Kaverit eivät usko masennustani, koska olen aina ollut ulkoisesti iloinen. Mieltäni on kuitenkin lapsuudesta asti vaivannut suuri ahdistus. Ehkä se on häpeää isän alkoholin käytöstä ja väkivallasta, jota lapsena jouduin katsomaan, tai ehkä se on vain toisen luonteeni synkkyyttä. Nyt olen joutunut tilanteeseen, missä "mikään ei tunnu miltään". Haluaisin ensimmäistä kertaa elämässäni ammattiauttajalle, jos sellainen osaisi neuvoa tien pois ahdistuksesta. Olen juuri täyttänyt 30, joten ehkä tämä on jonkinlaista kolmenkympin kriisiä oman itsensä kanssa...
Ulkoisesti kaikki näyttää hyvältä: tuore avioliitto, kaikkien mielestä mukava aviomies (vaikka nyt tuntuu siltä, että en rakasta miestäni tarpeeksi, koska en jaksa ottaa hänen tunteitaan oman ahdistukseni takia huomioon), korkea koulutus, arvostettu työpaikka, paljon kavereita, uusi kiva asunto jne. jne.
Kuitenkin kaikki ahdistaa... En haluaisi mitään mielialalääkkeitä, vaan terapeutin juttusille ja löytää pohjimmaiset syyt ahdistukselleni. Jos menen kunnalliselle lääkärille, voidaanko sieltä ohjata psykologille? Pelkään, että tuputtavat vain lääkkeitä. Paljonko pääkaupunkiseudulla maksaa yksityinen psykologikäynti?
Mieheni mielestä ongelma on juomisessani, koska en osaa lopettaa ajoissa, vaan vedän "kaatokännit". Silloin en ajattele mieheni tunteita yhtään, vaan saatan juhlia teillä tietämättömillä aamuun asti. Osaan kuitenkin olla ottamatta, joten kännään vain kerran viikossa juhlissa enkä koskaan yksin. En kuitenkaan usko, että AA-kerhosta olisi apua, koska syy juomistapaani on mielestäni ennemminkin ahdistuneessa luonteessani, joka pitäisi hoitaa kuntoon.
Toivottavasti saisin apua jostain, koska haluaisin taas tuntea rakastavani miestäni, olevani aidosti kiinnostunut muista ihmisistä, harrastuksista jne. Tällä hetkellä mikään ei kiinnosta. Puhumattakaan siitä, että vauvakuumekin tuli ja meni, eikä tällaisessa olotilassa voi ajatellakaan lapsen hankkimista. Kaikki vain ahdistaa.
Ulkoisesti kaikki näyttää hyvältä: tuore avioliitto, kaikkien mielestä mukava aviomies (vaikka nyt tuntuu siltä, että en rakasta miestäni tarpeeksi, koska en jaksa ottaa hänen tunteitaan oman ahdistukseni takia huomioon), korkea koulutus, arvostettu työpaikka, paljon kavereita, uusi kiva asunto jne. jne.
Kuitenkin kaikki ahdistaa... En haluaisi mitään mielialalääkkeitä, vaan terapeutin juttusille ja löytää pohjimmaiset syyt ahdistukselleni. Jos menen kunnalliselle lääkärille, voidaanko sieltä ohjata psykologille? Pelkään, että tuputtavat vain lääkkeitä. Paljonko pääkaupunkiseudulla maksaa yksityinen psykologikäynti?
Mieheni mielestä ongelma on juomisessani, koska en osaa lopettaa ajoissa, vaan vedän "kaatokännit". Silloin en ajattele mieheni tunteita yhtään, vaan saatan juhlia teillä tietämättömillä aamuun asti. Osaan kuitenkin olla ottamatta, joten kännään vain kerran viikossa juhlissa enkä koskaan yksin. En kuitenkaan usko, että AA-kerhosta olisi apua, koska syy juomistapaani on mielestäni ennemminkin ahdistuneessa luonteessani, joka pitäisi hoitaa kuntoon.
