Pitkäkölisten haasteellisuudesta saaristopurjehdukseen kuulee puhuttavan. Toisaalta ovat rauhallisia liikkeissään, tämä taasen on rauhoittaa perheen pienimpiä. Onko kokemuksia OE32 ja Allegro 33 veneistä. Pääseekö näillä kevyessä kelissä eteenpäin purjeilla? HR puolipitkät 312 & 352 menee budjetin ulkopuolelle, vaikka muuten olisivat varmasti oivia vaihtoehtoja. Tietysti kos tulee muita mieleen niin saa heittää ilmaan.
pitkäköliset +30ft
fågeli
29
1739
Vastaukset
- kosteriperhe
Allegro 33:n purjehdusominaisuuksista kerrotaan ruotsalaisen allegroklubbenin sivuilla. Siellä Allegron runkomuotoa pidetään parempana kuin OE 32:n. Vesilinja on suorempi, keula kapeampi. OE32 on pulleampi.
Kovantuulen ominaisuuksia tietysti kehutaan, kuten kostereiden yleensä, mutta Allegro 33:n kerrotaan vähäisen sortonsa takia purjehtivan hyvin myös heikossa tuulessa ellei kiinteä potkuri jarruta..
“Men även i extremt lätt vind kan vi segla förbi båtar vi annars skulle vara chanslösa mot, förmodligen beroende på den ringa avdriften.”
http://www.allegroklubben.se/fakta/Allegro_33.htm
Itselläni on kostereiden purjehduskokemusta ainoastaan Laurin 28:sta ja 32:sta. Jälkimmäiseen oli asennettu pukspröötti kevyen tuulen genuaa varten. Kumpikin purjehti mielestäni yllättävän hyvin kevyissä tuulissakin, vaikka ovat melko painavia verrattumna nykyveneisiin.
En tiedä mitä tarkoitat haasteellisuudella saaristopurjehduksessa. Kostereita (ja muitakin pitkäkölisiä) pidän saaristossa turvallisina ja huolettomina siitäkin syystä, etteivät ne ole arkoja pohjakosketukselle. Syväyskin on melko pienempi kuin eväkölisillä. Kosterit ovat turvallisia matkaveneitä kaikkiin olosuhteisiin.- fågeli
Olen ymmärtänyt, että pitkäkölinen kääntyy heikosti ja kapeilla saaristoväylillä tämä voi olla kryssillä haaste. Mutta totta tuo turvallisuusaspekti näissä kiviränneissä... Jonkun verran meillä on kuitenkin varaa valita reittejä lähisaaristossa, mutta ehkäpä kapeimmat kohdat voi sitten mennä peltigenualla. OE on tosiaan vähän pulleaman oloinen, joten ehkäpä tuo allegro olisi vähän sulavampi. Molempia veneitä on ruotsissa muutama kappale myynnissä. Ruotsalaisilla palstoilla kehuttiin Vagabond 31 korkeamman rikin ansiosta...
- liioittelunmaku
fågeli kirjoitti:
Olen ymmärtänyt, että pitkäkölinen kääntyy heikosti ja kapeilla saaristoväylillä tämä voi olla kryssillä haaste. Mutta totta tuo turvallisuusaspekti näissä kiviränneissä... Jonkun verran meillä on kuitenkin varaa valita reittejä lähisaaristossa, mutta ehkäpä kapeimmat kohdat voi sitten mennä peltigenualla. OE on tosiaan vähän pulleaman oloinen, joten ehkäpä tuo allegro olisi vähän sulavampi. Molempia veneitä on ruotsissa muutama kappale myynnissä. Ruotsalaisilla palstoilla kehuttiin Vagabond 31 korkeamman rikin ansiosta...
Tuo on vahvaa liioittelua eikä pitkäkölisellä kryssiminenkään ole erityinen "haaste" sen enempää kuin muillakaan veneillä. Siinä kyllä on eroa, että pitkäköliset ovat yleensä suuntavakaampia kuin eväköliset. Pitkäkölinen ei heti käänny jonnekin, kun pinnan päästää. Sen huomaa koneajossakin. Suuntavakaus siinä kuten merenkäynnissäkin eduksi eikä haitaksi.
Ainoa, jota pitkäkölisellä pidän tottumista vaativana eli jonkaliena "haasteena", on moottorilla peruuttaminen. Vene tottelee peräsintä vasta, kun ohjailuvauhtia on riittävästi. Kääntelyt pitää ennen vauhtiin pääsyä hoitaa pienillä "bursteilla" eteenpäin (jolloin potkurivirta peräsimeen kääntää venettä). Folkkarissa, jossa apukoneena on peräprutku, pakilla ohjaamiseen voi käyttää peräprutkun kääntelyä. - entinen_peräprutkuilija
>>Folkkarissa, jossa apukoneena on peräprutku, pakilla ohjaamiseen voi käyttää peräprutkun kääntelyä.
