Olen hieman kummastellut sitä, miksi viestintä on pitkään ollut niin suosittu oppiaine, kun työpaikkojen vaatimuksia silmäilee. Viestintää teoreettisempaa ainetta saa hakemalla hakea. Jos tähtää tiedotus- tai toimitustöihin, niin on vaikea käsittää, mikä tekee viestinnästä monia muita aineita halutumman. Onko se vaan trendi?
Näissä tehtävissä esimerkiksi suomen kieli on soveltuvuudessaan paljon parempi ja käytännöllisempi, samoin jopa kirjallisuus, joka opettaa konkreeettisella tasolla analysoimaan tekstien lajeja ja sävyjä ja näkökulmia ym. Semiotiikka taas tarjoaa erinomaisen oppiaineen, jos haluaa tutkia asiaa merkitysten ja merkkien avulla viestimisen kautta. Lisäksi löytyy tietenkin kieliaineet ja tiedotusoppi sekä nykyään monenlaisia digi-viestinnän sivuainemahdollisuuksia, joista on käytännössä oikeasti hyötyä ja apua.
Kaikissa em. aineissa on viestinnällinen ulottuvuus, joka on enemmän kuin näkökulma, se on verta ja lihaa. Sen sijaan viestintä on pääsääntöisesti rutikuivaa teoriaa, jonka hyötyarvo työelämän kannalta on satakertaisesti liioiteltu. Ei se turha aine ole, mutta sitä aika paljon lukeneena en antaisi itse työnantajan sille kovinkaan suurta painoarvoa.
Näissä tehtävissä esimerkiksi suomen kieli on soveltuvuudessaan paljon parempi ja käytännöllisempi, samoin jopa kirjallisuus, joka opettaa konkreeettisella tasolla analysoimaan tekstien lajeja ja sävyjä ja näkökulmia ym. Semiotiikka taas tarjoaa erinomaisen oppiaineen, jos haluaa tutkia asiaa merkitysten ja merkkien avulla viestimisen kautta. Lisäksi löytyy tietenkin kieliaineet ja tiedotusoppi sekä nykyään monenlaisia digi-viestinnän sivuainemahdollisuuksia, joista on käytännössä oikeasti hyötyä ja apua.
Kaikissa em. aineissa on viestinnällinen ulottuvuus, joka on enemmän kuin näkökulma, se on verta ja lihaa. Sen sijaan viestintä on pääsääntöisesti rutikuivaa teoriaa, jonka hyötyarvo työelämän kannalta on satakertaisesti liioiteltu. Ei se turha aine ole, mutta sitä aika paljon lukeneena en antaisi itse työnantajan sille kovinkaan suurta painoarvoa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Samaa olen kuule ihmetellyt itsekkin. Asia taitaa vaan olla niin, että viestinnän alat ovat tällä hetkellä jostain syystä kovin mediaseksikkäitä. Sinkkuelämän Carrie naputtelee fläppärillään sohvalla makoillen ja toimittajat ovat muutenkin paljon esillä kirjojen päähenkilöinä jne. Toki mukaan mahtuu myös ihmisiä, jotka ovat oikeasti kiinnostuneet yhteiskunnasta, politiikasta jne. On kuitenkin monia pikkulikkoja, jotka haluavat Jaana Pelkonen II:seksi.
Uskonpa että moni viestintätieteisiin hakeva ei oikeastaan ole kovin hyvin selvillä oppiaineen sisällöstä - jonkinlainen trendi siis varmasti.
Itse olen kuitenkin kokenut viestintätieteet hyvänä sivuaineena pääaineeni englannin ohessa. Molemmissa oppiaineissa tulee vastaan mm. media- ja kulttuurintutkimus, ja ovat näin tukeneet mainiosti toinen toistaan. Suomea olisin vielä halunnut opiskella noiden oheen, mutta opintotuet pääsivät loppumaan - jonkin verran kirjallisuuden opintoja sain aikaiseksi. Ja olenkin muuten siitäkin samaa mieltä kanssasi, että kirjallisuuden/kulttuurin opintoja kannattaisi työnantajienkin alkaa arvostamaan.
että sen suosio piilee siinä, että se kuulostaa hienolta sanoa: mä luen viestintää. Luen suomen kieltä taas ei kuulosta ollenkaan niin kivalta ja trendikkäältä.
