä on vain muutama yksittäinen purjevene. Moni muukin purjehtija kävi tyhjentämässä 1 kg:n sammuttimensa ja yhteisvoimin saimme palon hallittua jo ennen palokunnan saapumista. Norjalaisveneen miehistö selvisi ensimmäisen asteen palovammoilla eikä palo levinnyt kylkikiinnityksissä olleisiin naapuriveneisiin.

Omasta mielestäni Ahvenanmaa kuuluu Suomen saaristoon. Sinulle avomeripurjehdusta. Joka tapauksessa sinne purjehtiessa on maata koko ajan näköetäisyydellä ja siksi kysymys on tyypillisestä saaristopurjehduksesta. Se ei edellytä pelastuslauttaa eikä grab-bagia. Ahvenanmeren ylityksellä avointa merta on vain n. 25 nm.

Sikäli olet oikeassa, etten joka kesä ole poikennut Ahvenanmaalle, koska aika usein olen mennyt tai saapunut Itämereltä Hangon tai Utön kautta. Käsitykseni on yhä, ettei jokainen veneilijä tarvitse pelastuslauttaa eikä myöskään grab-bagia passeineen aina, aina kun vene on liikkeellä. Sinä todistit tarvitsevasi, mutta yleistyksesi muista veneilijöistä perustui luulemiseen! Enemmistö osaa harkita etukäteen ottaako passin mukaan vai ei.

No, minä olen edelleen eri mieltä grab-bagin tarpeesta/järkevyydestä myös Ahvenanmaalle mennessä. Maata on näkyvissä, mutta ei läheskään joka paikassa uimamatkan päässä. Pelastuslauttaa voi joku pitää overkillina siellä, minä en pidä. Ihan siitä syystä, että JOS vastoin kaikkia ennakkovarotoimia vene sittenkin uppoaa alta, minä odottelen apua mieluummin suht kuivana ja lämpöisenä lautalla. JA tärkeimmät tavarani mukana.

Se passijuttu on tietysti henkilökohtainen kysymys. Jotkut eivät tee mitään ex tempore, minä teen useinkin. Ja vielä useammin haluan varmistaa itselleni mahdollisuuden siihen.

Se-edellinen519 kirjoitti:

No, minä olen edelleen eri mieltä grab-bagin tarpeesta/järkevyydestä myös Ahvenanmaalle mennessä. Maata on näkyvissä, mutta ei läheskään joka paikassa uimamatkan päässä. Pelastuslauttaa voi joku pitää overkillina siellä, minä en pidä. Ihan siitä syystä, että JOS vastoin kaikkia ennakkovarotoimia vene sittenkin uppoaa alta, minä odottelen apua mieluummin suht kuivana ja lämpöisenä lautalla. JA tärkeimmät tavarani mukana.

Se passijuttu on tietysti henkilökohtainen kysymys. Jotkut eivät tee mitään ex tempore, minä teen useinkin. Ja vielä useammin haluan varmistaa itselleni mahdollisuuden siihen.

Lue lisää

Odottelet siis pelastuslautalla "suht. kuivana ja lämpöisenä", kun veneesi on äkkiarvaamatta uponnut Ahvenanmaalle purjehtiessasi.
Mitä kuvitelmastasi pitäisi ajatella? Ehkä sitä että purjehdit ainostaan hellepäivinä ja kun merivesi on lämmennyt sekä sitä, että siirryt lauttaan melko kevyessä tuulessa ja hyvissä ajoin ennen veneesi vajoamista pinnan alle. Muuten kai meidän latitudeilamme on mahdoton päästä pelastuslauttaan kuivin vaattein ja pysyä lämpöisenä :-D

En väheksy turvallisuusvarusteitasi, mutta Meriturvan järjestämä pelastuslauttaharjoitus voisi kenties muuttaa illuusioita.

