Kaikella on määräaikansa, toteaa Saarnaaja kirjassaan. Aika on rakentaa ja aika purkaa. Raamattu vertaa ihmistä maalliseen telttamajaan, jonka Jumala aikanaan pystyttää. Käsillä oleva marraskuu muistuttaa meitä siitä, että tämä maja kerran myös puretaan. Tarkoittaahan marras suomenkielessä erilaisia kuolemaan liittyviä ilmiöitä. Usein viimeistään marraskuussa ruohovartiset kasvit kuolevat eli muuttuvat martaiksi. Luonto asettuu lepotilaan.
Jumala on luonut ihmisen viljelemään ja varjelemaan maata. Itse kukin rakentaa omaa elämäänsä ja yhteiskuntaa saamiensa mahdollisuuksien mukaan. Talvikausi on monille tehokasta työn ja opiskelun aikaa. Työpaikoilla, kouluissa ja kodeissa tapahtuva arkinen aherrus on myös eräänlaista rakentamista ja rakentumista. Kokoamme vähän kerrassaan elementtejä omaa, lastemme ja läheistemme tulevaisuutta varten. Tänä aikana pyydämme taivaalliselta Isältä erityisesti sitä, että työtä ja opiskelumahdollisuuksia riittäisi kaikille sopivasti.
Jumala on luonut ihmisen viljelemään ja varjelemaan maata. Itse kukin rakentaa omaa elämäänsä ja yhteiskuntaa saamiensa mahdollisuuksien mukaan. Talvikausi on monille tehokasta työn ja opiskelun aikaa. Työpaikoilla, kouluissa ja kodeissa tapahtuva arkinen aherrus on myös eräänlaista rakentamista ja rakentumista. Kokoamme vähän kerrassaan elementtejä omaa, lastemme ja läheistemme tulevaisuutta varten. Tänä aikana pyydämme taivaalliselta Isältä erityisesti sitä, että työtä ja opiskelumahdollisuuksia riittäisi kaikille sopivasti.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jumalan lapsina olemme osa sitä rakennusta, jonka perustuksena ovat apostolit ja profeetat ja jonka kulmakivenä on itse Kristus Jeesus (Ef. 2:20). Meidät on asetettu palvelutyöhön avustamaan todellista rakentajaa Jumalaa. Monet ovat hylänneet Kristuksen, seurakunnan kulmakiven. Haluamme Jumalan työtovereina yhä kutsua kaikkia takaisin tähän yhteyteen. Jumalan seurakunnasta julistettava evankeliumi on voimallinen liittämään Sanan uskojan eläväksi kiveksi hengelliseen rakennukseen, jonka perustus kestää ajan myrskyissäkin.
Hengellisessä rakennustyössä on tärkeä muistaa apostolin julkituoma viisaus: tieto tekee ylpeäksi, rakkaus sen sijaan rakentaa (1. Kor. 8:1). Jumalan sanan opastamina teemme työtä omassa lähipiirissämme, rauhanyhdistyksien monissa palvelutehtävissä ja laajemmallakin. Tällöin emme ylpeile omalla tietämyksellämme, vaan nöyrästi kuuntelemme Jumalan ääntä. ”Ylhäältä tuleva viisaus on puhdasta ja pyhää, ja niin se myös rakentaa rauhaa, se on lempeää ja sopuisaa, täynnä armahtavaisuutta ja hyviä hedelmiä, se on tasapuolista ja teeskentelemätöntä. Vanhurskauden siemen kylvetään rauhan tekoina, ja se tuottaa hedelmän niille, jotka rauhaa rakentavat”, toteaa apostoli Jaakob. (Jaak. 3:17–18.)
Itse kunkin kohdalla työn ja rakentamisen aika päättyy kerran. Tätäkään hetkeä Jumalan lapsen ei tarvitse pelätä. Jumalalla on taivaassa ikuinen asunto meitä varten. Hänen Pyhä Henkensä opastaa ja lohduttaa täällä ajassa. Saamme olla turvallisella mielellä. Me elämme uskon varassa, emme näkemisen. (2. Kor. 5:1–7.)
Aimo Helén
Julkaistu Siionin Lähetyslehdessä 11/2014.
Vaikka hän lähetti asukkaiden keskuuteen profeettoja, joiden tuli saattaa heidät takaisin Herran luo, he eivät kuunnelleet profeettojen varoituksia.
Vaikka Syyriasta oli tullut vain vähäinen joukko, Herra antoi sen käsiin israelilaisten valtavan sotajoukon, koska israelilaiset olivat luopuneet Herrasta, isiensä Jumalasta. Näin syyrialaiset toteuttivat Joasille säädetyn rangaistuksen.
Muut kaikki hylkää, vaan sinä et.
Autuuden särkyneet sydämet
sinulta saavat,
sä luet haavat
ja kyynelet.
Yli ymmärryksemme
todella käy armo se,
jonka Herra tarjoaa,
langenneille lahjoittaa.
Kiitos olkoon Jumalan,
kun hän saapui Pojassaan
armahtamaan luotujaan.
Rauhan virran anna vuotaa
sydämeeni kaipaavaan.
Kasvojesi pyhä kuva
paina sieluun loistamaan.
Eihän tämmösiin voi ees vastata, niin sekobolseja jutut on. Ettekö voi tajuta maapallon elinkaarta, vaikka dokumentteja tulee tieteen täydeltä.
Sen armon perusteella, joka minulle on annettu, sanon teille jokaiselle: älkää ajatelko itsestänne liikoja, enempää kuin on aihetta ajatella, vaan pitäkää ajatuksenne kohtuuden rajoissa, kukin sen uskon määrän mukaan, jonka Jumala on hänelle antanut.