Lisäksi peräprutku-veneessä ei tarvitse läheskään niin usein peruutella. Kas kun vene kääntyy kääntyy ihan euron lantin päällä kun perämoottorin laittaa 90 asteen kulmassa poikittain. Perämoottorista tulee silloin käytännössä "peräpotkuri" vrt. keulapotkuri. Toki kannattaa olla varovainen kaasun kanssa ettei moottori irtoa telineestään sivuttaisvoimien takia. - dfghyerty7u43567
Pitää muistaa että tuo allegro kommentointi on kaverilta joka itse ollut mukana rakentamassa venettään 30 vuotta sitten.
OE purjehtijat kehuvat taas omaa venettään josta mm täällä.
http://septimasailing.se/resebrev huldasailing.htm
Josta eroteltuna hyvä kuva 20-25 ms tuulessa jossa veneen kerrottiin kulkevan erittäin hyvin ja istuinaukko melko kuivana.
http://septimasailing.se/images/images huldasailing/Biscayavag.JPG
Myöskin Lurin 32 purjehtijat kehuvat niitä.
Uskon että loppupelissä jokainen näistä käyttäytyy aika lailla smalla lailla.
Kyse on vaan siitä mikä miellyttää eniten omistajaa ja omistajan lompakkoa. - fhdfgurety784
liioittelunmaku kirjoitti:
Tuo on vahvaa liioittelua eikä pitkäkölisellä kryssiminenkään ole erityinen "haaste" sen enempää kuin muillakaan veneillä. Siinä kyllä on eroa, että pitkäköliset ovat yleensä suuntavakaampia kuin eväköliset. Pitkäkölinen ei heti käänny jonnekin, kun pinnan päästää. Sen huomaa koneajossakin. Suuntavakaus siinä kuten merenkäynnissäkin eduksi eikä haitaksi.
Ainoa, jota pitkäkölisellä pidän tottumista vaativana eli jonkaliena "haasteena", on moottorilla peruuttaminen. Vene tottelee peräsintä vasta, kun ohjailuvauhtia on riittävästi. Kääntelyt pitää ennen vauhtiin pääsyä hoitaa pienillä "bursteilla" eteenpäin (jolloin potkurivirta peräsimeen kääntää venettä). Folkkarissa, jossa apukoneena on peräprutku, pakilla ohjaamiseen voi käyttää peräprutkun kääntelyä.Allegron käyttäytymistä satamassa moititaan paljona.
PAranee kuulemma kun koneteho nostetaan vakiosta reilu 20 heppasesta 40-50 heppaiseen.
Pikkukoneella menee peruutellessa ihan minne sattuu.
- joo
Toppirikatussa suuri ja ohut kevyen tuulen genua on suuri apu, siksi en harkitse rullapurjetta vaan käytän erilaisia hakaspurjeita. Kevyen tuulen genuallani etenen siinä missä kevyet eväköliset veneetkin rullapurjeillaan. Niin ahdasta paikkaa en ole vielä löytänyt etteikö pitkäkölinen kääntyisi.
- fågeli
No nämä on kyllä huojentavia tietoja. Meidän tavallisella reiteillä on kyllä muutama kapea kohta, josta kryssien läpi tikkaaminen on kyllä työlästä. Mutta nämä voinee ohittaa sitten muilla tavoin.
- SK120
Saaristopurjehduksessa pitkäkölisen tärkein etu on mahdollisuus hyödyntää rannan lähellä esiintyvä tuulen kääntymä kohti rantaa- kapeassa salmessa molemmissa rannoissa. Syvällä eväkölillä varustettua venettä ei välttämättä voi/uskalla ajaa riittävän lähelle rantaa. Lisäksi kapeikon läpi kryssimisessä on massasta ja suuresta lateraalipinnasta oikein käytettynä varsin paljon hyötyä. Kun tuulen oskillaatioista voi käyttää hyödyksi oikeansuuntaiset ja päästää päin näköä tulevat puuskat läpi vauhdin pysähtymättä, ei kapeikossakaan tarvitse hötkyillä. Saaristoristeilijöiden muotoilulle oli syynsä.
- FF27Charlotta
Onko sulla ollut ongelmia lasten viihtyvyyden kanssa? Ovatko he pelänneet veneen liikkeitä tms.?