"suht" eli "suhteellisen kuivana ja lämpöisenä". Ihan varmasti kuivempana ja lämpöisempänä kuin kelluttuani liivien varassa vain muutamankin tunnin vedessä. TÄSSÄ on se pelastuslautan arvo Itämerellä: vaikka se ei loputtomiin pelasta hypotermialta, niin silti lautallaolijan tilanne on merkittävästi parempi kuin vedessäolijan. Se, pääseekö sinne lauttaan ihan kuivin vaattein, on tuurissa eli pääseekö suoraan veneestä vai veden kautta.

15-asteisessa vedessä ihmisen yleensä arvioidaan pysyvän toimintakuntoisena enintään pari tuntia ja hengissäkin ehkä jopa vain 5-6 tuntia. Sitten on vielä sellainen juttu, että jos silminnäkijää ei sattunut uppoamiselle olemaan etkä ehtinyt itse lähettää hätäkutsua, on jokseenkin varmaa, ettei sinua kukaan löydä pitkään aikaan vedestä. Lautta näkyy paljon kauemmas. Ja jos sinulla oli se grab-bag, on sinulla siellä myös kännykkä ja ehkä käsi-VHF ja niiden avulla mahdollisuuksia saada lähetettyä hätäviesti.

Mutta siis joka tapauksessa: se, joka väittää, ettei lautalla pysyisi hengissä paremmin kuin vedessä, on pahasti harhapoluilla.

Se-edellinen519 kirjoitti:

"suht" eli "suhteellisen kuivana ja lämpöisenä". Ihan varmasti kuivempana ja lämpöisempänä kuin kelluttuani liivien varassa vain muutamankin tunnin vedessä. TÄSSÄ on se pelastuslautan arvo Itämerellä: vaikka se ei loputtomiin pelasta hypotermialta, niin silti lautallaolijan tilanne on merkittävästi parempi kuin vedessäolijan. Se, pääseekö sinne lauttaan ihan kuivin vaattein, on tuurissa eli pääseekö suoraan veneestä vai veden kautta.

15-asteisessa vedessä ihmisen yleensä arvioidaan pysyvän toimintakuntoisena enintään pari tuntia ja hengissäkin ehkä jopa vain 5-6 tuntia. Sitten on vielä sellainen juttu, että jos silminnäkijää ei sattunut uppoamiselle olemaan etkä ehtinyt itse lähettää hätäkutsua, on jokseenkin varmaa, ettei sinua kukaan löydä pitkään aikaan vedestä. Lautta näkyy paljon kauemmas. Ja jos sinulla oli se grab-bag, on sinulla siellä myös kännykkä ja ehkä käsi-VHF ja niiden avulla mahdollisuuksia saada lähetettyä hätäviesti.

Mutta siis joka tapauksessa: se, joka väittää, ettei lautalla pysyisi hengissä paremmin kuin vedessä, on pahasti harhapoluilla.

Lue lisää

Vääristit tahallasi tai et vieläkään käsittänyt viestiäni. Pelastuslautalle kiivetessäsi olet LIKOMÄRKÄ ja kylmissäsi etkä suinkaan "suht kuiva" mistään. Itämeri on keskikesälläkin vain 12-15 asteinen (kun auringon lämmittämä pintavesi on sekoittunut).
Kaikkein turvallisinta on pysyä veneessä niin kauan kuin se on pinnalla: koeta tukkia vuoto ja sammuttaa palo. Hälyytä apua. Jos vahinkon sattuu saaristopurjehduksillasi, yritä ajaa lähimpään rantaan tai matalikkoon. Vasta, jos mikään ei onnistu ja vene oikeasti on uppoamassa, menet veteen ja kiipeät laukaistuun lauttaasi. En kertaakaan ole väittänyt pelastuslauttaa tarpeettomaksi niillä vesialueilla ja veneissä, joihin lauttaa suositellaan.

Minä edelleenkin sanon, että ei ole varmaa, että joudut märkänä sinne lautalle. Riski siihen on kyllä vähintään kohtalainen. Ja pointtini on se, että sinä selvästi yrität väittää, että Itämerellä ei lauttaa tarvita ikinä missään tilanteessa. Minä väitän, että jos vene uppoaa, olet hemmetin paljon paremmassa asemassa lautalla kuin vedessä.
Väitätkö, ettei vene voi koskaan upota saaristossa/näköetäisyydellä maasta?

