Jos narsismi pitäisi tiivistää muutamaan sanaan tai yhteen lauseeseen, niin miten tämän tiivistykseen tekisitte? Nyt puhutaan nimenomaan siitä ongelman juuresta, eikä niinkään itse ilmiöstä.
Minä itse sanoisin, että kyseessä on itsensä kohtaamisen pelko
Siis kaikkiin meihin ihmisiinhän syntyy tuota ainesta ainakin jonkun verran, että me emme koe aina olevamme riittävän hyviä. Nyt tarkoitetaan siis syvälle omassa ihmisyydessämme, että ei koeta olevamme riittävän hyviä ihmisiä, eikä tarpeeksi rakastettavia. Tällä ei ole nyt mitään tekemistä saavutusten tai minkään tällaisten ulkoisten asioiden kanssa.
Niin narsistilla tämä tunne omasta riittämättömyydestä on ihan äärimmilleen mennyt. Sitä voi tosiaan olla ihan uskomatonta käsittää pintaa katsomalla, koska narsisti monesti kykenee pärjäämään loistavasti tässä meidän luomassa yhteiskunnassa jossa ns. "kovat arvot" eli juuri nämä ulkoisen menestymisen seikat ovat tärkeitä.
Ja koska narsistilla on siellä kuoren alla aina tämä poikkeuksellisen suuri pelko "paljastumisesta", eli tulemisesta näkyväksi omana itsenään ja haavoittuvana ihmisenä niin kuin me kaikki ihmiset olemme. Erossa siitä ulkokuorestaan.
Mutta paradoksaalisesti hän joutuu tässä tilassaan tekemään aivan kaiken kuviteltavissa olevan jottei hän tuota heikkouttansa joutuisi kohtaamaan, eivätkä toiset ihmiset sitä näkisi. Joten näin ollen hän on ikuisesti tässä "vankilassa", missä terve rakkaus on aivan täydellisen tuntematon asia. Hänellä ei ole siis murenaakaan rakkautta itseään kohtaan. Tällöin ulkoisista asioista tulee mittareita hänen arvokkuudestaan. Menestyminen, raha, omaisuus, titteli, hyvä aviopuoliso, menestyvät ystävät jne. Mutta mikään ei koskaan päätä sitä sisäistä piinaajaa ruoskimasta siellä sisällä.
Se kaikki sitten miten taitavasti narsisti osaa pitää sitä peliään on minun mielestäni ikään kuin vain seurausta siitä, että narsisti on koko elämänsä ajan "joutunut" opettelemaan sitä häikäilemättömyyttä, jolla jyrätä toiset ihmiset ja käyttää heitä, jottei tarvitsisi tulla heikoksi ja haavoittuvaksi. Kun sitä on ihan pienestä pitäen opetellut, on siinä näytelmässä yleensä myöskin melko taitavaksi harjaantunut.
Minä itse sanoisin, että kyseessä on itsensä kohtaamisen pelko
Siis kaikkiin meihin ihmisiinhän syntyy tuota ainesta ainakin jonkun verran, että me emme koe aina olevamme riittävän hyviä. Nyt tarkoitetaan siis syvälle omassa ihmisyydessämme, että ei koeta olevamme riittävän hyviä ihmisiä, eikä tarpeeksi rakastettavia. Tällä ei ole nyt mitään tekemistä saavutusten tai minkään tällaisten ulkoisten asioiden kanssa.
Niin narsistilla tämä tunne omasta riittämättömyydestä on ihan äärimmilleen mennyt. Sitä voi tosiaan olla ihan uskomatonta käsittää pintaa katsomalla, koska narsisti monesti kykenee pärjäämään loistavasti tässä meidän luomassa yhteiskunnassa jossa ns. "kovat arvot" eli juuri nämä ulkoisen menestymisen seikat ovat tärkeitä.