- fågeli
Semmoinen ajatus minulla on, että meillä voisi tässä vaiheessa olla vähän raskasliikkeisempi vene. Yksi asia joka minusta purjeveneiden suunnittelussa on perhepurjehduksen kannalta huonoa on, että sisätiloista ei näe menosuuntaan. Sunwind 30 on tässä raikas poikkeus. Pienet ovat luonnostaan tarkkaavaisia ja haluavat olla tietoisia siitä mitä tapahtuu ja missä mennään. Liikkumaankin pitäisi päästä niin sitloodassakaan ei pitkään jakseta istua. Hidasliikkeisempi vene ehkä auttaisi hieman tässä.
- pitkäkölikokemuksia
Itselle kertynyt varsin runsaasti perhepurjehduskokemusta erilaisilla veneillä kahdessa sukupolvessa, ensin omien lasten sitten lastenlasten kanssa.
Lapset ovat viihtyneet kaikenlaisissa veneissä enkä usko "sisätiloista menosuuntaan näkemistä" millään tavalla oleelliseksi. Lapset haluavat olla avotilassa (sitloodassa) ja mielellään kannella aina, kun siihen on mahdollisuus. Siksi vakaa vene on eduksi. Luonnonsatamissa puomiteltta on ollut hyvä sateen sattuessa. Kun muksut kasvavat, jokainen tarvitsee oman punkkansa.
Pitkäkölinen vene on varmasti hyvä ratkaisu, koska on vakaa ja tukeva. Nähdäkseni useimmissa pitkäkölisissä veneissä on myös lapsiystävälliinen sitlooda: suojainen ja korkealaitainen.
Minäkään en ole Suomen rannikoilla tai saaristossa nähnyt sellaista väylää, joka olisi liian kapea pitkäköliselle (joku, joka ei ole purjehtinut pitkäkölisillä, epäili kääntymistä liian kankeaksi). Kivikkoisilla ja kapeilla väylillä, väylien ulkopuolella sekä luonnonsatamissa sattuu pohjakosketuksia ennemin tai myöhemmin. Pitkäkölisellä veneellä liikkuessa ainoa huoli on oikeastaan se miten karikolta pääsee pois, eväkölisen murhe on rakenteen kestäminen. - muuten_joo
pitkäkölikokemuksia kirjoitti:
Itselle kertynyt varsin runsaasti perhepurjehduskokemusta erilaisilla veneillä kahdessa sukupolvessa, ensin omien lasten sitten lastenlasten kanssa.
Lapset ovat viihtyneet kaikenlaisissa veneissä enkä usko "sisätiloista menosuuntaan näkemistä" millään tavalla oleelliseksi. Lapset haluavat olla avotilassa (sitloodassa) ja mielellään kannella aina, kun siihen on mahdollisuus. Siksi vakaa vene on eduksi. Luonnonsatamissa puomiteltta on ollut hyvä sateen sattuessa. Kun muksut kasvavat, jokainen tarvitsee oman punkkansa.
Pitkäkölinen vene on varmasti hyvä ratkaisu, koska on vakaa ja tukeva. Nähdäkseni useimmissa pitkäkölisissä veneissä on myös lapsiystävälliinen sitlooda: suojainen ja korkealaitainen.
Minäkään en ole Suomen rannikoilla tai saaristossa nähnyt sellaista väylää, joka olisi liian kapea pitkäköliselle (joku, joka ei ole purjehtinut pitkäkölisillä, epäili kääntymistä liian kankeaksi). Kivikkoisilla ja kapeilla väylillä, väylien ulkopuolella sekä luonnonsatamissa sattuu pohjakosketuksia ennemin tai myöhemmin. Pitkäkölisellä veneellä liikkuessa ainoa huoli on oikeastaan se miten karikolta pääsee pois, eväkölisen murhe on rakenteen kestäminen.Oma kokemus erilaisista istumalaatikoista on hieman erilainen. Kaikkein parhaiten lapset ovat viihtyneet melkoisen raaserimallisessa, jossa oli vähiten suojaa. Vähemmän suojaa tarkoitti sekä parhaita näköaloja sekä esteettömintä olotilaa. Valjaissa kiinniolokaan ei siinä haitannut.