En ole väittänyt pelastuslauttaa tarpeettomaksi Itämerellä. Vastaan sinulle enää vain siksi, että esitit virheellisiä toimintaohjeita muille lukijoille.

-Suosittelen Meriturvan pelastuslauttaharjoitusta, että opit käytännön.
-Neuvoit hälyyttämään apua käsi-VHF:llä tai kännykällä. Käsi-VHF on lyhyiden etäisyyksien yhteysväline (kantavuus n. 5 mpk). Pelastuslautalla käsi-VHF on se yhteysväline, jolla voit kommunikoida pelastusaluksen tai -helikopterin kanssa. Kännykkä toimii vain näköetäisyyden päässä tukiasemista ja on pelastuslautalla avomerellä hyödytön. Jos veneessäsi on vuoto jota et pysty tukkimaan tai palo, jota et hallitse, paina kiinteän 25W tehoisen DSC-VHF:si hätänappia (voit määritellä hätäviestiin hädän laadun, jos ehdit). Se välittää gps-koordinaatit ( jos gps on liitetty).
-Jos rupeat harrastamaan avomeripurjehduksia, hanki kiinteän DSC-VHF:n lisäksi Epirb! Se toimii myös vedessä tai pelastuslautassa.
-Jos tarvitset avomerellä toimivan kännykän, hanki Iridium-satelliittipuhelin.

Kukaan ei ole väittänyt, että vedessä on turvallisempaa kuin kumijollassa tai pelastuslautassa.
Muistutan tässä yhteydessä ranskalaislääkäri Alain Bombardin tutkimuksista. Hän totesi, että suuri osa merionnettomuuksissa tapahtuneista kuolemista johtui paniikista. Moni kuolema olisi todennäköisesti vältetty neuvokkuudella ja päättäväisyydellä. Sen todistaakseen hän ajelehti kumijollalla Atlantin yli. Kumijollassa ei ollut vesivarastoja eikä muonaa. Bombard selvisi hengissä.
Neuvokkuutta ja harkintaa ei voi korvata edes pelastuslautalla.

On se ainakin tyhjää parempi. Ainoa mieleentuleva heikkous on se, että jos ei ole ennättänyt mitään hätäviestiä lähettää, niin kumivene ei herätä muiden kulkijoiden huomiota samalla tavalla kuin pelastuslautta. Mutta eiköhän saaristossa kännykälläkin saa lähes aina yhteyden ja todennäköisyys huonoon keliin on vähäisempi kuin avomerellä.

Vielä parempi kun pidät kannella täytettynä

B-52 strikes kirjoitti:

On se ainakin tyhjää parempi. Ainoa mieleentuleva heikkous on se, että jos ei ole ennättänyt mitään hätäviestiä lähettää, niin kumivene ei herätä muiden kulkijoiden huomiota samalla tavalla kuin pelastuslautta. Mutta eiköhän saaristossa kännykälläkin saa lähes aina yhteyden ja todennäköisyys huonoon keliin on vähäisempi kuin avomerellä.

Lue lisää

Kun nyt puhutaan Suomen saaristossa purjehtimisesta eikö huonon sään yllättäessä sentään ole aika lyhyt matka lähimmän saaren suojaan?

Eikö jonkinlaisena turvavarusteiden ohjenuorana voisi pitää SPV:n katsastusluokkien mukaista varustusta? Pelastuslauttaa ei edes suositella 3. ja 4. luokassa, 2. katsatusluokassa se on suositus ja 1. luokassa pakollinen varuste.- Jos katsastusluokat ja varusteet eivät ole tuttuja, ne löytyvät netistä. Vaikka venekatsastuksia vastustaisi, niihin kannattaa tutustua.

yliammuttua kirjoitti:

Kun nyt puhutaan Suomen saaristossa purjehtimisesta eikö huonon sään yllättäessä sentään ole aika lyhyt matka lähimmän saaren suojaan?

