6 LAPSEN ELATUS

(M36)>>Se vaan pohdituttaa, että kai ne lapset kuluttivat ennen eroakin, ja te molemmat osallistuittee elatukseen .... miten se nyt sitten muuttuu (paitsi jos elatuksen tarve määritetään väärin, tai miten se vanhempien kesken jaetaan) ?

Kyllähän lapset tietysti kuluttavat kaiken aikaa, mutta kuusilapsisessa perheessä pystytään aika paljon junailemaan lasten menoissa. Vaatteet jäävät pieniksi ja ehjät voidaan kierrättää nuoremmille, sama leluissa ja monissa tavaroissa. Kuinkahan paljon muuten ruokalasku poikkeaa kolmilapsisella ja kuusilapsisella perheellä? Kertokaapa kolmi- ja kuusilapsisten perheiden vanhemmat. Mutta kyllä täytyy yhteiskunnan järjestelmässä jotain vikaa olla, jos elatusmaksut toteutetaan noin suoraviivaisesti. Täältähän pitää eronneen (miehen) muuttaa pois! (moni on muuten muuttanutkin...)

calculator kirjoitti:

(M36)>>Se vaan pohdituttaa, että kai ne lapset kuluttivat ennen eroakin, ja te molemmat osallistuittee elatukseen .... miten se nyt sitten muuttuu (paitsi jos elatuksen tarve määritetään väärin, tai miten se vanhempien kesken jaetaan) ?

Kyllähän lapset tietysti kuluttavat kaiken aikaa, mutta kuusilapsisessa perheessä pystytään aika paljon junailemaan lasten menoissa. Vaatteet jäävät pieniksi ja ehjät voidaan kierrättää nuoremmille, sama leluissa ja monissa tavaroissa. Kuinkahan paljon muuten ruokalasku poikkeaa kolmilapsisella ja kuusilapsisella perheellä? Kertokaapa kolmi- ja kuusilapsisten perheiden vanhemmat. Mutta kyllä täytyy yhteiskunnan järjestelmässä jotain vikaa olla, jos elatusmaksut toteutetaan noin suoraviivaisesti. Täältähän pitää eronneen (miehen) muuttaa pois! (moni on muuten muuttanutkin...)

Lue lisää

Eihän kukaan määrää näitä elatusmaksuja vaan vanhemmat sopivat ihan keskenään mikä olisi kohtuullinen summa. Vain pieni murto-osa joutuu sitten oikeuteen - niissä tapauksissa missä ei siis pääse sopuun näistä. Keskimmääräinen elatusmaksu on 120 e hujakoilla ...

calculator kirjoitti:

(M36)>>Se vaan pohdituttaa, että kai ne lapset kuluttivat ennen eroakin, ja te molemmat osallistuittee elatukseen .... miten se nyt sitten muuttuu (paitsi jos elatuksen tarve määritetään väärin, tai miten se vanhempien kesken jaetaan) ?

Kyllähän lapset tietysti kuluttavat kaiken aikaa, mutta kuusilapsisessa perheessä pystytään aika paljon junailemaan lasten menoissa. Vaatteet jäävät pieniksi ja ehjät voidaan kierrättää nuoremmille, sama leluissa ja monissa tavaroissa. Kuinkahan paljon muuten ruokalasku poikkeaa kolmilapsisella ja kuusilapsisella perheellä? Kertokaapa kolmi- ja kuusilapsisten perheiden vanhemmat. Mutta kyllä täytyy yhteiskunnan järjestelmässä jotain vikaa olla, jos elatusmaksut toteutetaan noin suoraviivaisesti. Täältähän pitää eronneen (miehen) muuttaa pois! (moni on muuten muuttanutkin...)

Lue lisää

Aloitatko aina tekstien lukemisen lopusta päin?

Juuri tuosta monilapsisten perheiden "synergiaediusta" kirjoitin... Nämä huomioiden vanhempien pitäsisikin päästä yhden illan miettimisellä yhteiskäsitykseen mikä se MEIDÄN lasten elatuksen tarve on ... ja sitten SOPIVAT sen jakamisesta tavalla tai toisella (lähes niin vinoviivaisesti kuin tahtovat). Siinä harjoituksessa kieltämättä vaaditaan tiettyä kypsyyttä, näkemystä, ja vanhemman rakkautta lastaan kohtaan jotta näkee asian oikeassa valossa. Sopiminen ei ole silloin vaikeata, silti joillain se ei onnistu ... tiedetään...

No sitten kun se pieni osa ihmisistä (toinen tai molemmat) niin yhteistyökyvyttömiä, katkeroituneita, ajattelemattomia, ja mitä vielä ... niin pakkohan se sitten on käräjille mennä. Tiedän monen tuomarin olevan hyvin leipiintyneitä näihin "elarijuttuihinsa" ... koska tämän jos mikä pitäisi ihmisten osata sopia eikä tuomittavaksi tuoda... joten asia nuijitaan hyvin "mekaanisesti" ... kannattaa muistaa ennenkuin kympeistä asian riitauttaa.

Onko tämä sitten oikein -- ei minusta. Kun ei se viisaus lasten asioista (ml. elatus, tapaamiset ym.) ole oikeustalossa ... vaan lasten vanhempien päässä (jos sieltä aina nyt mitään löytyy). Eiköhän tästä ole näyttöä riittävästi tapaus Kosken sotkuissa. Ja tiedoksesi, yhteiskunnassa harkitaan erillisen perheoikeuden perustamista (vrt. työtuomioistuin) joka näihin asioihin paremmin perehtynyt. Joten, parempia aikoja odotellessa ... sopikaa...

M36 kirjoitti:

Aloitatko aina tekstien lukemisen lopusta päin?

Juuri tuosta monilapsisten perheiden "synergiaediusta" kirjoitin... Nämä huomioiden vanhempien pitäsisikin päästä yhden illan miettimisellä yhteiskäsitykseen mikä se MEIDÄN lasten elatuksen tarve on ... ja sitten SOPIVAT sen jakamisesta tavalla tai toisella (lähes niin vinoviivaisesti kuin tahtovat). Siinä harjoituksessa kieltämättä vaaditaan tiettyä kypsyyttä, näkemystä, ja vanhemman rakkautta lastaan kohtaan jotta näkee asian oikeassa valossa. Sopiminen ei ole silloin vaikeata, silti joillain se ei onnistu ... tiedetään...

No sitten kun se pieni osa ihmisistä (toinen tai molemmat) niin yhteistyökyvyttömiä, katkeroituneita, ajattelemattomia, ja mitä vielä ... niin pakkohan se sitten on käräjille mennä. Tiedän monen tuomarin olevan hyvin leipiintyneitä näihin "elarijuttuihinsa" ... koska tämän jos mikä pitäisi ihmisten osata sopia eikä tuomittavaksi tuoda... joten asia nuijitaan hyvin "mekaanisesti" ... kannattaa muistaa ennenkuin kympeistä asian riitauttaa.

Onko tämä sitten oikein -- ei minusta. Kun ei se viisaus lasten asioista (ml. elatus, tapaamiset ym.) ole oikeustalossa ... vaan lasten vanhempien päässä (jos sieltä aina nyt mitään löytyy). Eiköhän tästä ole näyttöä riittävästi tapaus Kosken sotkuissa. Ja tiedoksesi, yhteiskunnassa harkitaan erillisen perheoikeuden perustamista (vrt. työtuomioistuin) joka näihin asioihin paremmin perehtynyt. Joten, parempia aikoja odotellessa ... sopikaa...

Lue lisää

JOs välit on pahasti tulehtuneet, kuten monesti onkin, en näe MITÄÄN syytä, miksi tukea saavan lähin kannattaa sopia yhtään mitään?
Hyvin monet käyttävät lakia härskisti hyväksi, eivät suostu mihinkään sovittuun elatusmaksuun, vaan vievät asian käräjille, koska tietävät saavansa näin selvästi paremman "sopimuksen" itsensä kannalta, kuin ex:n kanssa sopien.
Ei siinä auta yhtään toisen vanhemman..(yleensä mies..)sovittelu yritykset tai tarjoukset, jos toinen haluaa joka euron minkä laki sallii, hän vie asian käräjille, ja saa vaatimansa.
Huippu on lopuksi se, etä tämä lähi edustaa lapsiaan käräjillä, käyt siis oikeutta lapsiasi vastaan. ja..koska lapset yleensä saavat varattomina maksuttoman oik.käynnin, ei edes maksa lähille mitään.Jos maksuton oik.apu hylätään syystä taikka toisesta, voi ex vaatia sinulta oik.käyntikulujaan. Näin inulle kävi. Odotan päätöstä asiasta vajaan viikon kuluttua.
Sitten katsotaan mikä on Suomen oikeuslaitoksen kanta asiaan.

maksaja kirjoitti:

JOs välit on pahasti tulehtuneet, kuten monesti onkin, en näe MITÄÄN syytä, miksi tukea saavan lähin kannattaa sopia yhtään mitään?
Hyvin monet käyttävät lakia härskisti hyväksi, eivät suostu mihinkään sovittuun elatusmaksuun, vaan vievät asian käräjille, koska tietävät saavansa näin selvästi paremman "sopimuksen" itsensä kannalta, kuin ex:n kanssa sopien.
Ei siinä auta yhtään toisen vanhemman..(yleensä mies..)sovittelu yritykset tai tarjoukset, jos toinen haluaa joka euron minkä laki sallii, hän vie asian käräjille, ja saa vaatimansa.
Huippu on lopuksi se, etä tämä lähi edustaa lapsiaan käräjillä, käyt siis oikeutta lapsiasi vastaan. ja..koska lapset yleensä saavat varattomina maksuttoman oik.käynnin, ei edes maksa lähille mitään.Jos maksuton oik.apu hylätään syystä taikka toisesta, voi ex vaatia sinulta oik.käyntikulujaan. Näin inulle kävi. Odotan päätöstä asiasta vajaan viikon kuluttua.
Sitten katsotaan mikä on Suomen oikeuslaitoksen kanta asiaan.