Muista asioista ei eriäviä näkemyksiä olekaan. - fågeli
Kiva että tulee kommentteja, tämä oli tosiaankin se ajatus, että jos olisi riittävän vakaa vene niin lapset voisi helpommin liikkua veneessä ja käydä kannella/laidalla kurkkaamassa menoa, uskon että se olisi heistä kaikista kivointa. Istuvat kannella kyllä aina, kun mennään moottorilla satamaan. Nyt aika paljon trafiikkia on sitloodan ja kajuutan välillä. Sitloodassa tulee "kylmä" ja sisällä "kuuma". Osittain varmaan sitä ja osittain sitä, että matkanteko käy pitkän päälle. Nykyinen vene auttamatta liian pieni, mutta sillä päästy ihan hyvin alkuun. Nyt siis mietitään mitä seuraavaksi. Käytiin katsomassa yhtä Santtu 30 ja tunne sisällä oli kyllä minusta aika erillainen. Uskon kyllä, että se on mukava aikuisellekin, kun näkee kulkusuuntaansa. Mietin tätä lasten kannalta niin, että ei tarvitse sisällä hyvin alkanutta leikkiä keskeyttää kun mietityttää missä mennään...
En ole pitkäkölisen kyytiin koskaan päässyt, enkä asiaa tunne joten epäilin. - Joakim1
Minun kokemusten mukaan lapsilla ei ole pienintäkään vaikeutta liikkua veneessä, joten heidän takia ei veneen tarvitse olla rauhallinen tai vakaa. Avoin perä uimatasolla on ollut lapsien mieluisin leikkipaikka. Pienempänä leikkivenettä uitellen ja myöhemmin jalkoja. Joskus ne ovat olleet koko päivän keulapiikissä leikkimässä/lukemassa (kerran 12 m/s kryssillä koko päivän).
Edellisessä veneessämme oli sisältä erinomainen näkyvyys eteen ja muuallekin. Siitä oli lasten kannalta etua lähinnä satamassa, jolloin pystyi satamassa sisältä paremmin vahtimaan heidän tekemisiään vaikkapa ruokaa laittaessa. Toinen etu oli autopilotin kauko-ohjaimella sisältä ohjaaminen ajettaessa moottorilla sateessa. - perhemuistoja
Joakim1 kirjoitti:
Minun kokemusten mukaan lapsilla ei ole pienintäkään vaikeutta liikkua veneessä, joten heidän takia ei veneen tarvitse olla rauhallinen tai vakaa. Avoin perä uimatasolla on ollut lapsien mieluisin leikkipaikka. Pienempänä leikkivenettä uitellen ja myöhemmin jalkoja. Joskus ne ovat olleet koko päivän keulapiikissä leikkimässä/lukemassa (kerran 12 m/s kryssillä koko päivän).
Edellisessä veneessämme oli sisältä erinomainen näkyvyys eteen ja muuallekin. Siitä oli lasten kannalta etua lähinnä satamassa, jolloin pystyi satamassa sisältä paremmin vahtimaan heidän tekemisiään vaikkapa ruokaa laittaessa. Toinen etu oli autopilotin kauko-ohjaimella sisältä ohjaaminen ajettaessa moottorilla sateessa.Perheet ja purjehdukset ovat erilaisia kuten veneetkin. Yksi suuri riemu omille lapsille oli joka kerta, kun tulppasin istuinlaatikon tyhjennysputket ja täytin istuinlaatikon merivedellä. Tenavat saivat polskutella ja roiskia vapaasti.
12 m/s kryssillä keula ei ole kiva paikka lapsille, jos kryssiminen sattuu olemaan vaikka Utön ja Gotlannin välillä. Perhepurjehduksilla käytiin Englannissa asti, kun "varakippari" oli 7-vuotias (hän ekan kerran oli purjehtimassa 2 viikon ikäisenä). - FF27Charlotta
Joakim1 kirjoitti:
Minun kokemusten mukaan lapsilla ei ole pienintäkään vaikeutta liikkua veneessä, joten heidän takia ei veneen tarvitse olla rauhallinen tai vakaa. Avoin perä uimatasolla on ollut lapsien mieluisin leikkipaikka. Pienempänä leikkivenettä uitellen ja myöhemmin jalkoja. Joskus ne ovat olleet koko päivän keulapiikissä leikkimässä/lukemassa (kerran 12 m/s kryssillä koko päivän).