Toivottavasti saisin apua jostain, koska haluaisin taas tuntea rakastavani miestäni, olevani aidosti kiinnostunut muista ihmisistä, harrastuksista jne. Tällä hetkellä mikään ei kiinnosta. Puhumattakaan siitä, että vauvakuumekin tuli ja meni, eikä tällaisessa olotilassa voi ajatellakaan lapsen hankkimista. Kaikki vain ahdistaa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jos sinulla on ahdistusta ja masennusta viina (vähäinenkin määrä)lisää sitä!huomaatko itse että ahdistus on kauheaa kun on krapula onko näin?tilaa aika miel.ter.toimistoon,ei ne välttämättä sinulle heti lääkkeitä "tuputa" saat jutella ammatti ihmisen kans se jo helpottaa.Mut neuvon annan älä ota alkoholia!se pahentaa oloasi.
Etkö voisi mennä työpaikkasi terveydenhoitajalle keskustelemaan hän osaa neuvoa ja tietää yksityisten taksoja.Voi jopa suositellakkin jotain henkilöä. Kunnallisella puolella on varmaan pitkät jonot.
Tällaisessa vaiheessa sinun varmaankin kannattaa vähentää tuota juomistasi, se ei ainakaan auta.
Kuten itsekkin ajattelit olevan jotain 30:n kriisiä, monellahan on sellainen joten ei se mikään mahdottomuus ole.
Hae apua, kun muuten sinun elämäsi tuntuu olevan mallillaan.
Jaksamista sinulle, itse tiedän että mieli voi tehdä kuperkeikkoja. :)
AA-jutusta vois olla sulle apua ja hyötyä, sieltä vo löytää syyn ahdistukseensa. Myös voisit tutustua AAL-nettisivustoihin. Usein aikuisiän ahdistus/masennus tai muu sellainen juontaa juurensa lapsuuden perheestä. Jos perheessä on ollut jokin vahva ilmiö, joka on estänyt meitä kasvamasta sellaiseksi kuin olemme, ahdistumme aikuisena. Tämä ilmiö voi olla vanhempien tai toisen alkoholin käyttö, työnarkomania, voimakas uskonnollisuus, perheväkivalta tms...
Joten seuraavalla nettisivulla kannattaa piipahtaa:
www.aal-fin.org/
Lue sieltä ainakin 20 kysymystä ja ongelmalista ja mikäli tunnistat itsesi niistä, niin sellaisia vertaisryhmiä on olemassa, joissa näitä asioita voi käsitellä ja päästä ahdistuksesta. Nimimerkillä kokemusta todellakin on, elämälle löytyi ihan uusi suunta sen itsetutkiskelun kautta mitä tämän ryhmän myötä tein.
Onnea matkaan:-)
Ihan kuin olisin itse kirjoittanut juttusi, mulla se on nyt mennyttä elämää, sinä elät parhaillaan.
Pyydän vilpittömästi ettet loukkaantuisi, kun kerron sinulle, miten minä sain super hyvän elämän ja olon sisimpääni.
Viisi vuotta sitten, minun läheinen ystäväni ja kolleegani, antoi elämänsä Jeesukselle.
Kun näin hänet uskoontulon jälkeen, niin se muutos hänessä, hämmensi minut aluksi, kun kaikki kävi vain yhen äkin.
Seurailin häntä muutman päivän, sit mun oli pakko kysyä häneltä, mitä on tapahtunut?
Se mitä hän puhui, kaikesta mitä oli kokenut, Rauha, vapaus, sielu ei enää huutanut tyhjyyttä..jne.
Minä ratkesin itkuu ja kerroin elämäni kaaoksesta, siitä mikä ei näkynyt ulospäin.
Tulin niin uteliaaksi ja päätin ottaa selvää..
Nyt olen ollut reilut neljä vuotta uskossa Jeesukseen, enkä antaisi yhtään päivää pois.
Vinkki sinulle: Kysy yksinäisyydessä, onko Jeesus olemassa, Hän ohjaa siitä eteenpäin, ja vahvistaa itsensä sinulle jollakin tavalla, on lukematon määrä erilaisia todistuksia, miten löysin elävän Jumalan.. Muistan sinua rukouksin. PS. Nykyään minun koko perhe on onnellisesti uskossa, uskon että olet etsikon ajassa, Evank.Joh7:37-38 Siunausta tutkimusmatkalle, ole rohkea.