Lue lisää

Hups..otsikossa pieni asiavirhe.Elatusapua saavan ei kannata sopia, piti kirjoittaman. Apu tulee siis etältä, tuki kunnalta, jos tulee.

maksaja kirjoitti:

JOs välit on pahasti tulehtuneet, kuten monesti onkin, en näe MITÄÄN syytä, miksi tukea saavan lähin kannattaa sopia yhtään mitään?
Hyvin monet käyttävät lakia härskisti hyväksi, eivät suostu mihinkään sovittuun elatusmaksuun, vaan vievät asian käräjille, koska tietävät saavansa näin selvästi paremman "sopimuksen" itsensä kannalta, kuin ex:n kanssa sopien.
Ei siinä auta yhtään toisen vanhemman..(yleensä mies..)sovittelu yritykset tai tarjoukset, jos toinen haluaa joka euron minkä laki sallii, hän vie asian käräjille, ja saa vaatimansa.
Huippu on lopuksi se, etä tämä lähi edustaa lapsiaan käräjillä, käyt siis oikeutta lapsiasi vastaan. ja..koska lapset yleensä saavat varattomina maksuttoman oik.käynnin, ei edes maksa lähille mitään.Jos maksuton oik.apu hylätään syystä taikka toisesta, voi ex vaatia sinulta oik.käyntikulujaan. Näin inulle kävi. Odotan päätöstä asiasta vajaan viikon kuluttua.
Sitten katsotaan mikä on Suomen oikeuslaitoksen kanta asiaan.

Lue lisää

Kuten jo vastasinkin, silloin ei muu auta kuin mennä käräjille jos kokee vaatimukset perusteettomiksi eikä niihin voi suostua ...



Niin … ei kai ihmiset eroaisikaan elleivät välit puolisoiden välillä olisi ”tulehtuneet” (lievästi sanottu) tai jopa kuolleet. Kun minä erosin tunteiden kirjossa oli vihaa, surua, katkeruutta, pettymystä … kuuluu asiaan kun eron toteutus ja käytännön asiat ”päällä” (ja varmasti samat tunteet exällänikin).

MUTTA, onneksi kuuluimme siihen enemmistöön jotka kykenevät ymmärtämään että elatuksesta, tapaamisista ja huoltajuudesta sovittaessa kyse ei meistä vaan yhteisestä lapsestamme jota molemmat vilpittömästi rakastavat ja hänen parastaan tahtovat vaikeassa tilanteessa … syytönhän hän kaikkeen on.

Elareita saavan lapsen lähivanhemmalla monia syitä sopia kohtuulliset maksut. Ei ole lapsen etu jos etävanhempi esim. katkeroitetaan kohtuuttomilla elareilla, tai ettei rahaa niiden jälkeen edes minimi toimeentuloon. Ei ole moraalisesti hyväksyttävää tai oikein hyötyä elareista jotka eivät suhteessa vanhempien maksukykyyn (tai ääritapauksissa yli 100% lapsen elatuksen tarpeesta) – lähivanhemmat jotka minä tunnen kantavat oman osansa ylpeinä… eivätkä odota tai saa ”armopaloja” exältä.




Ei pidä paikkansa … ikävää jos te kuulutte siihen 10 prosenttiin jotka käräjille joutuvat. Minusta se ei ole ”monet”.




Ei välttämättä saa vaatimaansa – mutta siltä tietenkin saattaa tuntua siitä joka ei ole suostunut sopimaan kohtuullisista elareista (en tarkoita välttämättä sinua). Mutta sen verran yleistä, että monella miehellä ei ole käsitystä mitä lapsi kuukaudessa ”maksaa” … minullekin se selvisi kun asia käytiin todella tarkasti läpi (lähes sukkapareja myöden) … ei muuten ollut kaukana siitä 420 e/kk meidän perheessä.

Siis, laissa ei ole mitään eurosummaa …




En ole asiaa noin ajatellut … mutta niinhän sinä teetkin, periaatteessa. Lähivanhemman mielestä lapsesi tarvitsevat vaatimansa summan elatukseen, sinusta eivät. Se on sitten tuomarin päätettävä onko asia näin.




mielenkiinnolla kuulen tuomiosta…

maksaja kirjoitti:

JOs välit on pahasti tulehtuneet, kuten monesti onkin, en näe MITÄÄN syytä, miksi tukea saavan lähin kannattaa sopia yhtään mitään?
Hyvin monet käyttävät lakia härskisti hyväksi, eivät suostu mihinkään sovittuun elatusmaksuun, vaan vievät asian käräjille, koska tietävät saavansa näin selvästi paremman "sopimuksen" itsensä kannalta, kuin ex:n kanssa sopien.
Ei siinä auta yhtään toisen vanhemman..(yleensä mies..)sovittelu yritykset tai tarjoukset, jos toinen haluaa joka euron minkä laki sallii, hän vie asian käräjille, ja saa vaatimansa.
Huippu on lopuksi se, etä tämä lähi edustaa lapsiaan käräjillä, käyt siis oikeutta lapsiasi vastaan. ja..koska lapset yleensä saavat varattomina maksuttoman oik.käynnin, ei edes maksa lähille mitään.Jos maksuton oik.apu hylätään syystä taikka toisesta, voi ex vaatia sinulta oik.käyntikulujaan. Näin inulle kävi. Odotan päätöstä asiasta vajaan viikon kuluttua.
Sitten katsotaan mikä on Suomen oikeuslaitoksen kanta asiaan.

Lue lisää

Jos kerran on lapsia tehty, niin kai niitä pitää myös elättää. En ole yhdenkään exän kuulleen rikastuneen elareilla, ostaneen omakotitaloja tai tehneen alvariinsa ulkomaanmatkoja. Ei lapsen elättäminen ole pelkästään ruokaa ja vaatteita. Itse tulisin toimeen rupuisessa yksiössä, mutta lapsia ajatellen meillä on kaksio keittiöineen, itse nukun olohuoneessa. Kauhulla ajattelen aikaa, kun tyttöä ja poikaa ei voi enää pitää samassa huoneessa. En myöskään tarvitsisi autoa ilman lapsia, työpaikka n. kilometrin päässä, mutta kun haluan antaa lapsilleni myös mahdollisuuden harrastaa, jääkiekkokaukalo n. 5 km ja uimahalli 10 km. Vien myös lapset mieheni vanhemmille kerran-pari kuukaudessa, matkaa 50 km. Kännykkä on pitänyt hankkia, koska en halua, että 9v on kotona yksinään 13-16.30, lankapuhein olisi ollut kalliimpi. Säästän 10-20€ kuukaudessa, että pystymme käymään kesällä kerran muualla "huvipuistossa". Kyllä tämä elämä olisi ollut paljon helpompaa kahden ihmisen tuloilla, mieheni vetoketju ei vain pysynyt kiinni ja kolmaskin lapsi on. Sossu maksaa kaikille elarit ja mies ilmoittaa, ettei tule koskaan elättämään minua, voi olla että tekstiviestillä muistaa lasten syntymäpäivät, joulut viettää "ulkomailla". En nyt paljon syyllistä itseäni, minä omasta mielestäni yritin, käytiin terapiassa (hän yhden kerran, oli akkojen höpinää), annoin anteeksi uskottomuuden, annoin vapautta, mutta kun saa klamydian ja lupaukset myös lapsille olivat puuta heinää, tuli loppu.
Olen nyt isä ja äiti ja yritän selvitä urakasta, köyhyyden rajamailla, toivon että kaikki etät näkisitte tosiasiat, jos ette halua maksaa tilille, niin osallistukaa ainakin lastenne elämään tukemalla harrastuksia, minulla siitä ei ole toivoakaan.

M36 kirjoitti:

Kuten jo vastasinkin, silloin ei muu auta kuin mennä käräjille jos kokee vaatimukset perusteettomiksi eikä niihin voi suostua ...



Niin … ei kai ihmiset eroaisikaan elleivät välit puolisoiden välillä olisi ”tulehtuneet” (lievästi sanottu) tai jopa kuolleet. Kun minä erosin tunteiden kirjossa oli vihaa, surua, katkeruutta, pettymystä … kuuluu asiaan kun eron toteutus ja käytännön asiat ”päällä” (ja varmasti samat tunteet exällänikin).

MUTTA, onneksi kuuluimme siihen enemmistöön jotka kykenevät ymmärtämään että elatuksesta, tapaamisista ja huoltajuudesta sovittaessa kyse ei meistä vaan yhteisestä lapsestamme jota molemmat vilpittömästi rakastavat ja hänen parastaan tahtovat vaikeassa tilanteessa … syytönhän hän kaikkeen on.