Edellisessä veneessämme oli sisältä erinomainen näkyvyys eteen ja muuallekin. Siitä oli lasten kannalta etua lähinnä satamassa, jolloin pystyi satamassa sisältä paremmin vahtimaan heidän tekemisiään vaikkapa ruokaa laittaessa. Toinen etu oli autopilotin kauko-ohjaimella sisältä ohjaaminen ajettaessa moottorilla sateessa.Itsekään en ole kokenut että veneeni liikkeet olisivat aiheuttaneet ongelmia lapsille. Usein on kuitenkin käynyt niin, että lapset ovat nukahtaneet aallokossa. Välillä jopa keulaan. Keskellä venettä liikkeet ovat mielestäni varsin rauhalliset ja loogiset. Iso ohi kulkeva moottorialus voi tietysti aiheuttaa enemmän äksonia, mutta nekin tuntuvat olevan vaan hauska ohjelmanumero. Jos lapset haluavat maisemia katsella niin tulevat oviaukkoon kurkkimaan. Mutta kuten Joakim kirjoitti, satamassa voisi olla kätevä kun pääsisi kokkaillessa paremmin tarkkailemaan rannalla leikkiviä lapsia. Ja voisi yksinpurjehtiessakin olla etua paremmasta näkyvyydestä eteenpäin.
- Bossu
pitkäkölikokemuksia kirjoitti:
Itselle kertynyt varsin runsaasti perhepurjehduskokemusta erilaisilla veneillä kahdessa sukupolvessa, ensin omien lasten sitten lastenlasten kanssa.
Lapset ovat viihtyneet kaikenlaisissa veneissä enkä usko "sisätiloista menosuuntaan näkemistä" millään tavalla oleelliseksi. Lapset haluavat olla avotilassa (sitloodassa) ja mielellään kannella aina, kun siihen on mahdollisuus. Siksi vakaa vene on eduksi. Luonnonsatamissa puomiteltta on ollut hyvä sateen sattuessa. Kun muksut kasvavat, jokainen tarvitsee oman punkkansa.
Pitkäkölinen vene on varmasti hyvä ratkaisu, koska on vakaa ja tukeva. Nähdäkseni useimmissa pitkäkölisissä veneissä on myös lapsiystävälliinen sitlooda: suojainen ja korkealaitainen.
Minäkään en ole Suomen rannikoilla tai saaristossa nähnyt sellaista väylää, joka olisi liian kapea pitkäköliselle (joku, joka ei ole purjehtinut pitkäkölisillä, epäili kääntymistä liian kankeaksi). Kivikkoisilla ja kapeilla väylillä, väylien ulkopuolella sekä luonnonsatamissa sattuu pohjakosketuksia ennemin tai myöhemmin. Pitkäkölisellä veneellä liikkuessa ainoa huoli on oikeastaan se miten karikolta pääsee pois, eväkölisen murhe on rakenteen kestäminen.Mullakin on hyvin syvä ja suojainen avotila ja sen edessä vielä koirankoppi. Lapset ovat avotilassa hyvin poissa kannelta. Se on ainakin vanhemmille mukavaa. Hyvä on myös erillinen takahytti avotilan perän puolella. Ne ovat silloin helposti avotilasta tarkkailtavissa mutta kuitenkin omissa oloissaan. Ainakin mun pitkäkölinen vene on ketterä eteenpäin mennessä mutta kömpelö peruutettaessa.
- Bossu
Pitkä köli aiheuttaa sortoa, joten luovikulma jää vähän huonommaksi keskimäärin. Löytyy varmasti monia pitkäkölisiä huonompia eväkölisiä luovijoita. Itsellä oli ennen eväkölinen vene ja nyt pitkäkölinen. Mielestäni ovat luovilla samaa tasoa. Sellainen ero on, että pitkällä kölillä pitää pitää enemmän vauhtia yllä, jotta sorto jää pieneksi.
- seppomartti
5,5, Louhi, 6 ja 8 tuskin ajavat kovin pientä kryssikulmaa, pikemminkin päinvastoin. Joku osaa ehkä antaa lukuarvojakin mutta pitkäkölisyys ei välttämättä merkitse huonoa kryssikulmaa. Sitten toisessä ääripäässä ovat kosterit: kryssii huonosti ja satamassa kömpelöitä.
Kaikki kölit sortaa vähemmän kun vauhtia lisätään. Luultavasti viimeinen väite, että pitkäköälinen olisi hitaassa vauhdissa huonompi, ei pidä paikkaansa. Suuremman lateraalipinnan ansiosta se luultavasti sortaa vähemmän samassa hitaassa vauhdissa kuin saman syvyinen eväköli. - perheveneeksi
seppomartti kirjoitti:
5,5, Louhi, 6 ja 8 tuskin ajavat kovin pientä kryssikulmaa, pikemminkin päinvastoin. Joku osaa ehkä antaa lukuarvojakin mutta pitkäkölisyys ei välttämättä merkitse huonoa kryssikulmaa. Sitten toisessä ääripäässä ovat kosterit: kryssii huonosti ja satamassa kömpelöitä.
