Minulla on aina ollut vilkas sisäinen maailma, tykkään keskustella itseni kanssa, nauran omille vitseilleni, keksin hyviä juttuja, tutkiskelen ja huollan mieltäni. Voisinko sanoa, että olen todella sinut itseni kanssa ja viihdyn itseni kanssa.
Olen nyt noin vuoden ollut todella yksinäinen. Sitä ennen mulla oli muutama kaveri, mutta aika harvakseltaan ketään näin.
Tänään aivan yllättäen harrastuksessani yksi samassa ryhmässä oleva tuli juttelemaan. En meinannut sanaa saada suustani! Puheeni pätki, en vain keksinyt sanoja, lauseet olivat todella tönkköjä ja kiusallisia. Vaikutin varmaan todella tyhmältä!
Tätäkö yksinäisyys teettää. Huoh. Tuntuu, että minullakin olisi niin paljon sanottavaa, niin monia hyviä juttuja kerrottavana. Mutta kukapa niitä haluaisi kuulla tälläisen sönkön suusta.
Olen nyt noin vuoden ollut todella yksinäinen. Sitä ennen mulla oli muutama kaveri, mutta aika harvakseltaan ketään näin.
Tänään aivan yllättäen harrastuksessani yksi samassa ryhmässä oleva tuli juttelemaan. En meinannut sanaa saada suustani! Puheeni pätki, en vain keksinyt sanoja, lauseet olivat todella tönkköjä ja kiusallisia. Vaikutin varmaan todella tyhmältä!
Tätäkö yksinäisyys teettää. Huoh. Tuntuu, että minullakin olisi niin paljon sanottavaa, niin monia hyviä juttuja kerrottavana. Mutta kukapa niitä haluaisi kuulla tälläisen sönkön suusta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Juu, tuommoista se on aluksi. Seuraavalla kerralla olet jo miettinyt miten aloittaa keskustelu. Kyllä se siitä. Onnea ystävyyteen! :)
Olipa ihana vastaus, kiitos! :)
ei muutakun juttelemaan kyl se siitä :)
Mäkin juttelen itsekseni ja mietin tekeekö sitä kukaan muu. Sosiaalinen elämäni tapahtuu yöllä unissa. Ei tosiaankaan kohta osaa kenenkään kanssa jutella, vieraalla paikkakunnalla niin ei voi tutuista jutustaa, ei tunne ketään eikä kiinnosta tutustua kun joutuu kuitenkin pettymään.
Eipä meitä kukaan tule etsimään. Kymmenen vuotta aika menoa. Nyt en edes päästä lähelle. Pitää tulla väkisin. Ja kun joku tulee en halua jatkuvaa roikkumista toisissamme. Ja haluan olla myös yhdessä hiljaa. En lupaa että kaikki kääntyy hyväksi. Osaan rakastaa mutta se ei riitä. Sitä paitsi tarvitaan kemiaa ja ajoitusta. Oon mies ja mulle riitti aamulla hymy kaupan kassalla. Enempää en olis halunnutkaan.
"Tuntuu, että minullakin olisi niin paljon sanottavaa, niin monia hyviä juttuja kerrottavana. Mutta kukapa niitä haluaisi kuulla tälläisen sönkön suusta."
Miksi et mainitse missä asut, siis missä kaupungissa tai millä paikkakunnalla ?
On mahdollista että joku tämän palstan yksinäisistä asuu samassa kaupungissa ( tai lähitienoilla ) kuin sinä ja haluaisi tavata sinut.
Olen mies 60 . Minulla on usein samallaisia vaikeuksia. Kävin viimevuoden puolella lääkärissä. Aiheeseen liittyi vielä välillä hutera olo. Minun piti mennä testiin muistipolille, mutta kutsua ei ole kuulunut. Minusta minua vaivaa sanojen hakeminen aika ajoin. Sain fysikaalista
hoitoa niska- hartiaseudulle kymmenkunta kertaa ja B-12 vitamiinia 100kpl. Lisäksi minua vaivaa neonvalot. Tiloissa missä on neonvalaistus silmiäni, päätäni se jotenkin kiristää.
Fysikaalinen, vitamiinit ja lisätty liikunta sekä tressin vähentäminen on aika paljon parantanut
vaivaani.