Elareita saavan lapsen lähivanhemmalla monia syitä sopia kohtuulliset maksut. Ei ole lapsen etu jos etävanhempi esim. katkeroitetaan kohtuuttomilla elareilla, tai ettei rahaa niiden jälkeen edes minimi toimeentuloon. Ei ole moraalisesti hyväksyttävää tai oikein hyötyä elareista jotka eivät suhteessa vanhempien maksukykyyn (tai ääritapauksissa yli 100% lapsen elatuksen tarpeesta) – lähivanhemmat jotka minä tunnen kantavat oman osansa ylpeinä… eivätkä odota tai saa ”armopaloja” exältä.




Ei pidä paikkansa … ikävää jos te kuulutte siihen 10 prosenttiin jotka käräjille joutuvat. Minusta se ei ole ”monet”.




Ei välttämättä saa vaatimaansa – mutta siltä tietenkin saattaa tuntua siitä joka ei ole suostunut sopimaan kohtuullisista elareista (en tarkoita välttämättä sinua). Mutta sen verran yleistä, että monella miehellä ei ole käsitystä mitä lapsi kuukaudessa ”maksaa” … minullekin se selvisi kun asia käytiin todella tarkasti läpi (lähes sukkapareja myöden) … ei muuten ollut kaukana siitä 420 e/kk meidän perheessä.

Siis, laissa ei ole mitään eurosummaa …




En ole asiaa noin ajatellut … mutta niinhän sinä teetkin, periaatteessa. Lähivanhemman mielestä lapsesi tarvitsevat vaatimansa summan elatukseen, sinusta eivät. Se on sitten tuomarin päätettävä onko asia näin.




mielenkiinnolla kuulen tuomiosta…

Lue lisää

Mikä helevatan 420€/kk/lapsi?

Mulle tuo on ihan uus juttu.
Joku ohjearvo vai?
Ei ainakaan täällä päin tunnettu, kun elareita tarkastettiin toista vuotta sitten.

Ja alkuperäiselle;
Kyllä ne elarit pitäisi suhteuttaa.
Tosin, joku mainitsikin jo ns. suojaosan, joka elatusvelvolliselle pitää jäädä käteen elämistä varten palkkatuloistaan, tuo suoja osa on suurudeltaan sama, kuin sosiaalin normilaskelma toimeentulotuessa yksinelävälle aikuiselle.
Ihan kohtuullinen lähestyminen ei ole sekään.

Jaana kirjoitti:

Eihän kukaan määrää näitä elatusmaksuja vaan vanhemmat sopivat ihan keskenään mikä olisi kohtuullinen summa. Vain pieni murto-osa joutuu sitten oikeuteen - niissä tapauksissa missä ei siis pääse sopuun näistä. Keskimmääräinen elatusmaksu on 120 e hujakoilla ...

Lue lisää

Jaana, miten perustelet keskimääräisen maksun 120euroa?
Sehän tarkoittaisi aina sitä, että etävanhemmalla on selvästi pienemmät tulot kuin lähivanhemmalla.
Perustelut: Elatusmantra 420 euroa- lapsilisä 100 e
ELatustarve siis 320euroa 50/50 tilanteessa 160 euroa on siis molemmille
Jos 120 euroa on oikea taso, tarkoittaa siis sitä, että etän tulot olisivat 35% ja lähin 65%. Tuskin kovin yleistä. Koskapa elatusvelvollisista ylivoimainen enemmistö on miehiä, joiden ansiot ovat yhteiskunnassamme keskimäärin naisia suuremmat.
Poikkeuksia tietty aina, mutta että keskimäärin 120? enpä usko.

sama kirjoitti:

Jaana, miten perustelet keskimääräisen maksun 120euroa?
Sehän tarkoittaisi aina sitä, että etävanhemmalla on selvästi pienemmät tulot kuin lähivanhemmalla.
Perustelut: Elatusmantra 420 euroa- lapsilisä 100 e
ELatustarve siis 320euroa 50/50 tilanteessa 160 euroa on siis molemmille
Jos 120 euroa on oikea taso, tarkoittaa siis sitä, että etän tulot olisivat 35% ja lähin 65%. Tuskin kovin yleistä. Koskapa elatusvelvollisista ylivoimainen enemmistö on miehiä, joiden ansiot ovat yhteiskunnassamme keskimäärin naisia suuremmat.
Poikkeuksia tietty aina, mutta että keskimäärin 120? enpä usko.

Lue lisää

En tosiaan perustele tuota 120 e keskiarvoa - se on vaan se luku mitä tilastoista käy ilmi. Kaikenkattavaa tilastoa ei ole mutta Stakesin tilastoissa (missä näkyy lv:n luona sovitut maksut) se taitaa olla vähän yli 120 e.

Toinen asia mitä pitää muistaa että lapsen kulutus tapahtuu sekä lähivanhemman että etävanhemman luona. Elatusapu kattaa vain etävanhemman osuus lähivanhemman luona tapahtuvasta kulutuksesta. Parastahan olisi jos ei tarvittaisi tulonsiirtoja ollenkaan vaan elatusapu olisi 0 ja isä ja äiti vastaisi lapsen kuluista. Ainahan se ei ole mahdollista ja varsinkin pienituloisten lähivanhempien kohdalla elatusapu voi olla paikallaan.

Jaana kirjoitti:

En tosiaan perustele tuota 120 e keskiarvoa - se on vaan se luku mitä tilastoista käy ilmi. Kaikenkattavaa tilastoa ei ole mutta Stakesin tilastoissa (missä näkyy lv:n luona sovitut maksut) se taitaa olla vähän yli 120 e.

Toinen asia mitä pitää muistaa että lapsen kulutus tapahtuu sekä lähivanhemman että etävanhemman luona. Elatusapu kattaa vain etävanhemman osuus lähivanhemman luona tapahtuvasta kulutuksesta. Parastahan olisi jos ei tarvittaisi tulonsiirtoja ollenkaan vaan elatusapu olisi 0 ja isä ja äiti vastaisi lapsen kuluista. Ainahan se ei ole mahdollista ja varsinkin pienituloisten lähivanhempien kohdalla elatusapu voi olla paikallaan.

Lue lisää

..näin? Kuntien maksama elatustuki on bout 125 €/kersa ja on sossun tädin mukaan lakisääteinen minimi.

Hippula kirjoitti:

..näin? Kuntien maksama elatustuki on bout 125 €/kersa ja on sossun tädin mukaan lakisääteinen minimi.

.. kehveli kun olen nähnyt taulukon jossa 2003 elarit jaettu muistaakseni kymmenen euron portaisiin prosentit perässä moniko maksaa kutakin "haarukkaa" ... koetan löytää...

Hippula kirjoitti:

..näin? Kuntien maksama elatustuki on bout 125 €/kersa ja on sossun tädin mukaan lakisääteinen minimi.

... vanhemmat voivat sopia elarit vaikka nollaan

Alannahi kirjoitti:

Mikä helevatan 420€/kk/lapsi?

Mulle tuo on ihan uus juttu.
Joku ohjearvo vai?
Ei ainakaan täällä päin tunnettu, kun elareita tarkastettiin toista vuotta sitten.

Ja alkuperäiselle;
Kyllä ne elarit pitäisi suhteuttaa.
Tosin, joku mainitsikin jo ns. suojaosan, joka elatusvelvolliselle pitää jäädä käteen elämistä varten palkkatuloistaan, tuo suoja osa on suurudeltaan sama, kuin sosiaalin normilaskelma toimeentulotuessa yksinelävälle aikuiselle.
Ihan kohtuullinen lähestyminen ei ole sekään.

Lue lisää

Tuo 420 e/kk/ lapsi on joitain vuosia sitten tehdyn etelä-suomalaisen kaksilapsisen perheen yhden lapsen keskiarvo "kulutus" kaikkineen. Olen koettanut löytää ao. julkaisua -- en ole. Yhtä kaikki, elleivät vanhemmat itse osaa lastensa kulutusta laskea niin jotain käytettävä ... yleensä tuota.

Siis, ei perustu lakiin.

Elareiden tarkistamiseen se ei vaikutakaan ... olette jo kertaalleen määrittäneet elatuksen tarpeen lapsellenne .. ehkä tarkastitte sen jakoa keskenänne (muuttuneet tulot), tai on tullut jokin syy korottaa lapsen elatuksen tarvetta xx eurolla, syystä mitä ei aikaisemmin tiedetty (esim. sairaus).

M36 kirjoitti:

.. kehveli kun olen nähnyt taulukon jossa 2003 elarit jaettu muistaakseni kymmenen euron portaisiin prosentit perässä moniko maksaa kutakin "haarukkaa" ... koetan löytää...

Lue lisää

Stakesilta löytyy toi tilasto missä tosiaan käy ilmi sos.toimessa vahvistetut elatusmaksut. Tästä puuttuu siis niitä tapauksia missä on oikeuden päätös (yleensä korkeammat maksut) ja niitä missä vanhemmat ovat sopineet keskenään. 2003 osalta näyttää tältä:

Alle 67 e/kk 26.9%
67 - 100 e/kk 10.6%
100 - 134 e/kk 32.4%
134 - 168 e/kk 10.2%
168 - 235 e/kk 7.9%
235 - 302 e/kk 2.1%
yli 302 e/kk 0.8%

Tilasto löytyy täältä:
http://www.stakes.info/files/pdf/tilastotiedotteet/Tt11_04.pdf

M36 kirjoitti:

Tuo 420 e/kk/ lapsi on joitain vuosia sitten tehdyn etelä-suomalaisen kaksilapsisen perheen yhden lapsen keskiarvo "kulutus" kaikkineen. Olen koettanut löytää ao. julkaisua -- en ole. Yhtä kaikki, elleivät vanhemmat itse osaa lastensa kulutusta laskea niin jotain käytettävä ... yleensä tuota.