Ehkä se on vaan kokonaisuudessaan kiinnostava pääaine ja antaa hyvät lähtökohdat monentyyppiseen uraan.
Toki viestintää pääaineena lukiessa joutuu käymään läpi myös teoreettisia kursseja, mutta paljon myös niitä käytännöllisiä. Itsestä ja omista tavoitteistahan se riippuu, mihin aihepiiriin viestinnän opinnoissa suuntautuu ja syventyy.
Viestinnän opiskelu ei automaattisesti vie toimittajan tehtäviin. Toimittajissa on esimerkiksi paljon enemmän yhteiskuntatieteiden maistereita kuin medianomeja. Tampereen (tiedotusoppi) ja Jyväskylän (journalistiikka) yliopistot ovat ainoita, joissa voi kouluttautua suoraan toimittajan tehtäviin.
Aika monille käsite "viestintä" tarkoittaa juuri toimittajaa, vaikka näin ei todellakaan ole.
Mikäs kateuden lauma täällä huutaa? Miksi ette ihmettele ihmisiä, jotka lukevat saksaa? Teologiaa? Markkinointia?
Itse menin lukemaan viestinää, koska halusin toimittajaksi ja ala kiinnosti. Tiedotusoppiin en halunnut, koska en halua "vain" maakuntalehteen, sillä sanomalehtitoimittaja on tosiaan se, miksi sieltä useimmiten valmistutaan. Sama journalistiikassa.
Kuten täälläkin on todettu, toimittajaksi ei valmistuta mistään, edes journalistiikasta. Toimittajat ovat usein lukeneen poliittista historiaan, jne. Mutta kun minä luen sen 60 opintoviikkoa pääainettani, saan kriittisen ja osaavan kuvan mediasta ja sen toiminnasta. Ymmärrän joukkoviestintää. LISÄKSI voin sitten lukea sitä suomea (kieliopin tunteminen ei muuten todellakaan auta toimittajan työssä. Pitää osata hyvää suomea, muttei suomen kielen tutkinto keskity vain siihen!), valtio-oppia, sosiologiaa... kai tajusitte, että tutkinto on VTM eli valtiotieteen maisteri, eli hyvin yleinen, yhteiskuntatieteellinen tutkinto? Teoeriaa todellakin. Siis toimittajalle täydellinen.
Minä, kuten moni kollega, olen alkanut miettiä sitä toimittamisen autuutta uudelleen. Viestintä aineena tuo niin paljon uusia ajatuksia viestinnästä ammattina! Tiedottajahan se vasta toimittaakin, viesitntäkonsultti samoin.
Lisäksi tietenkin halusin hyvämaineisen tutkinnon. Kun sisään otetaan 30 vuodessa, opiskelen aika viksujen ihmisten kanssa. Jutelkaa ja kysy6kää niiltä, jotka OIKEASTI opiskelevat viestintää. Me olemme supermediakriittisiä.
Niin joo: Jaana Pelkonen opiskelee viestintää pääaineenaan, tosin taitavat olla opinnot vähän jäissä. Viestinnän opinnot eivät takuulla ole auttaneet juontohommissa, mutta ainakin neiti tiennee, kuinka markkinavoimat hänen bisneksessään toimivat!
Älkää sorsiko, ottakaa selvää.
Tää on aina tää perinteinen, kun jotain tällä palstalla uskaltaa arvostella tai kyseenalaistaa.
Heti on vähintään yksi raivohärkä kimpussa huutamassa kuinka te olette kateellisia (ammattikorkeakoululaisia).
Mediaihmiset ovat aina narsisteja, jotka eivät kestä arvostelua. Näkyvyyttä pitää kuitenkin aina saada.
Puhuvat päät ovat saatanasta.
Luehan tuo lähtökohdat -kirjoitus uudestaan, ihan rauhassa..
Mitähän se OIKEA viestintä on??
Luen tiedotusoppia ja voin sanoa, että suurin osa täältä lähteneistä päätyy muualle kuin "vain" maakuntalehteen. Tekis muuten se kielenhuollon kurssi hyvää sullekin.;)
Voisitko tarkentaa, että minne muualle he päätyvät? Työkkäriin?
Hesarin toimittajaa lainatakseni: "Suurin osa meidän toimittajista on tullut Tampereen kautta."
Kyllä heitä (tai siis meitä) runsaasti löytyy sekä radiosta että TV:stä (esimerkiksi Yleltä)
Varmaan muutama sattuma kortistossakin..