Finskhatet har varit accepterat i Finland

Samaa mieltä.

No ei nyt alkanut, vaikka ryöstöretki tehtiinkin silloin katolisen kirkon toimesta.

1042. Venäjän suuriruhtinaan Jaroslavin poika Vladimir, Novgorodin ruhtinas, hyökkää yhdessä novgorodilaisten kanssa suomalaisia vastaan. Todennäköisesti hyökkäys kohdistuu Karjalaan, joka tämän jälkeen alkaa muodostua omaksi, Länsi-Suomesta erilliseksi kulttuurikokonaisuudeksi.

1000-luvun puoliväli Ruotsin kuningas Emundin poika Anund hyökkää Suomeen, mutta suomalaisten myrkytettyä kaivot hänen sotajoukkonsa tuhotaan ja Anund saa surmansa.

1000-luvun jälkipuolisko Ns. Nestorin kronikka mainitsee luetellessaan pohjoisen Euroopan kansoja Suomesta vain jäämit (jam), joihin he siis tässä vaiheessa vielä laskevat ilmeisesti mukaan myös varsinaissuomalaiset ja karjalaiset.
1164. Ruotsalaiset hyökkäävät laivastollaan Laatokalle, mutta kärsivät tappion novgorodilaisia vastaan. Samalta vuodelta on säilynyt Upsalan arkkipiispan alaisten hiippakuntien luettelo. Suomea ei siinä mainita.
1171 tai 1172. Gravis admodum -asiakirja, josta käy ilmi, että Suomessa on ollut ruotsalainen sotajoukko auttamassa suomalaisia vihollisen hyökkäyksiä vastaan. Tämä on saattanut antaa perustan myöhemmin sepitetyille tarinoille ns. ensimmäisestä ristiretkestä.
1189. Ruotsin hiippakuntien luettelo. Suomea ei mainita.
Noin 1200. Tanskalainen historioitsija Saxo Grammaticus kertoo Suomen kuninkaista.
1200-luku. Novgorodista löydetty tuohikirje sisältää ensimmäisen tunnetun suomenkielisen (karjalan murretta) tekstin.
1229. Suomalaiset alistuvat paavin suojelusvaltioksi ja luovuttavat vanhat pakanalliset kulttimaansa kirkolle. Paavi puolestaan kieltää ruotsalaisia ahdistelemasta suomalaisia, samoin hän kieltää länsimaisen kaupan Novgorodiin, kunnes nämä lakkaavat vainoamasta suomalaisia. Tuomiokirkko siirretään Turun Koroisiin (“vanhaan Turkuun”).
1232. Paavi määrää Liivinmaan Kalpaveljet suojelemaan Suomea. Baldvin Alnalaisesta tulee paavin legaatti Suomessa sekä Virossa, Liivinmaalla, Kuurinmaalla ja Semgallenissa ja siten täkäläinen korkeimman vallan käyttäjä.
1240. Ruotsalaisten, norjalaisten, varsinaissuomalaisten (sum) ja hämäläisten (jem) sotaretki Nevalle. Venäläiset torjuvat hyökkäyksen. Varsinaissuomalaiset mainitaan tässä yhteydessä venäläisissä lähteissä ensimmäisen kerran erikseen hämäläisistä, mikä lienee ainakin osin Hämeen kapinan vaikutusta.
1241. Ruotsin kaikkien piispojen luettelo. Suomen piispaa ei mukana.

1249. Paavi Innocentius IV ottaa suomalaiset paavin suojelukseen (27.8) samaan tapaan kuin Paavi Gregorius IX vuonna 1229. Birger jaarli valloittaa Suomen. Uusi ruotsalainen piispa Bero luovuttaa suomalaisten veron Ruotsin kuninkaalle. Dominikaanit saapuvat Suomeen.
1250-luku. Ruotsinvallan tueksi etenkin Suomen rannikoille ja Ahvenanmaalle tuodaan Ruotsista uutta pääosin miesvaltaista väestöä, joka asettuu asumaan suomalaisten entisille asuinsijoille ja sekoittuu samalla paikalliseen väestöön. Suomen ruotsinkielinen asutus saa näin alkunsa. Ryhdytään laatimaan kansainvälisten mallien mukaan Pyhän Eerikin legendaa ja sepitetään kertomus ensimmäisestä ristiretkestä Suomeen. Aloitetaan Turun ja Hämeen linnojen rakentaminen.