Siis, ei perustu lakiin.

Elareiden tarkistamiseen se ei vaikutakaan ... olette jo kertaalleen määrittäneet elatuksen tarpeen lapsellenne .. ehkä tarkastitte sen jakoa keskenänne (muuttuneet tulot), tai on tullut jokin syy korottaa lapsen elatuksen tarvetta xx eurolla, syystä mitä ei aikaisemmin tiedetty (esim. sairaus).

Lue lisää

Koko kyselyn pointti ei tarkastuksessa ollutkaan.

Meillä on kumpaakin tyydyttävä sopimus, ei siinä mitään.

Mutta kun joka hemmetin paikassa toitotetaan tuota 420€/kk/lapsi.
Eli kyse on siis jostain laskelmasta, mitä lapsi "maksaa" kaikkineen kuukaudessa?
Onhan lapsesta kuluja etäkodissakin, eikö vain?
Silloin 420€ ei ole ohjearvo elareilla vaan ehkä epäsoputilanteessa hyvä lähtökohta lähteä määrittelemään myös se, mitä lapsi etäkotiin maksaa. Eli tuosta pitäisi kaiketi sitten vähentää ne etäkosin kulut? Ja huomioida, että moni etävanhempi maksaa viralliseen ruokakuntaansa nähden jokseenkin suuria asumiskuluja, jotta tilaa olisi riittävästi myös tapaajalapsille. (siis siinä mielessä, että voivat tuntea myös etäkodin kodikseen, eivätkä nuku vierassängyssä tai olohuoneessa tms.)

Eli.. 420 jaettuna kuukausien päivillä..käytetään yleisarvoa tässä nyt 30pvää.

420/30 = 14€ per päivä.
Lapsi viettää etäkodissa vaikkapa kuusi vuorokautta kuukaudessa. Kulut kaavaa käyttäen siis 14*6= 84

Vähennetään kokonaiskuluista tuo 84
420-84= 336

eli siis jäljelle jäävät kulut, käytännössä ne, mitä lähikodissa lapseen kuluu.

Tästä vähennetään lapsilisä ..oliko se ensimmäisestä lapsesta 100€?

Tekee 236€

Tästä jaetaan sitten joko tasan, tai tulojen suhteessa, ja päästään aika lähelle keskiarvo elaria per lapsi, eli 120€
Tarkkaan ottaen tasajakoa käyttäen minimiin, eli kunnallisen elatustuen suuruuteen 118€

Eli kylläpä se 420 lähtövaatimuksena elatusmaksuissa on aika korkea normaalituloiselle. (1200-1400€ kuussa tienaavalle)

Jaana kirjoitti:

Stakesilta löytyy toi tilasto missä tosiaan käy ilmi sos.toimessa vahvistetut elatusmaksut. Tästä puuttuu siis niitä tapauksia missä on oikeuden päätös (yleensä korkeammat maksut) ja niitä missä vanhemmat ovat sopineet keskenään. 2003 osalta näyttää tältä:

Alle 67 e/kk 26.9%
67 - 100 e/kk 10.6%
100 - 134 e/kk 32.4%
134 - 168 e/kk 10.2%
168 - 235 e/kk 7.9%
235 - 302 e/kk 2.1%
yli 302 e/kk 0.8%

Tilasto löytyy täältä:
http://www.stakes.info/files/pdf/tilastotiedotteet/Tt11_04.pdf

Lue lisää

No se on siinä ... tattista, faktaa peliin tännekin välillä :-))

Alannahi kirjoitti:

Koko kyselyn pointti ei tarkastuksessa ollutkaan.

Meillä on kumpaakin tyydyttävä sopimus, ei siinä mitään.

Mutta kun joka hemmetin paikassa toitotetaan tuota 420€/kk/lapsi.
Eli kyse on siis jostain laskelmasta, mitä lapsi "maksaa" kaikkineen kuukaudessa?
Onhan lapsesta kuluja etäkodissakin, eikö vain?
Silloin 420€ ei ole ohjearvo elareilla vaan ehkä epäsoputilanteessa hyvä lähtökohta lähteä määrittelemään myös se, mitä lapsi etäkotiin maksaa. Eli tuosta pitäisi kaiketi sitten vähentää ne etäkosin kulut? Ja huomioida, että moni etävanhempi maksaa viralliseen ruokakuntaansa nähden jokseenkin suuria asumiskuluja, jotta tilaa olisi riittävästi myös tapaajalapsille. (siis siinä mielessä, että voivat tuntea myös etäkodin kodikseen, eivätkä nuku vierassängyssä tai olohuoneessa tms.)

Eli.. 420 jaettuna kuukausien päivillä..käytetään yleisarvoa tässä nyt 30pvää.

420/30 = 14€ per päivä.
Lapsi viettää etäkodissa vaikkapa kuusi vuorokautta kuukaudessa. Kulut kaavaa käyttäen siis 14*6= 84

Vähennetään kokonaiskuluista tuo 84
420-84= 336

eli siis jäljelle jäävät kulut, käytännössä ne, mitä lähikodissa lapseen kuluu.

Tästä vähennetään lapsilisä ..oliko se ensimmäisestä lapsesta 100€?

Tekee 236€

Tästä jaetaan sitten joko tasan, tai tulojen suhteessa, ja päästään aika lähelle keskiarvo elaria per lapsi, eli 120€
Tarkkaan ottaen tasajakoa käyttäen minimiin, eli kunnallisen elatustuen suuruuteen 118€

Eli kylläpä se 420 lähtövaatimuksena elatusmaksuissa on aika korkea normaalituloiselle. (1200-1400€ kuussa tienaavalle)

Lue lisää

Niin, kulutustutkimuksesta. Minusta laiskojen hommaa käyttää tuota … laskisivat oman lapsen kulutuksen. Valitettavasti myös tuomarit hieman ”laiskoja” ja tuota käytetään usein… onneksi ei sentään prosenttiosuutta elatusvelvollisen tuloista, mikä ei edes tuon vertaa ottanut kantaa lapsen elatuksen tarpeeseen.




On on … ehdottomasti.




Olenkohan ollut jotenkin epäselvä. Ei 420 e/kk tietenkään ole ohjearvo ELAREILLE … vaan lapsen elatuksen tarve (yhden, tosin kattavan, tutkimuksen mukaan). Siitä vähennetään lapsilisä, ja jäävä 320 e/kk jaetaan vanhempien maksukyvyn mukaan (usein nettotulojen suhteessa, ei aina). Vanhempien mahdollisuus osallistua elatukseen voi mielestäni olla jotain 0 – 100% välillä lasketusta tarpeesta … joten normaalin (ei kroonista sairautta, pelaa hevospooloa, tms.) lapsen elarit eivät mitenkään voi olla yli 320 e/kk. Mitä ne ennen saattoivat helpostikin olla (10% etävanhemman BRUTTOtuloista).


>

Jotain pitää minusta vähentää … selkein on ruoka. Jos vanhemmat ovat laskeneet lapsen ”kulut”, mitä tietenkin ruoka on (ja 14-vuotiaalla pojalla melko paljon) … eikö niiden päivien ”ruokamenot” vähennetä elareista kun lapsi etällä (ellei lähi laita eväitä tai ruokarahaa). Vaateet jo vaikeampi kysymys … miten niiden hankinta ”jyvitettäisiin” … joillain näin tehdään, meillä ei (lapsen ja äidin ”vastuulla”… mihin elareilla osuudellani osallistun)

Sitten tullaan tuohon asumiseen. Ei, mielestäni niiden ei pidä vaikuttaa elareihin suoranaisena ”vähennyksenä”, mutta niillä vaikutusta etävanhemman (ja lähi-) maksukykyyn.




No ei ollenkaan… jos esimerkin tahdot niin tehdään sellainen.

lähi: kännyyn jäävä raha kuukaudessa 1000 ekee
etä: vastaavasti 1300 ekee
tapaamiset: 10 vrk/kk
muuta: vanhemmat käyttävät 420 e/kk, ja ruokamenot 5 e/vrk

Sitten räknätään:

(420-100) x 1300/2300 – 10 x 5 = 130 e/kk

Vaihtoehtoisesti (jos oikeudenmukaisempi) voidaan käyttää elatuksen tarpeen jakajana suhdetta mikä etä- ja lähivanhemman käytettävissä olevien varojen suhde ”pakollisten menojen” jälkeen … silloin iskee tosin harkinta kuinka pakollisia ne ovat (”ässä mersun” osamaksuerä ?)




Kuten sanottu, en keksi miten olet tuollaiseen käsitykseen mistään kirjoittamastani päätynyt ?!

M36 kirjoitti:

Niin, kulutustutkimuksesta. Minusta laiskojen hommaa käyttää tuota … laskisivat oman lapsen kulutuksen. Valitettavasti myös tuomarit hieman ”laiskoja” ja tuota käytetään usein… onneksi ei sentään prosenttiosuutta elatusvelvollisen tuloista, mikä ei edes tuon vertaa ottanut kantaa lapsen elatuksen tarpeeseen.




On on … ehdottomasti.