Ja koska narsistilla on siellä kuoren alla aina tämä poikkeuksellisen suuri pelko "paljastumisesta", eli tulemisesta näkyväksi omana itsenään ja haavoittuvana ihmisenä niin kuin me kaikki ihmiset olemme. Erossa siitä ulkokuorestaan.
Mutta paradoksaalisesti hän joutuu tässä tilassaan tekemään aivan kaiken kuviteltavissa olevan jottei hän tuota heikkouttansa joutuisi kohtaamaan, eivätkä toiset ihmiset sitä näkisi. Joten näin ollen hän on ikuisesti tässä "vankilassa", missä terve rakkaus on aivan täydellisen tuntematon asia. Hänellä ei ole siis murenaakaan rakkautta itseään kohtaan. Tällöin ulkoisista asioista tulee mittareita hänen arvokkuudestaan. Menestyminen, raha, omaisuus, titteli, hyvä aviopuoliso, menestyvät ystävät jne. Mutta mikään ei koskaan päätä sitä sisäistä piinaajaa ruoskimasta siellä sisällä.
Se kaikki sitten miten taitavasti narsisti osaa pitää sitä peliään on minun mielestäni ikään kuin vain seurausta siitä, että narsisti on koko elämänsä ajan "joutunut" opettelemaan sitä häikäilemättömyyttä, jolla jyrätä toiset ihmiset ja käyttää heitä, jottei tarvitsisi tulla heikoksi ja haavoittuvaksi. Kun sitä on ihan pienestä pitäen opetellut, on siinä näytelmässä yleensä myöskin melko taitavaksi harjaantunut.
Vastaukset 32
Vanhimmat
narsisti on sellainen joka löytää aina kavereita
Mutta hänellä ei ole paljon ystäviä jotka tuntisivat hänen todellisen minänsä.
"hänellä ei ole paljon ystäviä jotka tuntisivat hänen todellisen minänsä."
NPH-ihmisellä ei ole ainuttakaan varsinaista ystävää. Hänellä on pelkästään hyväksikäytettäviä. NPH-ihmisellä ei ole varsinaista "todellista" minää. He ovat tyhjiä sisältä ja heidän ulkoinen olemuksensa on valheellinen oirevyyhdin tulos.
Muotisana
No, tuo aloituspa sitten ainakin kohdallani osoittaa sitten sen, etten varsinkaan ole narsisti. Pyllistän koville arvoille, eikä itselläni ole vähääkään tarkoitus feikata. Viimeistään terapian myötä (minne en ole ajatunut narsismin itsetutkistelun vuoksi) olen oppinut pois (jo suuressa määrin) / opiskelen edelleen kaikesta turhasta, epäterveestä ja teeskentelystä. Jo tuo haavoittuvuuteni on ollut kaikkien havaittavissa, ja itkujani (ihmisten keskellä) en ole häpeillyt enää vuosiin -
Yksi sana riittää tiivistämään narsismin olemuksen:
nainen
Haluan pillua. Miksi minä en saa pillua. Miksi juuri te ette anna minulle pillua.
Olen aloittajan kanssa samoilla linjoilla tuon "tiivistyksen" suhteen,
mitä se NPH pohjimmaltaan on...
"Minä itse sanoisin, että kyseessä on itsensä kohtaamisen pelko "
Sanotaan, että narsistin sisin on tavallaan tyhjä, hän ei tunne itseään. Narsistihan pääosin määrittää itsensä ulkoisilla asioilla ja ottaa vihjeet käyttätymiseen on toiselta ts. näkee itsensä toisen kasvoista...
Alkuunhan kaikki sujuu hyvin juurkin syystä, että se toinen ihminen/peili näyttää että olet ihana, rakastettava, täydellinen, mutta kun ihminen pakostakin aiheuttaa myös pettymyksiä niin kuva muuttuu, toisen ihmisen kasvoista/peilistä näkyy paheksuntaa jolloin kuva särkyy ja se täydellisen ihmisen kuva romuttuu ja käytös muuttuu sen mukaan...