Eikö jonkinlaisena turvavarusteiden ohjenuorana voisi pitää SPV:n katsastusluokkien mukaista varustusta? Pelastuslauttaa ei edes suositella 3. ja 4. luokassa, 2. katsatusluokassa se on suositus ja 1. luokassa pakollinen varuste.- Jos katsastusluokat ja varusteet eivät ole tuttuja, ne löytyvät netistä. Vaikka venekatsastuksia vastustaisi, niihin kannattaa tutustua.

Lue lisää

Katsastusluokka 1: Avomeri
Avomeriolosuhteisiin purjehduskautena vallitseviin olosuhteisiin rakenteeltaan ja kunnoltaan soveliaat veneet, jotka pystyvät olemaan tarvittavan omavaraisia. Purjehdusalue kattaa Itämeren lahtineen, Pohjanmeren, Ruotsin, Norjan ja Kuolan niemimaan rannikot, Brittein saaret, Biskajan, Espanjan ja Portugalin rannikot sekä Välimeren (= Euroopan rannikkovedet ja Välimeri).

Katsastusluokka 2: Rannikko
Meriolosuhteisiin rannikon läheisyydessä normaalina purjehduskautena vallitseviin olosuhteisiin rakenteeltaan ja kunnoltaan sopivat veneet, jotka pystyvät olemaan tarvittavan omavaraisia. Purjehdusalue kattaa Merenkurkun, Perämeren ja Suomenlahden, suotuisissa olosuhteissa Pohjois-Itämeren linjan Hanko-Gotlanti länsipuolella sekä Etelä-Itämeren linjan Öölanti-Bornholm-Rügen länsipuolella.

Katsastusluokka 3: Saaristo
Saaristoon ja sisävesille normaalina purjehduskautena vallitseviin olosuhteisiin rakenteeltaan ja kunnoltaan soveliaat veneet. Purjehdusalue kattaa Suomen rannikot, järvet, Ahvenanmeren, Suomenlahden perukan Viipurinlahdelle ja Saimaan kanavan sekä suotuisissa olosuhteissa Merenkurkun ja välin Helsinki-Tallinna.

Katsastusluokka 4: Suojaiset vesialueet
Suojaisille vesialueille rakenteeltaan ja kunnoltaan soveliaat veneet sekä valvotuissa olosuhteissa tapahtuvat purjehdustapahtumat.

seppomartti kirjoitti:

Vielä parempi kun pidät kannella täytettynä

Kiitos hyvistä vinkeistä kaikille! Näiden juttujen perusteella tod.näk. hankin lautan Suomesta. Lautan tarpeellisuudesta en lähde kinaamaan, jokainen arvioikoon sen itse mitä kokee tarpeelliseksi ja mitä ei.

Itse koen lautan kannattavaksi hankinnaksi oman perheen turvaamiseksi pidemmillä reissuilla Itämerenalueella.Toivotaan ettei tätä ostosta tarvita koskaan!

yliammuttua kirjoitti:

Kun nyt puhutaan Suomen saaristossa purjehtimisesta eikö huonon sään yllättäessä sentään ole aika lyhyt matka lähimmän saaren suojaan?

Eikö jonkinlaisena turvavarusteiden ohjenuorana voisi pitää SPV:n katsastusluokkien mukaista varustusta? Pelastuslauttaa ei edes suositella 3. ja 4. luokassa, 2. katsatusluokassa se on suositus ja 1. luokassa pakollinen varuste.- Jos katsastusluokat ja varusteet eivät ole tuttuja, ne löytyvät netistä. Vaikka venekatsastuksia vastustaisi, niihin kannattaa tutustua.