Olenkohan ollut jotenkin epäselvä. Ei 420 e/kk tietenkään ole ohjearvo ELAREILLE … vaan lapsen elatuksen tarve (yhden, tosin kattavan, tutkimuksen mukaan). Siitä vähennetään lapsilisä, ja jäävä 320 e/kk jaetaan vanhempien maksukyvyn mukaan (usein nettotulojen suhteessa, ei aina). Vanhempien mahdollisuus osallistua elatukseen voi mielestäni olla jotain 0 – 100% välillä lasketusta tarpeesta … joten normaalin (ei kroonista sairautta, pelaa hevospooloa, tms.) lapsen elarit eivät mitenkään voi olla yli 320 e/kk. Mitä ne ennen saattoivat helpostikin olla (10% etävanhemman BRUTTOtuloista).


>

Jotain pitää minusta vähentää … selkein on ruoka. Jos vanhemmat ovat laskeneet lapsen ”kulut”, mitä tietenkin ruoka on (ja 14-vuotiaalla pojalla melko paljon) … eikö niiden päivien ”ruokamenot” vähennetä elareista kun lapsi etällä (ellei lähi laita eväitä tai ruokarahaa). Vaateet jo vaikeampi kysymys … miten niiden hankinta ”jyvitettäisiin” … joillain näin tehdään, meillä ei (lapsen ja äidin ”vastuulla”… mihin elareilla osuudellani osallistun)

Sitten tullaan tuohon asumiseen. Ei, mielestäni niiden ei pidä vaikuttaa elareihin suoranaisena ”vähennyksenä”, mutta niillä vaikutusta etävanhemman (ja lähi-) maksukykyyn.




No ei ollenkaan… jos esimerkin tahdot niin tehdään sellainen.

lähi: kännyyn jäävä raha kuukaudessa 1000 ekee
etä: vastaavasti 1300 ekee
tapaamiset: 10 vrk/kk
muuta: vanhemmat käyttävät 420 e/kk, ja ruokamenot 5 e/vrk

Sitten räknätään:

(420-100) x 1300/2300 – 10 x 5 = 130 e/kk

Vaihtoehtoisesti (jos oikeudenmukaisempi) voidaan käyttää elatuksen tarpeen jakajana suhdetta mikä etä- ja lähivanhemman käytettävissä olevien varojen suhde ”pakollisten menojen” jälkeen … silloin iskee tosin harkinta kuinka pakollisia ne ovat (”ässä mersun” osamaksuerä ?)




Kuten sanottu, en keksi miten olet tuollaiseen käsitykseen mistään kirjoittamastani päätynyt ?!

Lue lisää

En väittänyt sinun sanoneen mitään, vaan olen ihan itse kysellyt, mikä tuo alati pyörivä 420€ oikein on..
..ja loppu kirjoituksestani oli silkkaa pohdintaa ja mallin hakua, miten voisi löytää hyvän osviitan silloin, kun elareista sovitaan.. eikä osata arvioida, mitä lapsi todellisuudessa "maksaa". (kauhea sanonta)

Ja ei, et ole ollut epäselvä, minä ladoin ajatukseni sanoiksi, pitääkseni pohdintani edes jotenkin kasassa. :)

Mun mielestäni kuluja ei vähennetä elareista, vaan kokonaiskulutuksesta, johon kuuluu myös ne kulut, mitä koituu etävanhemmalle, ja sen mukaan määritellään, tämäkin siis pohdinnassani liittyy siihen maagiseen 420:een euroon, jota pidin lähtösummana kokonaiskulutukselle.

Äläkä räknää esimerkilläsi. Mä läehstyin asiaa niin, että etä lähi pohdinnassani tienaavat suunnilleen yhtä paljon, joten esimerkkisi ei päde, ei ainakaan räknäämiseen. :)

Itseasiassa, jos uudelleen luet, ajamme takaa jokseenkin samaa asiaa, eli elareiden kohtuullisuutta.
Näissä keskusteluissa, kuten tässäkin välillä menee sekaisin elarit, ja kulutus.

Mutta yhtä ajatusta en tajua?
Eikö tapaamispäivien menot vähennetä elareista?
Ei minusta, vaan ne pitää huomioida jo elareita määriteltäessä?
Eli laskea mukaan kokonaiskulutukseen.
Jos pidetään jälleen selvyyden vuoksi kokonaiskulutussummana tuota 420€, senhän tulisi jo pitää sisällään ne etälle koituvat ruokamenot.
Ainakin minun mielestäni.

Ja siitä pitää vähentää ne kulut, jonka jäkleen aletaan vasta laskemaan eteen päin.
Mikä taas oli sinunkin pointtisi. Joten tyhjää räknäät taas.

Ja loppukaneettini ei ollut suunnattu yksin sinulle, vaan yleisesti ottaen. Monella saantipuolella olevalla on kumma käsitys elareista ja kohtuullisuudesta. Olen ymmärtänyt, että sinä olet maksaja?

Vaihtoehtoisesta oikeudenmukaisuudesta olen kanssasi ehdottoman samaa mieltä. Mutta harvemmin esiintyy oikeudenmukaisuutta, valitettavasti.
Tuolla jossain alempana ketjussa maintsinkin jo etän suojaosuuden ja oman kokemukseni lastenvalvojan asenteesta. Se ei ole omiaan kannustamaan lähejä oikeudenmukaisuuteen.
Yhteiskunta ei tunne vielä sellaista, kuin yksinasuva elatusvelvollinen, jonka asumismenoissa pitäisi huomioida ne elatusvelvoitteen kohteet, koskapa ne elätettävät asuvat jossain muualla.

Joten, esimerkiksi kelassa on olemassa omat norminsa, paljonko yksineläjän vuokra voi olla, mikä osuus huomioidaan vaikkapa asumistukea laskettaessa.
Puhumattakaan siitä, että elatusvelvolliselle ei elareita huomioida menoksi, mutta saajalle ne lasketaan tuloksi.
Sosiaalin mielestä aikuiselle ihmiselle on kohtuullista määrätä, paljonko hänen asumisensa saa maksaa, tässä ei huomioida sitä, että tapaajalapset vaativat tilaa enemmän, kuin yksinasuva.
Aikuiselle ihmiselle voi sanoa, että 1400:n netosta riittää, että saat maksettua liian pienen asunnon vuokran, pääset käymään töissä ja elareiden jälkeen käteen jää normitoimeentulo.

Se oikeudenmukaisuudesta, valitettavasti.

Alannahi kirjoitti:

En väittänyt sinun sanoneen mitään, vaan olen ihan itse kysellyt, mikä tuo alati pyörivä 420€ oikein on..
..ja loppu kirjoituksestani oli silkkaa pohdintaa ja mallin hakua, miten voisi löytää hyvän osviitan silloin, kun elareista sovitaan.. eikä osata arvioida, mitä lapsi todellisuudessa "maksaa". (kauhea sanonta)

Ja ei, et ole ollut epäselvä, minä ladoin ajatukseni sanoiksi, pitääkseni pohdintani edes jotenkin kasassa. :)

Mun mielestäni kuluja ei vähennetä elareista, vaan kokonaiskulutuksesta, johon kuuluu myös ne kulut, mitä koituu etävanhemmalle, ja sen mukaan määritellään, tämäkin siis pohdinnassani liittyy siihen maagiseen 420:een euroon, jota pidin lähtösummana kokonaiskulutukselle.

Äläkä räknää esimerkilläsi. Mä läehstyin asiaa niin, että etä lähi pohdinnassani tienaavat suunnilleen yhtä paljon, joten esimerkkisi ei päde, ei ainakaan räknäämiseen. :)

Itseasiassa, jos uudelleen luet, ajamme takaa jokseenkin samaa asiaa, eli elareiden kohtuullisuutta.
Näissä keskusteluissa, kuten tässäkin välillä menee sekaisin elarit, ja kulutus.

Mutta yhtä ajatusta en tajua?
Eikö tapaamispäivien menot vähennetä elareista?
Ei minusta, vaan ne pitää huomioida jo elareita määriteltäessä?
Eli laskea mukaan kokonaiskulutukseen.
Jos pidetään jälleen selvyyden vuoksi kokonaiskulutussummana tuota 420€, senhän tulisi jo pitää sisällään ne etälle koituvat ruokamenot.
Ainakin minun mielestäni.

Ja siitä pitää vähentää ne kulut, jonka jäkleen aletaan vasta laskemaan eteen päin.
Mikä taas oli sinunkin pointtisi. Joten tyhjää räknäät taas.

Ja loppukaneettini ei ollut suunnattu yksin sinulle, vaan yleisesti ottaen. Monella saantipuolella olevalla on kumma käsitys elareista ja kohtuullisuudesta. Olen ymmärtänyt, että sinä olet maksaja?

Vaihtoehtoisesta oikeudenmukaisuudesta olen kanssasi ehdottoman samaa mieltä. Mutta harvemmin esiintyy oikeudenmukaisuutta, valitettavasti.
Tuolla jossain alempana ketjussa maintsinkin jo etän suojaosuuden ja oman kokemukseni lastenvalvojan asenteesta. Se ei ole omiaan kannustamaan lähejä oikeudenmukaisuuteen.
Yhteiskunta ei tunne vielä sellaista, kuin yksinasuva elatusvelvollinen, jonka asumismenoissa pitäisi huomioida ne elatusvelvoitteen kohteet, koskapa ne elätettävät asuvat jossain muualla.

Joten, esimerkiksi kelassa on olemassa omat norminsa, paljonko yksineläjän vuokra voi olla, mikä osuus huomioidaan vaikkapa asumistukea laskettaessa.
Puhumattakaan siitä, että elatusvelvolliselle ei elareita huomioida menoksi, mutta saajalle ne lasketaan tuloksi.
Sosiaalin mielestä aikuiselle ihmiselle on kohtuullista määrätä, paljonko hänen asumisensa saa maksaa, tässä ei huomioida sitä, että tapaajalapset vaativat tilaa enemmän, kuin yksinasuva.
Aikuiselle ihmiselle voi sanoa, että 1400:n netosta riittää, että saat maksettua liian pienen asunnon vuokran, pääset käymään töissä ja elareiden jälkeen käteen jää normitoimeentulo.