Uskoisin, että monillekkin on tuttua sekin, että suhteen alussa narsisti tykkää samoista asioista kuin sinä, vaikka ei olisi aikaisemmin niitä tykännytkään ja kyllätyttyään sinuun hän mitätöi juurkin ne sinulta omaksumansa asiat...
Että pukeutuminen, harrastukset, musiikkimaku, mielipiteet, kiinnostuksen kohteet, asioiden arvostus, käyttätyminen yms. vaihtelevat sen toisen/kulloisenkin ihmisen mukaan...
Että tavallaan narsistilla ei ole ihan sitä syvintä omaa itseä, joka pysyy suht muuttumattomana tapahtui mitä tahansa...
"Kun ihmisiltä kysytään keitä he ovat, useimmat alkavat kuvailla tapojaan. He selostavat meille työtään, rakastettujaan, lemmikkejään, harrastuksiaan tai materiaalisia omaisuuksiaan. Kuitenkaan, edes nuo kaikki yhdessä eivät muodosta identiteettiä. Niiden poistaminen ei muuta kenenkään identiteettiä. Ne ovat tapoja jotka saavat kertojan kokemaan olonsa mukavaksi ja rentoutuneeksi. Mutta sanan syvimmässä merkityksessä ne eivät ole osa hänen identiteettiään."
"Kun persoonallisuus on jäykistynyt niin paljon, ettei se enää pysty muuttamaan reaktioitaan muuttuvaan ympäristöön, sanomme että se on häiriintynyt. Persoonallisuushäiriö on äärimmäinen väärin identifioituminen.
Yksilö tulkitsee virheellisesti omat tapansa identiteetikseen. Hän identifioi itsensä ympäristöönsä, ottaen vihjeensä käyttäytymiseen, tunteisiin ja käsitteisiin vain siitä. Hänen sisäinen maailmansa on, niin sanoaksemme, tyhjä, ja siinä asuu hänen Todellisen Itsensä kummitus."
http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/Johdanto.html
Taas tuo Vaknin....
http://mitanarsismion.blogspot.fi/?m=1
Tuossa yksi näkemys aiheesta.
Itsekin ajattelen että narsisti on tyhjä, tai ainakin niin jäsentymätön ettei siitä saa otetta. Höttöä.
Johdonmukainen hyväksyntä olisi lapsena tiivistänyt ja rekentanut sisimmän, mutta kun sitä johdonmukaista hyväksyntää ei ole koskaan tullut. Se mikä on ollut hyvä eilen, ei olekaan sitä tänään, ja taas syntyy vain lisää höttöä. Ajan kanssa lapsi on sitten oppinut vetämään rooleja tilanteen mukaan. Ja oppinut alentamaan muita nostaakseen itseään. Tekemään temppuja joilla saa hyväksyntää, tai jotakin huomiota edes. Tekemään temppuja joilla vakuuttaa itseään omasta tärkeydestään, sitä tietoa kun ei löydy narsistin sisältä vaan sitä pitää itselle koko ajan vakuutella.
Ihan hyvä tiivistelmä asiasta tämäkin
" kyseessä on itsensä kohtaamisen pelko "
Minusta narsistilla ei ole sitä itseä, jonka hän edes voisi kohdata.
Niin, tai voisiko sanoa että kyllähän se meillä on kaikilla. Nyt puhutaan siis siitä omasta identiteetistä, eli siitä kuka minä olen? Joillain ihmisillä tämä identiteetti on syntynyt vahvemmin kuin toisilla ja toisilla taas sitten vähän heikommin. Samasta asiasta voisi myös käyttää sanaa itsetunto. Tämä varmasti hyvin pitkälti heijastuu siitä, minkälaisessa ympäristössä lapsi on kasvanut. Onko se ollut rakkaudellinen vai häpeällinen?