Kaikki kölit sortaa vähemmän kun vauhtia lisätään. Luultavasti viimeinen väite, että pitkäköälinen olisi hitaassa vauhdissa huonompi, ei pidä paikkaansa. Suuremman lateraalipinnan ansiosta se luultavasti sortaa vähemmän samassa hitaassa vauhdissa kuin saman syvyinen eväköli." Sitten toisessä ääripäässä ovat kosterit: kryssii huonosti ja satamassa kömpelöitä."
Omaa kosterikokemusta ei ole kuin Laurin 28 -kosterista. Ei se minun mielestäni ollut erityisen huono kryssimään eikä huono edes satamamanöövereissä. Lapsiperheen veneenä se oli meille erinomainen, turvallinen kovemmassakin kelissä.
L 28:n Lys näkyy olevan 1.0. Sama Lys on toisellakin sen kokoluokan kosterilla, Allegro 27:llä. Allegro 30:n Lys 1.07. Tietysti, jos mittaluku on tärkeä, venevalinnassa voi käyttää Lys-taulukkoa, joka löytynee Avomeripurjehtijoiden web-sivuilta.
Siinä olen samaa mieltä, että "viisvitoset", "kutoset", "kasit", Louhet ym purjehtivat oikein hyvin. On tullut gastattua niitäkin. perheveneeksi kirjoitti:
" Sitten toisessä ääripäässä ovat kosterit: kryssii huonosti ja satamassa kömpelöitä."
Omaa kosterikokemusta ei ole kuin Laurin 28 -kosterista. Ei se minun mielestäni ollut erityisen huono kryssimään eikä huono edes satamamanöövereissä. Lapsiperheen veneenä se oli meille erinomainen, turvallinen kovemmassakin kelissä.
L 28:n Lys näkyy olevan 1.0. Sama Lys on toisellakin sen kokoluokan kosterilla, Allegro 27:llä. Allegro 30:n Lys 1.07. Tietysti, jos mittaluku on tärkeä, venevalinnassa voi käyttää Lys-taulukkoa, joka löytynee Avomeripurjehtijoiden web-sivuilta.
Siinä olen samaa mieltä, että "viisvitoset", "kutoset", "kasit", Louhet ym purjehtivat oikein hyvin. On tullut gastattua niitäkin.>> Siinä olen samaa mieltä, että "viisvitoset", "kutoset", "kasit", Louhet ym purjehtivat oikein hyvin. On tullut gastattua niitäkin. <<
Nämä veneethän eivät oikeastaan olekaan pitkäkölisiä, vaikka niissä onkin peräsin saranoitu kölin takalaitaan.
Louhella, viisvitosella ja varsinkin kutosella olen minäkin seilannut. Nautinnollisempaa purjehdusta saa hakea.- Bossu
seppomartti kirjoitti:
5,5, Louhi, 6 ja 8 tuskin ajavat kovin pientä kryssikulmaa, pikemminkin päinvastoin. Joku osaa ehkä antaa lukuarvojakin mutta pitkäkölisyys ei välttämättä merkitse huonoa kryssikulmaa. Sitten toisessä ääripäässä ovat kosterit: kryssii huonosti ja satamassa kömpelöitä.
Kaikki kölit sortaa vähemmän kun vauhtia lisätään. Luultavasti viimeinen väite, että pitkäköälinen olisi hitaassa vauhdissa huonompi, ei pidä paikkaansa. Suuremman lateraalipinnan ansiosta se luultavasti sortaa vähemmän samassa hitaassa vauhdissa kuin saman syvyinen eväköli.En tarkoittanut pelkästään kryssikulmaa, vaan etenemistä sinne aiottuun suuntaan. Vaikka kryssikulma ei olisi huono, voi silti edetä hitaasti hitaudesta johtuen. No, se on tietty vähän eri asia.
Viime kesänä jäin kerran kuin seisomaan, kun ensin ajeltiin moottorilla samaa vauhtia Grand Soleil jonkun 42:sen kanssa, ja sitten tuuli nousi 6 m/s nopeuteen ja alettiin luovimaan samaan aikaan. Sen vauhti oli aivan käsittämätön, vaikkei meidän luovikulmat mun mielestä ihan huonoja olleet siihen verrattuna. Oltiin yö samassa saaressa ja seuraavana päivänä lähdettiin samaan suuntaan, me varttia ennen. Tällä kertaa 6 m/s sivutuulessa ei oltu niin selvästi hitaampia, vaikka meillä olikin vanhanaikainen painava ketsi ja niillä moderni isompi vene ja taisi olla genaakkerikin. - pitkäkölisyys
Hakro kirjoitti:
>> Siinä olen samaa mieltä, että "viisvitoset", "kutoset", "kasit", Louhet ym purjehtivat oikein hyvin. On tullut gastattua niitäkin. <<
Nämä veneethän eivät oikeastaan olekaan pitkäkölisiä, vaikka niissä onkin peräsin saranoitu kölin takalaitaan.