Lue lisää

Sillä kumiveneellä se matka suojaan voi olla melkoisen pitkä. Mutta tarkoitin sääviittauksella itse asiassa juuri samaa kuin sinä sanoit eli että saaristossa on todennäköisesti hakeuduttu suojaan jo ennen kuin sää käy niin huonoksi, että veneen upotessa kumivene olisi merkittävästi pelastuslauttaa huonompi.
Sinä taidat nyt ajatella, että siihen pelastuslauttaan jouduttaisiin turvautumaan vain, jos todella kova keli murjoo veneen upoksiin. Minä taas arvelen, että Itämerellä todennäköisempi syy pelastuslautan tarpeelle on jokin vähemmän säästä riippuvainen asia. Eli esimerkiksi venepalo tai läpiviennin pettäminen, kuten tuolla ylempänä näköjään oli esitettykin.

B-52strikes kirjoitti:

Sillä kumiveneellä se matka suojaan voi olla melkoisen pitkä. Mutta tarkoitin sääviittauksella itse asiassa juuri samaa kuin sinä sanoit eli että saaristossa on todennäköisesti hakeuduttu suojaan jo ennen kuin sää käy niin huonoksi, että veneen upotessa kumivene olisi merkittävästi pelastuslauttaa huonompi.
Sinä taidat nyt ajatella, että siihen pelastuslauttaan jouduttaisiin turvautumaan vain, jos todella kova keli murjoo veneen upoksiin. Minä taas arvelen, että Itämerellä todennäköisempi syy pelastuslautan tarpeelle on jokin vähemmän säästä riippuvainen asia. Eli esimerkiksi venepalo tai läpiviennin pettäminen, kuten tuolla ylempänä näköjään oli esitettykin.

Lue lisää

En "taida nyt ajatella" niinkuin kuvittelit. Pointtini on: vahinkoihin, kuten venepaloon tai läpiviennin korroosioon, voi varautua muullakin tavalla kuin pelastuslautan hankkimisella!
Mitä muuten ajattelet nestekaasuräjähdyksestä veneessä? Venepaloja harvinaisempi, mutta voi upottaa äkilliesti. Entä laivan alle jääminen? Näihinkin voi varautua muulla tavoin kuin paleastuslautan hankinnalla.

Riskisuunnittelussa on aina kaksi osaa: miten yritetään estää riskin toteutuminen ja miten toimitaan, jos se kuitenkin kaikesta huolimatta toteutuu. Eivät ne ole toisensa poissulkevia.
Sinä käytät sanaa "varautua" ammatillisessa mielessä väärin, varautuminen on nimenomaan sitä jälkimmäistä eli mitä tehdä, jos kuitenkin sattuu vahinko.

Nestekaasuräjähdys, tai useammin kai nestekaasupalo, kuuluu samaan kategoriaan kuin muut tulipalot, ei muuta olennaisesti varautumissuunnitelmaa. Laivan alle jääminen alkaa sitten jo kuulua sen tyyppiseen riskiin, että siihen tarvitaan välttämis- mutta ei varautumussuunnitelmaa. Jos ei testamentin tekoa lasketa varautumiseksi.

B-52strikes kirjoitti:

Riskisuunnittelussa on aina kaksi osaa: miten yritetään estää riskin toteutuminen ja miten toimitaan, jos se kuitenkin kaikesta huolimatta toteutuu. Eivät ne ole toisensa poissulkevia.
Sinä käytät sanaa "varautua" ammatillisessa mielessä väärin, varautuminen on nimenomaan sitä jälkimmäistä eli mitä tehdä, jos kuitenkin sattuu vahinko.

Nestekaasuräjähdys, tai useammin kai nestekaasupalo, kuuluu samaan kategoriaan kuin muut tulipalot, ei muuta olennaisesti varautumissuunnitelmaa. Laivan alle jääminen alkaa sitten jo kuulua sen tyyppiseen riskiin, että siihen tarvitaan välttämis- mutta ei varautumussuunnitelmaa. Jos ei testamentin tekoa lasketa varautumiseksi.