Se oikeudenmukaisuudesta, valitettavasti.

Lue lisää

Ihan täysin ei putkiaivolle mennyt jakoon tuo kirjoituksesi alku… mutta kai me samaa mieltä ollaan, vaikka termit ja sanat välillä meneekin sekaisin. Yleensä yritän olla yksiselitteinen .. en vuokesi, vaan niiden jotka saattavat olla ihan todella pihalla koko elarit ja ero kuvioista. En mä oikeesti näin kuiva tyyppi oo.

Ja sit hierotaan :-D




Nyt en ymmärrä miksi olet tekemässä yksinkertaisesta asiasta monimutkaista. jos aivan tarkkoja ollaan, elareista jotka sovittu ja vahvistettu ei vähennetä mitään.




Ahaa… nyt saattoi löytyä syy ”kinaan” … tuo summa on kaksilapsisen perheen (isä, äiti, lapset) kulutus – josta siis lapsen osuus nypätty jonkinlaiseksi normiksi.

Yritänpä vääntää rautalangasta toista kautta… oletetaan että elarit on ”kylmästi kaavaa soveltaen” 160 e/kk … eli ei mitään vähennyksiä tapaamisista. Siis, saman maksukyvyn vanhemmat jakaneet 320/2 … yksinkertaista. Ja tämä etä maksaa… lähi saa lisäksi 100 e/kk lapsilisää .. tekee siis tuon maagisen 420 e/kk (160 160 100). Näin olisi aivan oikein jos tapaamisia ei olisi, lähi huolehtii tuolla summalla kaiken 30vrk/kk.

Noh, lisätään vaikeusastetta harjoitukseen … etä tapaa yo. tapauksessa 10 vrk./kk lastaan, jolloin luonnollisesti ”etällä”… ja syö siellä … sanotaan vaikka 5 e/vrk … eli, lähivanhempi antaa lapselle mukaan ruokarahaa 50 e/kk .. koska tuon summan verran hänen ei tarvitse ostaa ruokaa happanemaan jääkaappiin (ja etä sen osuuden jo tilittänyt elareissaan lähille).

Lopputulos sama kuin edellisessä esimerkissäni … right?

Tämä on hyvin teoreettinen esimerkki, kylmä ja tunteeton … älkää siihen puuttuko (”mun lapsi ei syö viidellä ekellä päivässä”-tyylliin) … mutta periaatetta koetan havainnollistaa …




Ja iloinen sellainen.




Tämä palsta ehkä hieman huono paikka ottaa otosta tuosta… mutta joka tapauksessa oikeudenmukaisuuteen pyrittävä… lapsen edusta puhumattakaan.



Lopun kommentteihisi en osaa ottaa kantaa, varmasti epäkohtia on – mutta omakohtaisesti ne eivät kosketa.

Mutta vielä … lapsen elatuksesta puhuttaessa periaate minusta niin yksinkertainen kuin vain voi olla … lapsen elatuksen tarve on N euroa, ja se jaetaan vanhempien X ja Y kesken … X näistä lähi jolle etä Y maksaa osuutensa lapsen elatuksesta (korjattuna tapaamisten tms. summalla) . En kai vain ymmärrä mikä tässä on niin monimutkaista.

M36 kirjoitti:

Ihan täysin ei putkiaivolle mennyt jakoon tuo kirjoituksesi alku… mutta kai me samaa mieltä ollaan, vaikka termit ja sanat välillä meneekin sekaisin. Yleensä yritän olla yksiselitteinen .. en vuokesi, vaan niiden jotka saattavat olla ihan todella pihalla koko elarit ja ero kuvioista. En mä oikeesti näin kuiva tyyppi oo.

Ja sit hierotaan :-D




Nyt en ymmärrä miksi olet tekemässä yksinkertaisesta asiasta monimutkaista. jos aivan tarkkoja ollaan, elareista jotka sovittu ja vahvistettu ei vähennetä mitään.




Ahaa… nyt saattoi löytyä syy ”kinaan” … tuo summa on kaksilapsisen perheen (isä, äiti, lapset) kulutus – josta siis lapsen osuus nypätty jonkinlaiseksi normiksi.

Yritänpä vääntää rautalangasta toista kautta… oletetaan että elarit on ”kylmästi kaavaa soveltaen” 160 e/kk … eli ei mitään vähennyksiä tapaamisista. Siis, saman maksukyvyn vanhemmat jakaneet 320/2 … yksinkertaista. Ja tämä etä maksaa… lähi saa lisäksi 100 e/kk lapsilisää .. tekee siis tuon maagisen 420 e/kk (160 160 100). Näin olisi aivan oikein jos tapaamisia ei olisi, lähi huolehtii tuolla summalla kaiken 30vrk/kk.

Noh, lisätään vaikeusastetta harjoitukseen … etä tapaa yo. tapauksessa 10 vrk./kk lastaan, jolloin luonnollisesti ”etällä”… ja syö siellä … sanotaan vaikka 5 e/vrk … eli, lähivanhempi antaa lapselle mukaan ruokarahaa 50 e/kk .. koska tuon summan verran hänen ei tarvitse ostaa ruokaa happanemaan jääkaappiin (ja etä sen osuuden jo tilittänyt elareissaan lähille).

Lopputulos sama kuin edellisessä esimerkissäni … right?

Tämä on hyvin teoreettinen esimerkki, kylmä ja tunteeton … älkää siihen puuttuko (”mun lapsi ei syö viidellä ekellä päivässä”-tyylliin) … mutta periaatetta koetan havainnollistaa …




Ja iloinen sellainen.




Tämä palsta ehkä hieman huono paikka ottaa otosta tuosta… mutta joka tapauksessa oikeudenmukaisuuteen pyrittävä… lapsen edusta puhumattakaan.



Lopun kommentteihisi en osaa ottaa kantaa, varmasti epäkohtia on – mutta omakohtaisesti ne eivät kosketa.

Mutta vielä … lapsen elatuksesta puhuttaessa periaate minusta niin yksinkertainen kuin vain voi olla … lapsen elatuksen tarve on N euroa, ja se jaetaan vanhempien X ja Y kesken … X näistä lähi jolle etä Y maksaa osuutensa lapsen elatuksesta (korjattuna tapaamisten tms. summalla) . En kai vain ymmärrä mikä tässä on niin monimutkaista.

Lue lisää

Monimutkaisuus tulee siitä että yksinkertainen oletus on että lähivanhempi elättää lapsen ja etävanhempi maksaa osuutensa sen takia lähivanhemmalle. Näinhän ei (aina) ole vaan etävanhempikin elättää lapsensa suoraan. Jos lapsi on vaikka 10 päivää kuukaudessa etän luona - siis 1/3 ajasta niin silloinhan n 1/3 kuluistakin menee etän lompakosta. Siis vaate-, terveydenhoitomenot, harrastukset, ruoka jne. Paljonhan riippuu miten vanhemmat haluavat hoitaa asioita mutta lapselle on parempi että kumpikin vanhempi on taloudellisesti vastuussa hänestä. On aika erilainen juttu jos lapsi joutuu ruinaa ne uudet lenkkarit etävanhemmalta kuin se että etä maksaa sen saman summan lähivanhemmalle joka sitten huolehtii lenkkareiden ostamisesta. ;)

M36 kirjoitti:

Ihan täysin ei putkiaivolle mennyt jakoon tuo kirjoituksesi alku… mutta kai me samaa mieltä ollaan, vaikka termit ja sanat välillä meneekin sekaisin. Yleensä yritän olla yksiselitteinen .. en vuokesi, vaan niiden jotka saattavat olla ihan todella pihalla koko elarit ja ero kuvioista. En mä oikeesti näin kuiva tyyppi oo.

Ja sit hierotaan :-D




Nyt en ymmärrä miksi olet tekemässä yksinkertaisesta asiasta monimutkaista. jos aivan tarkkoja ollaan, elareista jotka sovittu ja vahvistettu ei vähennetä mitään.




Ahaa… nyt saattoi löytyä syy ”kinaan” … tuo summa on kaksilapsisen perheen (isä, äiti, lapset) kulutus – josta siis lapsen osuus nypätty jonkinlaiseksi normiksi.

Yritänpä vääntää rautalangasta toista kautta… oletetaan että elarit on ”kylmästi kaavaa soveltaen” 160 e/kk … eli ei mitään vähennyksiä tapaamisista. Siis, saman maksukyvyn vanhemmat jakaneet 320/2 … yksinkertaista. Ja tämä etä maksaa… lähi saa lisäksi 100 e/kk lapsilisää .. tekee siis tuon maagisen 420 e/kk (160 160 100). Näin olisi aivan oikein jos tapaamisia ei olisi, lähi huolehtii tuolla summalla kaiken 30vrk/kk.

Noh, lisätään vaikeusastetta harjoitukseen … etä tapaa yo. tapauksessa 10 vrk./kk lastaan, jolloin luonnollisesti ”etällä”… ja syö siellä … sanotaan vaikka 5 e/vrk … eli, lähivanhempi antaa lapselle mukaan ruokarahaa 50 e/kk .. koska tuon summan verran hänen ei tarvitse ostaa ruokaa happanemaan jääkaappiin (ja etä sen osuuden jo tilittänyt elareissaan lähille).