Louhella, viisvitosella ja varsinkin kutosella olen minäkin seilannut. Nautinnollisempaa purjehdusta saa hakea.No mitä nämä ovat, ellei pitkäkölisiä? Katsokaa kuvia! Kölin pituutta ei pidä verrata veneen kokonaispituuteen vaan vesilinjaan, jotta mittasuhteen tajuaa.
http://www.6mr.fi/uploadkuvat/venekuvat/sir-ian_IAN_31.jpg
http://users.abo.fi/jussi/icons/hanging.gif
Mihin hävisi purjehtimisen ilo?
http://www.wb-sails.fi/fi/blogi/bid/238706/Mihin-hävisi-purjehtimisen-ilo
Vai onko joku uusi pitkäkölisyyden määritelmä se, että veneen täytyy olla erityisen huono tai ikävä purjehtia, jotta sitä voidaan "halveksivasti" nimitellä pitkäköliseksi? - Sorrosta
seppomartti kirjoitti:
5,5, Louhi, 6 ja 8 tuskin ajavat kovin pientä kryssikulmaa, pikemminkin päinvastoin. Joku osaa ehkä antaa lukuarvojakin mutta pitkäkölisyys ei välttämättä merkitse huonoa kryssikulmaa. Sitten toisessä ääripäässä ovat kosterit: kryssii huonosti ja satamassa kömpelöitä.
Kaikki kölit sortaa vähemmän kun vauhtia lisätään. Luultavasti viimeinen väite, että pitkäköälinen olisi hitaassa vauhdissa huonompi, ei pidä paikkaansa. Suuremman lateraalipinnan ansiosta se luultavasti sortaa vähemmän samassa hitaassa vauhdissa kuin saman syvyinen eväköli."Suuremman lateraalipinnan ansiosta se luultavasti sortaa vähemmän samassa hitaassa vauhdissa kuin saman syvyinen eväköli."
Samalla vauhdilla lateraalipinnalla ei ole mitään vaikutusta sortoon. Syväydellä on. Suuremmalla lateraalipinnalla on enemmän vastusta, joten vauhti jää alemmaksi mikä lisää sortoa. Tämä ei ole mitään luuloa vaan faktaa. - 15-5
pitkäkölisyys kirjoitti:
No mitä nämä ovat, ellei pitkäkölisiä? Katsokaa kuvia! Kölin pituutta ei pidä verrata veneen kokonaispituuteen vaan vesilinjaan, jotta mittasuhteen tajuaa.
http://www.6mr.fi/uploadkuvat/venekuvat/sir-ian_IAN_31.jpg
http://users.abo.fi/jussi/icons/hanging.gif
Mihin hävisi purjehtimisen ilo?
http://www.wb-sails.fi/fi/blogi/bid/238706/Mihin-hävisi-purjehtimisen-ilo
Vai onko joku uusi pitkäkölisyyden määritelmä se, että veneen täytyy olla erityisen huono tai ikävä purjehtia, jotta sitä voidaan "halveksivasti" nimitellä pitkäköliseksi?http://www.6mr.fi/uploadkuvat/venekuvat/sir-ian_IAN_31.jpg
http://users.abo.fi/jussi/icons/hanging.gif
Jälkimmäinen on selvästi pitkäkölinen. Edellinen eroaa siitä niin merkittävästi, että olisi jo parempi kutsua sitä puolipitkäksi. Kölin jänne alareunassa on jo lyhyempi kuin monessa eväkölisessä. pitkäkölisyys kirjoitti:
No mitä nämä ovat, ellei pitkäkölisiä? Katsokaa kuvia! Kölin pituutta ei pidä verrata veneen kokonaispituuteen vaan vesilinjaan, jotta mittasuhteen tajuaa.
http://www.6mr.fi/uploadkuvat/venekuvat/sir-ian_IAN_31.jpg
http://users.abo.fi/jussi/icons/hanging.gif
Mihin hävisi purjehtimisen ilo?
http://www.wb-sails.fi/fi/blogi/bid/238706/Mihin-hävisi-purjehtimisen-ilo
Vai onko joku uusi pitkäkölisyyden määritelmä se, että veneen täytyy olla erityisen huono tai ikävä purjehtia, jotta sitä voidaan "halveksivasti" nimitellä pitkäköliseksi?Kölin pituutta ei pidä verrata staattiseen vesilinjaan vaan dynaamiseen, purjehduksen aikana toimivaan vesilinjaan.
