Miltä kuulostaisi eurooppalainen urheilujärjestö, johon saisivat kuulua vain ne kansakunnat, jotka tukevat "Euroopan uudelleenjärjestelyä"?
Tällaista, koko eurooppalaisen urheilun alistamiseen tähtäävää kattojärjestöä (Europäische Sportverband) oli puuhaamassa jatkosodan aikana muuan Urho Kekkonen.
Suomen Urheiluliittoa 1928-1947 johtaneen Kekkosen flirtistä natsi-Saksan kanssa kertoo historioitsija Markku Jokisipilä Vaiettu totuus -uutuuskirjassa. Jokisipilä päättelee, että Kekkonen haki Saksa-sympatioillaan nostetta poliittiselle uralleen.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201310020060256_uu.shtml
Tällaista, koko eurooppalaisen urheilun alistamiseen tähtäävää kattojärjestöä (Europäische Sportverband) oli puuhaamassa jatkosodan aikana muuan Urho Kekkonen.
Suomen Urheiluliittoa 1928-1947 johtaneen Kekkosen flirtistä natsi-Saksan kanssa kertoo historioitsija Markku Jokisipilä Vaiettu totuus -uutuuskirjassa. Jokisipilä päättelee, että Kekkonen haki Saksa-sympatioillaan nostetta poliittiselle uralleen.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201310020060256_uu.shtml
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tuokin asia on moneen kertaan tutkittu.
Kannattaa tutustua Kekkosen itsensä matkastaan antamiin kommentteihin, niin saa oikean kuvan Kekkosen suhteesta tuolloiseen Saksaan ja sen valtapuolueeseen.
No, mitä Kekkonen itse on asiasta kertonut?
Pekka Peitsi taisi lopulta Rangelilta ja muilta pettämiltään pyytää kulissien takana anteeksi.
http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/155449-mitä-kekkonen-oikein-touhusi-vuonna-1942-saksassa
Onpa paljon tekstiä
>Suomalaiset eivät liioin käyttäneet natsitervehdystä, mikä harmitti yleisurheilujoukkueen ylintä johtajaa Urho Kekkosta.
>Kuten muidenkaan kirjan väittämien ja faktojen osalta Raevuori ei tämänkään leimaavan maininnan kohdalla esitä mitään lähdetietoja.
Kekkonen olikin poikkeuksellisen solakka ja pitkä kepulaiseksi, oikea rotuvalio pitkine jalkoineen.
Kekkonen ei todellakaan ole kuin tanakka ja punakka.
Kekkonen vietti 1931-32 jonniin aikaa Saksassa, ja oli hyvin epäileväinen natsien suhteen jo tuolloin, kuten myöhemminkin.
Kotimaassa "Kekkosen konsteina" tunnettu termi kuvaa sitä, miten Kekkonen lakia laveasti tulkiten koetti estää äärioikeiston vaikutusvallan nousun. IKL:n lakkaustusyritys on kuuluisin Kekkosen manööveri tuolta saralta. Toki Kekkonen osallistui myös äärivasemmiston toiminnan estämiseen.
Kekkonen ei siis ollut millään tapaa natsimyönteinen, mutta noissa Jatkosodan ajan oloissa kun olimme de facto Saksan liittolaisia, niin kyllähän Kekkonen osallistui urheilupomona Saksassa pidettyyn tapaamiseen. Nyt joku tutkija sitten koettaa saada kirjaansa markkinoitua kohupaljastuksella Kekkosesta. No, sen verran suurmies Kekkonen oli, että edelleenkin Kekkosen nimellä myydään kirjojakin
Kekkonen oli sukkela takinkääntäjä, tilanteen mukaan.
Antero Raevuori ei ole tutkija, vaan toimittaja ja tietokirjailija. Hän ei siis käytä historiantutkimuksen metodeja, niistä tärkeimpänä lähdekritiikkiä.
Luin pari vuotta sitten tuon Raevuoren kirjan Järvisen urheilijaperheestä. Se oli hyvä ja mielenkiintoinen kirja. Paljon hauskoja juttuja. Ei-tutkinnallisen otteen hyvä puoli onkin usein sujuva ja viihdyttävä teksti.
Kekkonen on tuossa Järvis-elämänkerrassa mukana urheilujohtajan roolissa. Siinä kerrotaan toki monista muistakin tunnetuista henkilöistä, joiden kanssa Järviset olivat tekemisissä. Mutta myös heistä kerrottuihin juttuihin pätee sama kuin tuohon kertomukseen Kekkosesta joukkueen Natsi-Saksan vierailulla: saattaa pitää paikkansa tai sitten ei.
"Kekkonen haki Saksa-sympatioillaan nostetta poliittiselle uralleen."
Ja myöhemmin nostetta haettiin mielistelemällä Neuvostoliittoa.
Ei siinä mitään ja kepun vasemmistosiiveksihän K-linja kuvataankin Tytti Isohookanan kirjoittamassa kepuhistoriikissä.
Kalevi Sorsa muistaakseni on kertonut Kekkosen olleen niin riippuvainen Moskovan tuesta, että luuli rahoittajiensa aikovan syrjäyttää hänet, jos Kremlistä ei oltu häneen yhteydessä päivittäin. Hyvin kuvaavaa siis, mistä suunnasta naruja vedeltiin, kun Kekkosta pidettiin vallassa.