Lopputulos sama kuin edellisessä esimerkissäni … right?

Tämä on hyvin teoreettinen esimerkki, kylmä ja tunteeton … älkää siihen puuttuko (”mun lapsi ei syö viidellä ekellä päivässä”-tyylliin) … mutta periaatetta koetan havainnollistaa …




Ja iloinen sellainen.




Tämä palsta ehkä hieman huono paikka ottaa otosta tuosta… mutta joka tapauksessa oikeudenmukaisuuteen pyrittävä… lapsen edusta puhumattakaan.



Lopun kommentteihisi en osaa ottaa kantaa, varmasti epäkohtia on – mutta omakohtaisesti ne eivät kosketa.

Mutta vielä … lapsen elatuksesta puhuttaessa periaate minusta niin yksinkertainen kuin vain voi olla … lapsen elatuksen tarve on N euroa, ja se jaetaan vanhempien X ja Y kesken … X näistä lähi jolle etä Y maksaa osuutensa lapsen elatuksesta (korjattuna tapaamisten tms. summalla) . En kai vain ymmärrä mikä tässä on niin monimutkaista.

Lue lisää

Suotta sä väännät, tajuan kirkkaasti´, mistä puhut ja mitä tarkoitat.

Suotta sä väännät rautalangastakaan.
Laskumallilla ei sinänsä liene väliä, kunhan tulos on jokseenkin kohtuullinen.
Ymmärrän kaavasi oikein hyvin.
Mutta mä olen nainen ja musta on kiva toisinaan laskea vähän vaikeammin.
(nääh, itseasiassa, usein juuri maksupuolen mieheille valkenee vasta, kun lasketaan vaikeammin, tiedä sitten miksi;) *naur*

Mä en ymmärrä mistä kinaat, kun kinattavaa ei ole.
Tai väännät rautalankaa, kun sellaista ei tarvitse. Kuvio selvis jo viimein siinä vaiheessa, kun mulle valkeni mikä tuo 420€ oikein oli.. loppu oli silkkaa pohdintaa, ajatusten virtaa, ei maailman ainoa totuus.

Sitä paitsi rautalankakerät on yksinkertaisia eläjiä varten, enkä kyllä katsi perustelluksi tulla lasketuksi siihen ryhmään.

Jaana kirjoitti:

Monimutkaisuus tulee siitä että yksinkertainen oletus on että lähivanhempi elättää lapsen ja etävanhempi maksaa osuutensa sen takia lähivanhemmalle. Näinhän ei (aina) ole vaan etävanhempikin elättää lapsensa suoraan. Jos lapsi on vaikka 10 päivää kuukaudessa etän luona - siis 1/3 ajasta niin silloinhan n 1/3 kuluistakin menee etän lompakosta. Siis vaate-, terveydenhoitomenot, harrastukset, ruoka jne. Paljonhan riippuu miten vanhemmat haluavat hoitaa asioita mutta lapselle on parempi että kumpikin vanhempi on taloudellisesti vastuussa hänestä. On aika erilainen juttu jos lapsi joutuu ruinaa ne uudet lenkkarit etävanhemmalta kuin se että etä maksaa sen saman summan lähivanhemmalle joka sitten huolehtii lenkkareiden ostamisesta. ;)

Lue lisää

Juurikin näin..ehkä siihen tarvitaan nainen, että tajuaa, mitä mä ajoin takaa, vaikkei laskukaavani ollutkaan koulukirjasta, silkkaa omaa pohdintaa :)
Ilman syytä, aikani kuluksi :)

Alannahi kirjoitti:

Suotta sä väännät, tajuan kirkkaasti´, mistä puhut ja mitä tarkoitat.

Suotta sä väännät rautalangastakaan.
Laskumallilla ei sinänsä liene väliä, kunhan tulos on jokseenkin kohtuullinen.
Ymmärrän kaavasi oikein hyvin.
Mutta mä olen nainen ja musta on kiva toisinaan laskea vähän vaikeammin.
(nääh, itseasiassa, usein juuri maksupuolen mieheille valkenee vasta, kun lasketaan vaikeammin, tiedä sitten miksi;) *naur*

Mä en ymmärrä mistä kinaat, kun kinattavaa ei ole.
Tai väännät rautalankaa, kun sellaista ei tarvitse. Kuvio selvis jo viimein siinä vaiheessa, kun mulle valkeni mikä tuo 420€ oikein oli.. loppu oli silkkaa pohdintaa, ajatusten virtaa, ei maailman ainoa totuus.

Sitä paitsi rautalankakerät on yksinkertaisia eläjiä varten, enkä kyllä katsi perustelluksi tulla lasketuksi siihen ryhmään.

Lue lisää

Sittenhän asia on selvä ;-))

TOtta Mooses ne sen määrää, jos sopimukseen ei päästä. Pakkohan se on jokin sopimus kaikilla olla.Huomautan, että jos mitään joko oikeuden TUOMIOITA, tai sosiaalilautakunnan VAHVISTAMAA sopimusta ei ole, ei lähi saa elatustukeakaan esim siinä tapauksessa, että etä jääkin työttömäksi tms..JOten sopimus on ehdottomasti lähin etu, myös etän.

Tuo suojaosuus mainitaan usein tässäkin ketjussa. Oma käsitykseni on suojaosuudesta se, että vasta ulosottovaiheessa kyseinen termi on jollain tavalla mukana projektissa. Suojaosuus määritellään siis vasta siinä vaiheessa, kun ulosottomies kopistelee portaillasi, eli paljonko palkastasi voidaan ottaa.
Elatusmaksua määriteltäesssä sitä ei oteta huomioon,maksu määrätään tulojesi mukaisesti sellaiseksi, että sinun on pystyttävä se tuloillasi hoitamaan.Käsitykseni on, että palkasta vähennetään verot, ja näin saatu nettopalkka määrää maksun.
Näin menetellään siksi, että elatusmaksu on ns. raskautettua vastuuta, joka täytyy hoitaa ensin, sitten vasta asuntolainat, asumismenot yms..
Eli sinun täytyy järjestää menosi siten, että pystyt ensin hoitaa elatusmaksun, ja sitten muut menot mikäli rahaa jäi.
Tämä tarkoittaa esim asuntolainankin kohdalla sitä, että olet velvoitettu hoitamaan pankin kanssa asiat siten, että pystyt lyhentämään tietyn summan elatusmaksun jälken. Jskus voi olla myös pakkorako ottaa lisää lainaa esim takautuviin maksamattomiin elareihin, etei mene ulosottoon ja tule maksuhäiriö merkintää.
KOrjatkaa, jos jollakin on eri käsitys.
Laki sanoo jossain kohdassa, että ns pantattu saatava menisi kaiken edelle, mutta elatuslaki kait jyrää tämänkin, ja perustuu luullakseni juuri siihen, että velallisella on aina mahdollisuus järjestellä lyhennyksiään. Maksaa esim vain korkoja muutama vuosi. Tämähän sopiikin pankeille mainiosti, paras velallinen kun on se, joka ei pysty lyhentämään, vaan maksaa ainoastaan korkoja

sama kirjoitti:

Tuo suojaosuus mainitaan usein tässäkin ketjussa. Oma käsitykseni on suojaosuudesta se, että vasta ulosottovaiheessa kyseinen termi on jollain tavalla mukana projektissa. Suojaosuus määritellään siis vasta siinä vaiheessa, kun ulosottomies kopistelee portaillasi, eli paljonko palkastasi voidaan ottaa.
Elatusmaksua määriteltäesssä sitä ei oteta huomioon,maksu määrätään tulojesi mukaisesti sellaiseksi, että sinun on pystyttävä se tuloillasi hoitamaan.Käsitykseni on, että palkasta vähennetään verot, ja näin saatu nettopalkka määrää maksun.
Näin menetellään siksi, että elatusmaksu on ns. raskautettua vastuuta, joka täytyy hoitaa ensin, sitten vasta asuntolainat, asumismenot yms..
Eli sinun täytyy järjestää menosi siten, että pystyt ensin hoitaa elatusmaksun, ja sitten muut menot mikäli rahaa jäi.
Tämä tarkoittaa esim asuntolainankin kohdalla sitä, että olet velvoitettu hoitamaan pankin kanssa asiat siten, että pystyt lyhentämään tietyn summan elatusmaksun jälken. Jskus voi olla myös pakkorako ottaa lisää lainaa esim takautuviin maksamattomiin elareihin, etei mene ulosottoon ja tule maksuhäiriö merkintää.
KOrjatkaa, jos jollakin on eri käsitys.
Laki sanoo jossain kohdassa, että ns pantattu saatava menisi kaiken edelle, mutta elatuslaki kait jyrää tämänkin, ja perustuu luullakseni juuri siihen, että velallisella on aina mahdollisuus järjestellä lyhennyksiään. Maksaa esim vain korkoja muutama vuosi. Tämähän sopiikin pankeille mainiosti, paras velallinen kun on se, joka ei pysty lyhentämään, vaan maksaa ainoastaan korkoja

Lue lisää

Kyllä oikeudessa katsotaan että etävanhemmalle jää riittävästi rahaa omaan elämiseen (ns suojaosuus) kun näitä maksuja määriteltäessä. Samoin lastenvalvoja arvioi tätä etävanhemman suojaosuutta jos esimerkiksi yritetään sopia elareista alle sen elatustuen määrää. Ei tosiaan ole järkeä määrätä niin korkeita maksuja ettei etävanhempi selviydy tai joutuu toimeentulotuen piiriin.

