I Finland är både finska och svenska landets officiella språk, och Finland är faktiskt det enda land i världen där svenska är officiellt språk enligt grundlagen! Det här betyder att elever ur båda språkgrupperna får eller måste – det beror på hur man ser det – läsa varandras språk i skolan. Eftersom också engelska, tyska, franska, ryska m.fl. språk är viktiga att kunna, betyder det att språkundervisningen tar stort utrymme i skolorna.
Trots språkundervisningen är det inte alls säkert att man kan göra sig förstådd på svenska överallt i landet. Många finnar kommer ytterst lite i kontakt med svensktalande i sitt dagliga liv, och för sådana elever kan svenskundervisningen kännas mera som ett tvång än som en förmån. Det innebär förstås att de inte heller lär sig så mycket att de vågar tala svenska med nordbor.
Situationen är naturligtvis annorlunda för finlandssvenskarna. De tillhör en minoritet och inser att de måste lära sig finska för att klara sig bra utanför sin närmiljö.
Trots språkundervisningen är det inte alls säkert att man kan göra sig förstådd på svenska överallt i landet. Många finnar kommer ytterst lite i kontakt med svensktalande i sitt dagliga liv, och för sådana elever kan svenskundervisningen kännas mera som ett tvång än som en förmån. Det innebär förstås att de inte heller lär sig så mycket att de vågar tala svenska med nordbor.
Situationen är naturligtvis annorlunda för finlandssvenskarna. De tillhör en minoritet och inser att de måste lära sig finska för att klara sig bra utanför sin närmiljö.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Se suuri ero!
"Situationen är naturligtvis annorlunda för finlandssvenskarna. De tillhör en minoritet och inser att de måste lära sig finska för att klara sig bra utanför sin närmiljö."
Sanopas se länsirannikon suruille...
Taas surumedia valehtelee kieliasioista!
Nimittäin Suomessa EI ole virallisia kieliä! Ei edes suomi ole virallinen kieli. Näin selvittivät kaksi eri ministerin avustajaa sitä heiltä erityisesti kysyttäessä.
Eri asia on sitten se, että ruotsia kohdellaan kuin se olisi toinen virallinen kieli. Mutta se johtuu kielilaista, ei perustuslaista.
Surutahot taas käyttävät perustuslakia valheellisesti hyväkseen propagandassaan.
Skäms ni inte!
Ei narsistit häpeä, jotka vain tuomittavaa omaa napaa, ja pyörii sen ympärillä.
Carl Haglund:
"Oli jo huono asia, että RKP:n oli hyväksyttävä yo-ruotsin RYÖSTÖ. "
Ihan sama onko ruotsi toinen kotimainen tai ensimmäinen vieras kieli, niin suomenkieliselle turha. Kotimaassa pärjää suomella ei tarvitse toista kotimaista.
Ulkomaita varten ei kannata opiskella ruotsia vaan englantia sillä pärjää Ruotsissakin. Toisenakaan vieraana kielenä ruotsille on vähemmän käyttöä, kuin EU:n virallisilla kielillä ranska ja saksa. Ruotsalaiset valitsevat englannin lisäksi useimmiten espanjan, joka on luetuimpia kieliä maailmassa.
Mikäli koulutuksen Suomessa on tarkoitus olla sivistävä, joka palvelee myös yhteiskunnan etua jää ruotsin opiskelu marginaaliin.
Opetusministeri, joka ei tätä sisäistä on epäpätevä. Toisaalta jokainen joka kannattaa pakkoruotsia on epäisanmaallinen ja haittaa valtakunnan menestymistä globaalissa kilpailussa!
Jag bryr mig inte om officielt eller inte. Jag behöver inte svenska!
Samma åsikt har 75% eller mera av befolkningen. Jag har ingen lust att tala eller studera svenska. Missä ruotsia voi käyttää paitsi oppitunnilla?
Ruotsissa tietenkin, mutta kun ei ole mitään asiaa sinne. Mikäli yllättäen saisin vaikka Folktingetin tai Kulturfondetin stipendresan Ruotsiin aion pärjätä englannilla. Tosin niitä matkoja jaetaan vain ruotsinkielen trolleille.
Näitä fanaatikkoja on ruotsinmaikkoina joka koulussa. Ehdotamme, että jaettaisiin vuosittain enemmän. Rahat varmasti riittäisi kaikille valtakunnan opettajille myönnettäville matkoille, jos olisi vain meno.
Suomi on kaksikielinen perustuslain mukaan mutta ei käytännössä. Kaksikielisyys tarkoittaa että Suomessa saa olla yksikielinen ummikko joko suomeksi tai ruotsiksi. Lain tarkoittama kaksikielisyys ei siis tarkoita pakkoruotsia missään muodossa. Pakkoruotsi on opetuslaissa jota on helppo muuttaa.
Ruotsin kieli ei säily ilman enemmistön pakkoa koska se on aina ollut pakkokieli Suomessa suomalaisille. Se ei ole juurtunut Suomeen koska se ei ole koskaan kuulunut suomalaisten identiteettiin. Se voi kuulua joidenkin suomalaisten identiteettiin rannikolla mutta sisämaassa sen kuuluminen identiteettiin on suorastaan mahdotonta.
Suomessa manner on suomen kielisesti yksikielinen ja Ahvenanmaa yksikielinen ruotsiksi. Suomi on siis kaksinkertaisesti yksikielinen. Se on eri asia kuin kaksikielinen.
Enää ei riitä että vedotaan kansalliskielen asemaan pakkoruotsin puolustamisessa ymmärtämättä että ruotsin kielen asema pitää muuttaa jos kansalliskielen ehdot eivät täyty.
Nylander :
"Tässä ei ole kyse pelkästä kouluaineesta, vaan maan kaksikielisyyden perustasta. Suomen ruotsinkielinen väestö on täysin riippuvainen kouluruotsin asemasta pakollisena kielenä."
HS uutinen
http://www.hs.fi/m/politiikka/Nylander+Pakkoruotsikeskustelu+on+jo+aikakin+k%C3%A4yd%C3%A4+korkeimmalla+tasolla/a1376184581312
I-..-. Ruotsin asema kansalliskielenä on siis Nylanderinkin mielestä kyseenalainen. Kieli joka ei säily ilman enemmistön tukea ei voi olla kansalliskielen asemassa.
Ruotsinkieli ei ole koskaan kuulunut sisämaan kieliin siksi on harhautusta väittää että ruotsin kieli olisi kuulunut Suomeen. Ruotsin kieli on ollut vain rannikolla ja sielläkin vain joitain satoja vuosia.
??
Suomi on kehittynyt Suomessa ja Viro on kehittynyt samasta muinaiskielestä Virossa. Olemme ollet näillä alueilla virolaisten kanssa niin kauan että kielemme ovat ehtineet erkaantumaan toisistaan niin paljon että suomi ja viro eivät ole enää ymmärrettäviä keskenään.
Kieli joka on kehittynyt muualla ei voi olla kansallinen kieli. Se on maahamuuttajakieli. Ruotsi ei ole Suomen alueella kehittynyt kieli ja siksi se on vieraskieli Suomessa.
Suomenruotsin avulla voi ymmärtää norjaa, tanskaa, ruotsia, fääriä. Monesti on suomenruotsalaisten taholta tullut todistetuksi että suomenruotsi on sama kieli kuin Ruotsissa puhuttu kieli.
Ruotsin kielen osuus 5% on niin alhainen että se muodostuu ongelmaksi kun sitä yritetään väkisin pitää tasavertaisena suomen kielen kanssa. Asia jonka siis Nylanderkin huomaa mutta ei mainitse.