Lue lisää

Halusit tarttua yksittäiseen sanavalintaani etkä sen takia halunnut ymmärtää ;-)
Siksi väännän rautalangasta. Vaihda pohjan läpivientivettiilit korroosion kestäviin, uusi kaikki letkut klemmarit säännöllisesti, asenna kaasuvaroitin (n. 50€) ja magneettiventtiili sekä sulje kaasupullon venttiili jokaisen käytön jälkeen, hanki AIS-B transponderi sekä tutkaheijastin laivojen takia (jos liikut avomerellä) jne. Hypotermian varallekin voit varustautua - ensimmäinen tärkeä asia on senkin riskin tiedostaminen!
Myös kaasuräjähdyksen riski on syytä tiedostaa, koska se poikkeaa tavallisesta venepalosta (vaikka väitit samanlaiseksi):
https://www.youtube.com/watch?v=Yxm3uMy6MPI
https://www.youtube.com/watch?v=WdmnJFaD5Dw
https://www.youtube.com/watch?v=mhoVSA3-A4w

Onko pelastuslauttasi käytettävissä, jos veneesi räjähtää nestekaasun tai bensan kaasuuntumisen takia? Entä osaatko palovammojen ensiavun?

Kiva että ymmärsit sentään sen, ettei pelastuslautan ostaminen ole veneen ylläpitohuoltojen, turvavarusteiden eikä tietojen ja taitojen vaihtoehto.
Siitä en tietenkään ole eri mieltä, että pelastuslautta on tarpeellinen turvaväline avomeripurjehdukseen. Oletko jo harjoitellut pelastuslautan käytön Meriturvan kurssilla?

Ero meidän ajattelussamme on se, että sinä kuvittelet huollon yms. riskiä vähentävien toimien riittävän, minun mielestäni pitää tehdä SEKÄ ne ETTÄ varautuminen siihen, että se riski sittenkin toteutuu.

B52strikes kirjoitti:

Ero meidän ajattelussamme on se, että sinä kuvittelet huollon yms. riskiä vähentävien toimien riittävän, minun mielestäni pitää tehdä SEKÄ ne ETTÄ varautuminen siihen, että se riski sittenkin toteutuu.

Lue lisää

Etkö ystävällisesti voisi lukea viestiketjua uudelleen ja todeta, mitä olin kirjoittanut ja mitä väitteitä itse olit esittänyt? Ei minun tarvitse "kuvitella" veneen huolton yms. merkitystä - eikä osaamisen/tietämisen merkitystä! Tarkoitukseni oli painottaa, että pelastuslautan hankkiminen ei poista yhtäkään veneen ja kipparin merikelpoisuuteen vaikuttavaa tekijää.
Kärjistettynä ainoa ero ajattelussamme taitaa olla se, että sinun mielestäsi oma veneesi voi upota tai palaa poroksi millä hetkellä hyvänsä ja siksi pelastuslautta on sinulle keskeinen turvalaite jopa kotivesien saaristopurjehduksessa,

B-52 strikes kirjoitti:

On se ainakin tyhjää parempi. Ainoa mieleentuleva heikkous on se, että jos ei ole ennättänyt mitään hätäviestiä lähettää, niin kumivene ei herätä muiden kulkijoiden huomiota samalla tavalla kuin pelastuslautta. Mutta eiköhän saaristossa kännykälläkin saa lähes aina yhteyden ja todennäköisyys huonoon keliin on vähäisempi kuin avomerellä.

Lue lisää

Tarkoitit venepaloa saaristossa ja kerroit pelastuslautan havaitsemisen siinä tilanteessa helpommaksi kuin avoimen kumiveneen - se oli mieleesi tullut kumiveneen heikkous. Kun itse havaitsin venepalon, parhaiten näkyvä palon merkki oli veneestä nouseva savu. Se näkyi kauas ja siksi auttajat kiirehtivät paikalle.

Miksi kaikki onnettomuudet pitää kuvitella pelastuslauttakeskeisesti? Pelastuslautta on se viimeinen oljenkorsi, johon tartutaan. Se ei ole muita toimia tai varusteita eikä varsinkaan merikelpoisuutta ja merimiestaitoja korvaava oljenkorsi.