Kerran viikossa kaatokännit ja syykin on löytynyt, meinaatko,että kaikki alkoholistit ryyppää yksinään, useimmiten ei. Eli sinulla on ongelma nimeltä alkoholi.
Sinulla on varmasti ongelmana myös tuo lapsuus ja kyllä suosittelen keskusteluapua ja tämä vaan vinkkinä. Yksityiset voivat tulla melko kalliiksi, pitää käydä pari-kolme kertaa, että huomaa pelaako kemiat ja jos ei, niin uuden etsintään. Kävisin työpaikkalääkärillä ja haluaisin lähetteen kunnalliselle psyk.polille, siellä voi vaihtaa terapeuttia, jos ei suju. Mutta lääkäri ei kirjoita heppoisin perustein lähetettä, paras valittaa unettomuutta, keskittymiskyvyn puutetta, itsetuhoisia ajatuksia...
Kolmanneksi kai sinulla on 30:n kriisi, kaikki kohdallaan, mitä elämä vielä voi antaa, tässäkö tämä nyt oli, siihen auttaa haaveilu kaikesta mahdollisesta, vaikka maailmanympärimatkasta.
Hei
Varmaankin olet masentunut. Mun mielestä et vielä alkoholisti oo kuienkaan, jos kerran viikossa otat.Jos kuienkin lärvit vedät ja muistit aina pois, niin lähellä kylläkin ja MIKSI?
Jos kaikki tuntuu pahalta, mee lääkäriin. Ei ne välttämättä tuputa lääkkeitä, vaan ohjaa keskusteluun. Yksityislääkäri maksaa n.70-80, eli kalliiksi tulee, jos ei ole vakuutusta ja halua ksiyisellä käydä. Toinen vaihtoehto on, että otat kotivakuutuksen yhteyteen sairauskuluvakuutuksen ( olean, etä sulla on kottivakuutus)ja yrität kavereiden kanssa tms. keskustella vähän aikaa. Sen jälkeen, kun meet yksityiselle,saat vakuutuksesta loput, mitä Kela on ensin korvannut yksityislääkäristä.
Itse olen ollut onneksi onnekas, kun olen oanutt jo 20 v sitten vakuutuksen, jota turhaan olen maksanut. Olen ollut terve kuin pukki, enkä koskaan pois töistäkään.painanutt hymyhuulin tätä hoitajan työtä ja todella siitä nauttinut kieltämättä. Vaikka vähän kehunkin itseäni, niin kaikki aina halus mun vo, koska olin niin empaattinen ja kokonaisvaltainen ym. Liikaa, tiedän nyt. Annoin siihenkin kaikkeni. Nyt, kun sairastuin 2 vuotta sitten työuupumukseen ja lopuksi vaikeaan masennukseen,, maksaa vakuutus loput, mitä ei Kela korvaa, siis lääkkeistä. Paitsi nyt käyn MTT ja lääkkeetkin maksaa vakuutus.
Toisaalta sulla on oikeus joko tk lääkäriin tai työpaikkalääkäriin ja sitä kautta vaan apua hakemaan.
Kyllä se elämä järjestyy.Dont you Worry. Itse olen adoptiolapsi, vaikkakin tosi hyvässä perheessä kasvanut, kaksi rankkaa avioeroa läpikäynyt etc. Olenkin miettinyt, että masennukseni johtunee siitä, kun minut pienenä on hyljätty, vaikka kaikkea hyvää olen kotoa saanut. Miehet vain valitsin väärin. Olin ennen tosi vahva. nyt siitä on vain pieni ripaus jäjellä.
Nyt on kuitenkin kaikki hyvin. Uusi mies, kilti ja mmärtäväinen( ensimmäinen väkivaltainen, toinen
oli patologinen narsisti, ihan kaistapää, joka vaan käytti mua hväksi taloudellisesti ja muutenkin). Kummastakaan en tiennyt, mitä olivat ennen aamenta. No itseppä valisin.
Kaikkea hyjvää sulle kuitenkin toivon. Mene vaan rohkeasti hoitooon.Sorry, kuninnostuin itsestänikin tässä puhumaan ja tarkotus oli sua auttaa. Jos haluat mailalla mun kaa kahdestaan , niin se sopii, jos lähetää osoiteen.
minä
p.s ää kirjoitus pätkii jostain syystä, virheitä,sorry.