Kun tätä suojaosuutta arvioidaan niin siinä otetaan huomioon mm kohtuulliset asumiskulut ym.

Jaana kirjoitti:

Kyllä oikeudessa katsotaan että etävanhemmalle jää riittävästi rahaa omaan elämiseen (ns suojaosuus) kun näitä maksuja määriteltäessä. Samoin lastenvalvoja arvioi tätä etävanhemman suojaosuutta jos esimerkiksi yritetään sopia elareista alle sen elatustuen määrää. Ei tosiaan ole järkeä määrätä niin korkeita maksuja ettei etävanhempi selviydy tai joutuu toimeentulotuen piiriin.

Kun tätä suojaosuutta arvioidaan niin siinä otetaan huomioon mm kohtuulliset asumiskulut ym.

Lue lisää

Sain kyllä käräjatuomarin puheesta selvää kohtuullisen hyvin. Nettopalkka mikä jää verojen jälkeen, määrää elatusmaksun suuruuden. Muut asiat sitten täytyy järjestää siten, että selviää. Toivon, että olen väärässä. Tämähän tarkoittaa sitä, että elatusvelvollinen laitetaan todella tiukille, koska sinulla ei saa olla mitään menoja elatusmaksun lisäksi, että selviät..-

... kaikenlaisia luuloja sitä ihmisillä onkin ... ja kehtaavat sen vielä tuoda julki !

JOs tuo pitää paikkansa, olisi Suomi sittenkin oikeusvaltio.Nähtäväksi jää, otetaanko huomioon noita kuluja

ISÄ kirjoitti:

JOs tuo pitää paikkansa, olisi Suomi sittenkin oikeusvaltio.Nähtäväksi jää, otetaanko huomioon noita kuluja

Siinäpä se.

Meillä lastenvalvoja oikein kannusti vaatimaan huimia elareita, koskapa etäisälle ei kuulemma tarvi jäädä, kuin asumiskulut tuo normitoimeentuloa vastaava raha.

Oikeuttako?

Siinä mielessä, jost tykkää, ettei etällä tarvitse olla varaa koskaan minkäänlaiseen elämän.

Alannahi kirjoitti:

Siinäpä se.

Meillä lastenvalvoja oikein kannusti vaatimaan huimia elareita, koskapa etäisälle ei kuulemma tarvi jäädä, kuin asumiskulut tuo normitoimeentuloa vastaava raha.

Oikeuttako?

Siinä mielessä, jost tykkää, ettei etällä tarvitse olla varaa koskaan minkäänlaiseen elämän.

Lue lisää

Itse samassa veneessä. Ansiot nettona 1320/kk JOS vähennetään asumismenot(kohtuulliset 3 heng-talous)olisko jotain 400 euroa, SEKÄ työmatkakulut, (työnantaja kun ei suostu maksamaan palkkaa kotiini..yllättäen)niin ajan päivittäin 60km työmatkaa, viikossa 300, kk 1200km, eli vuodessa 11*1200=13200 että saan edes tienattua tuon 1320e/kk käteen, mielessäni on kilometrikorvaus verotuksessa oliko n 0,35snt/km, eli Vuodessa0,35*13200=4620 euroa/11kk= työmatkakulut/kk 420 euroa!
Että semmosta, netto-työmatkakulut-asumiskulut= mitä jää elatukseen!Uskokaa että aika vähän joos elarivaatimus ex:ltä 410 e/kk

Alannahi kirjoitti:

Siinäpä se.

Meillä lastenvalvoja oikein kannusti vaatimaan huimia elareita, koskapa etäisälle ei kuulemma tarvi jäädä, kuin asumiskulut tuo normitoimeentuloa vastaava raha.

Oikeuttako?

Siinä mielessä, jost tykkää, ettei etällä tarvitse olla varaa koskaan minkäänlaiseen elämän.

Lue lisää

Ottaisi vaikka kaikki,mutta siinä on katto olemassa mitä sille pitää antaa.Lasten valvojalla sopien saatat joutua maksamaan jopa puolet liian suurta maksua mikä kuuluisi olla korkeintaan.Jälkeen päin on vaikea oikaista "vääryyttä".Näin vain on käynyt.

Lasten elatussopimus on hyvä tehdä lapsista vähintään tuo kunnan maksama tuki,(siinä tapauksessa ettei elatusvelvollinen pysty osallistumaan tuolla summalla kokonaismääräisesti itse, koska kunta ei maksa ellei elatussopimus ole sovittu vähintään ed. mainitun suuruiseksi - tuota elatusvelvollisen maksukyvyn ja kunnan elatustuen erotusta); muuten lapset häviävät heille kuuluvassa avustuksessa.

Kille kirjoitti:

Ottaisi vaikka kaikki,mutta siinä on katto olemassa mitä sille pitää antaa.Lasten valvojalla sopien saatat joutua maksamaan jopa puolet liian suurta maksua mikä kuuluisi olla korkeintaan.Jälkeen päin on vaikea oikaista "vääryyttä".Näin vain on käynyt.

Lue lisää

..siitä mitään ota.
Eikä saa.

Pointtini oli lähinnä se, että lastenvalvoja suorastaan kannustaa lähiä ottamaan kaiken, mitä irti lähtee.
Toinen pointti on hmm.. eräänlainen puolueellisuus lähin hyväksi.

Niin, ja ettei kukaan nyt ala mekastamaan, kerrotakoon, että minä olen tuon tarinan lähi.

Terve taas ! ;-D

1. missä otetaan tuossa laskelmassasi kantaa lapsen elatuksen tarpeeseen?

2. missä otetaan kantaa lähivanhemman maksukykkyyn?

3. soveltaisitko samaa kaavaa 4000 euron nettotuloiselle etävanhemmalle? Miksi et?

ISÄ myös kirjoitti:

Itse samassa veneessä. Ansiot nettona 1320/kk JOS vähennetään asumismenot(kohtuulliset 3 heng-talous)olisko jotain 400 euroa, SEKÄ työmatkakulut, (työnantaja kun ei suostu maksamaan palkkaa kotiini..yllättäen)niin ajan päivittäin 60km työmatkaa, viikossa 300, kk 1200km, eli vuodessa 11*1200=13200 että saan edes tienattua tuon 1320e/kk käteen, mielessäni on kilometrikorvaus verotuksessa oliko n 0,35snt/km, eli Vuodessa0,35*13200=4620 euroa/11kk= työmatkakulut/kk 420 euroa!
Että semmosta, netto-työmatkakulut-asumiskulut= mitä jää elatukseen!Uskokaa että aika vähän joos elarivaatimus ex:ltä 410 e/kk

Lue lisää

Mikä olisi sinusta oikeudnmukaien summa jolla osallistut lastesi elatukseen?

Mimmi kirjoitti:

Lasten elatussopimus on hyvä tehdä lapsista vähintään tuo kunnan maksama tuki,(siinä tapauksessa ettei elatusvelvollinen pysty osallistumaan tuolla summalla kokonaismääräisesti itse, koska kunta ei maksa ellei elatussopimus ole sovittu vähintään ed. mainitun suuruiseksi - tuota elatusvelvollisen maksukyvyn ja kunnan elatustuen erotusta); muuten lapset häviävät heille kuuluvassa avustuksessa.

Lue lisää

olihan sitte pikkasen siansaksaa, vai ymmärtikö joku?

M36 kirjoitti:

Mikä olisi sinusta oikeudnmukaien summa jolla osallistut lastesi elatukseen?

jotai 80ekee voisin pystyä....
riittää hyvin, ku ex tienaa 80.000 tuhatta/vuodessa uusioperheensä kans

olisko kirjoitti:

jotai 80ekee voisin pystyä....
riittää hyvin, ku ex tienaa 80.000 tuhatta/vuodessa uusioperheensä kans

Kyllä 80 e/kk voi olla aivan oikea summa... jos tuosta takaisin pöin lasketaan saadaan puolisosi nettotulot (uusioperheys merkityksetöntä).

Käytetään nyt sitten paremman puutteessa 420 e/kk lapsesi elatuksen tarpeeksi (jos mielestäsi väärä summa, kerro ihmeessä mikä oikeampi lapsellesi).

420 - 100 = 320 e/kk

Josta osuutesi 80 e/kk, eli exäsi 240 e/kk

siis, sinä osallistut lapsesi elatukseen 25%:lla. Eikä siinä mitään, edellyttäen että exsi nettotulot ovat 1320 e/kk ... niin tästä seuraa että exäsi nettotulot saadaan kaavasta :

1320 / (1320 x) = 0,25

x = 3960 e/kk NETTO (siis mikä jää käteen tilistä)

Jos näin ... 80 e/kk sinulle on aivan oikea summa! Myäs tuomarin mielestä jos sitä käräjöimään mennään. Myös laajat tapaamisilla tulos muuttuu hieman, mutta siihen et antanut "lähtöäarvoja".

Totta. laskin nettotulojen suhteessa... maksukykynne voi olla eri, mutta siihen vaikuttavat niin monet tekijät, ettei niihin voi ottaa kantaa tietämättä exäsi "velkarakennetta"

Mutta ... uusioperheen puolison tuloilla ei juurikaan MITÄÄN merkitystä sinun elareihisi ... ellei sitten hän halua adoptoida lapsiasi ja sinä siihen suostua (jolloin elarisi ja tapaamisoikeudet nolla)