Ensimmäisessä kuvassa on 6mR-vene, jonka sattumoisin tunnen erittäin hyvin. Sen tehollinen köli – siis alue jolla on merkittävää syväystä – on varsin lyhyt verrattuna dynaamiseen vesilinjaan.
Louhessa köli on suhteessa hiukan pitempi:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cf/Dragon_(keelboat).svg/290px-Dragon_(keelboat).svg.png
mutta ei sitäkään voi mielestäni pitkäksi moittia.
Jälkimmäisessä kuvassa oli Folkkari, joka kuuluu kiistatta pitkäkölisiin, muttta Folkkarista en mitään sanonutkaan. Laitan tähän vertailun vuoksi myös sen sivuprofiilin:
http://www.folkkari.net/files/folkkariliitto.kotisivukone.com/Artikkelikuvat/omafolkkari_piirros.jpg
Ero Louheen on olennainen.
Mielestäni veneet voisi jakaa kolmeen pääryhmään: pitkäkölisiin, lyhytkölisiin ja eväkölisiin. Lyhytkölisissä peräsin voi olla kölin jatkeena tai erillisenä. Rajat eri ryhmien välillä eivät ole ollenkaan yksiselitteisiä.- samoin
Hakro kirjoitti:
Kölin pituutta ei pidä verrata staattiseen vesilinjaan vaan dynaamiseen, purjehduksen aikana toimivaan vesilinjaan.
Ensimmäisessä kuvassa on 6mR-vene, jonka sattumoisin tunnen erittäin hyvin. Sen tehollinen köli – siis alue jolla on merkittävää syväystä – on varsin lyhyt verrattuna dynaamiseen vesilinjaan.
Louhessa köli on suhteessa hiukan pitempi:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cf/Dragon_(keelboat).svg/290px-Dragon_(keelboat).svg.png
mutta ei sitäkään voi mielestäni pitkäksi moittia.
Jälkimmäisessä kuvassa oli Folkkari, joka kuuluu kiistatta pitkäkölisiin, muttta Folkkarista en mitään sanonutkaan. Laitan tähän vertailun vuoksi myös sen sivuprofiilin:
http://www.folkkari.net/files/folkkariliitto.kotisivukone.com/Artikkelikuvat/omafolkkari_piirros.jpg
Ero Louheen on olennainen.
Mielestäni veneet voisi jakaa kolmeen pääryhmään: pitkäkölisiin, lyhytkölisiin ja eväkölisiin. Lyhytkölisissä peräsin voi olla kölin jatkeena tai erillisenä. Rajat eri ryhmien välillä eivät ole ollenkaan yksiselitteisiä.Noin minäkin asiaa katsoisin. Niitä lyhytkölisiä on todella eväköliä muistuttavilla köleilläkin, mutta peräsin silti saranoitu köliin. Jos pitäisi joku raja ryhmien välille keksiä, se olisi ehkä joku arvo kölin sivusuhteelle. Mutta sittenkin pitäisi ensin määritellä kölin rajat, siis missä kohtaa runko vaihtuu köliksi.
- cfghdrtyue5678
Venettä ei kannata valita pikkulasten perusteella.
Lapset kasvavat nopeasti ja muutaman vuoden kuluttua ovat veneessä jo näppärämpiä ja ketterämpiä kuin vanhempansa.
Jos haluat sisältä näkyvyyttä osta pilothouse tyyppinen vene.
Se on mukava kaikille, myös aikuisille.
Ja vierailevat aikuiset ovat yleensä ne jotka haluavat olla sisällä mutta nähdä.
Pilothouse on kiva siitäkin että perhe voi olla "yhdessä" vaikka isäntä olisikin kannella istuinaukossa purjehtimassa ja perhe sisällä sohvaryhmässä oleilemassa.
Huonossa kelissä on kiva istua porukalla lämpimässä ja ajella.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ensi kesänä
Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta663402Tukalaa kuumuutta
Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh463212Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.
Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa1272820- 452574
- 311963
Okei, myönnetään,
Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘271860- 481646
Mihin hävisi
Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä871525- 391340
Et siis vieläkään
Et ilmeisesti ole vieläkään päässyt loppuun asti mun kirjoituksissa täällä. Kerro ihmeessä sit, kun valmista 😁 tuskin k391291