Pelastuslautta on usein se ainoa merikelpoinen väline, jonne voidaan mennä suojaan, jos vene uppoaa tai palaa.

Olet siinä oikeassa, että esimerkiksi fenderin putoaminen veneestä ei vaadi pelastuslauttaa, mutta sellaisesta onnettomuudesta ei ole paljon kirjoittelun aihetta

ajatellutavat kirjoitti:

Etkö ystävällisesti voisi lukea viestiketjua uudelleen ja todeta, mitä olin kirjoittanut ja mitä väitteitä itse olit esittänyt? Ei minun tarvitse "kuvitella" veneen huolton yms. merkitystä - eikä osaamisen/tietämisen merkitystä! Tarkoitukseni oli painottaa, että pelastuslautan hankkiminen ei poista yhtäkään veneen ja kipparin merikelpoisuuteen vaikuttavaa tekijää.
Kärjistettynä ainoa ero ajattelussamme taitaa olla se, että sinun mielestäsi oma veneesi voi upota tai palaa poroksi millä hetkellä hyvänsä ja siksi pelastuslautta on sinulle keskeinen turvalaite jopa kotivesien saaristopurjehduksessa,

Lue lisää

Minusta sinä olet selkeästi koko ajan dissannut onnettomuuden JÄLKEEN tarvittavia pelastusvälineitä ja esittänyt, että mitään onnettomuutta ei tapahdu, kun ehkäisee tarpeeksi.

Lukuisia esimerkkejä on huviveneiden pelastuslauttojen käyttämisestä tilanteissa, joissa jälkeenpäin arvioituna ei sittenkään olisi ollut tarvetta veneen hylkäämiseen. Veneessä pysytteleminen olisi joissakin tapauksissa ollut turvallisempi vaihtoehto kuin pelastuslautta.
Kuuluisan Fastnetin katastrofin analyysissä todettiin, että lauttaan siirtyminen oli useissa tapauksissa ollut virhearvio. Lauttoja repeytyi, meni nurin ja ihmisiä hukkui tai menehtyi hypotermiaan. Useat merelle hylätyt veneet pysyivät yllättäen pinnalla, vaikka niiden oli uskottu olevan uppoamaisillaan ja siksi oli päätetty siirtyä pelastuslauttaan.

Saman tapaisia virhearvioita on sattunut myös suomalaisille purjehtijoille. Eräässä Itämeren avomerikisassa puhkesi myrsky ja FG 39:n miehistö päätti erilaisten vaiheiden jälkeen siirtyä pelastuslauttaan, josta meripelastajat heidät korjasivat. Vene löytyi myöhemmin Viron rannikolta ja oli yhä pinnalla ja rantautumiskolhuja lukuunottamatta ehjä. Vene kunnostettiin ja on käytössä edelleen.
Eräs Portugalin rannikon edustalle merenkäynnissä paniikin takia hylätty moottoripursi löytyi kuukausien päästä Atlantin toiselta puolelta.

Tietenkin monet onnettomuudet voidaan ehkäistä ja niitä on aina pyrittävä ehkäisemään. Veneonnettomuuksien yhteydessä tai merenkäynnissä syntyy helposti paniikkia, joka estää loogisen tilannearvion tekemisen. Onko palo varmasti hallitsematon? Onko vene oikeasti uppoamassa? Pelastuslauttaan siirtyminen ei ole välttämättä ainoa eikä paras ratkaisu, kun vene on ympärimenon takia vesilastissa tai läpivientihana on rikki tai tuli on päässyt irti.

Yachting Worldissä julkaistu nyrkkisääntö oli: “pelastuslauttaan ei laskeuduta veneen kannelta, vaan siihen noustaan”. Tällä tarkoitettiin juuri sitä, että veneen täytyy olla uppoamassa ennen sen hylkäämistä. Uppoamisen pelko ei välttämättä tarkoita uppoamista. Pelastuslauttaan siirtyminen voi olla suurempi riski kuin veneessä pysyminen.