Mutta narsistilla eroaa siinä, että hänellä ei ole tuota identiteettiä ikään kuin syntynyt ollenkaan ja hänellä ei tiedä sitä mitä on rakastaa itseään.
"Niin, tai voisiko sanoa että kyllähän se meillä on kaikilla. "
Nämä NPH:t, joista täällä enimmäkseen keskustellaan, eivät kaipaa eivätkä tarvitse päähän silittämistä tasa-arvoistavaan tyyliin. Ennemminkin on vajetta siitä, että uhrit eivät ymmärrä kuinka puutteellinen narsistin sisin on, koska meidät on aina opetettu kulttuurissamme kunnioittamaan toisia, rakastamaan lähimmäisiämme ja noin ymmärtämään toisemme enemmän samankaltaisina. NPH kuitenkin poikkeaa tuosta kuviosta jo määritelmällisesti erittäin paljon. Heikäläiset inhoavat saamaansa rakkautta eivätkä kykene itse rakastamaan eivätkä tuntemaan empatiaa.
Kyllä ymmärrän tämän ja tuossa viimeisessä lauseessa varmasti piileekin paljolti koko narsismin ydin. Rakkaus on vastenmielinen asia tällaisille ihmisille. En silittele päätä, vaan minua vain kiinnostaa ymmärtää tuota ilmiötä syvemmin, että mikä sen aiheuttaa.
Niin rakkaus ja empatia on vastenmielistä narsistille siinäkuin yritys ymmärtääkin, asia joka mainitaan jo kritreeissäkin..."3 uskoo olevansa niin ainutlaatuinen, että häntä voivat ymmärtää vain muut huomattavat henkilöt tai instituutiot;"
Että ilmankos jo pelkkä ymmärtämisen yrityskin ja narsismitietouden jakaminen saa tällä palstalla aikaan "vänää" ja vastusta koska narsisti varmaan kokee itseään halvennettavan jo silläkin, että joku tavis ihminen yrittää ymmärtää narsisteja puhumattkaan että kykenee ymmärryksensä myötä tuntemaan ajatuksen tasolla empatiaa tuonkaltaisia ihmisiä kohtaan. Mikä empatia ei suinkaan tarkoita pään silittelyä tai heidän tekojensa hyväksymistä...
Uskoisin, että jokainen joka on sisäistänyt mitä se NPH tarkoittaa ja sen mukaan yrittää asettua hetkeksi sen narsistin osaan, niin tuntee surua siitä, että jotkut ihmiset ovat sellaisia kuin ovat, tyhjiä sisältä vaikka ulkoisilla asioilla/tekemisillään retostelevatkin...
Mitä tulee tuohon tasa arvoisuuteen, niin ei narsisti tosiaankaan halua tasa-arvoista kohtelua, sekin olisi hänen alentamistaan. Eihän narsisti ny todellakaan voi olla mitään tavallista, keskikertaista, vain ääripäät käy, niin hyvässä kuin pahassa, että mielummin sitte vaikka "haukkumista", haluaa mielummin olla vihattu jos ei voi olla pidetty...
Ihan hyvä määritelmä. Ja sitten kun tulee joku ihminen, joka ei suostu narsistin alistettavaksi vaan vastustaa tätä, niin narsisti raivostuu silmittömästi, koska pelko "paljastumisesta" on liian lähellä.
Riippuu siitä, mihin se ihminen tulee. Onhan niillä koko ajan vastassaan valtava vastus, mitä tulee muiden ihmisten epäilyihin. Osaavat käsitellä deletoi menetelmällä sutjakkaasti.
Joo varmaan näinkin. "Deletoi-menetelmä" tarkoittaa, että narsisti ei välttämättä ollenkaan muista itse raivostuneensa, mutta muistaa koko elämänsä ajan muiden ihmisten häneen kohdistamat syytökset ja epäilyt vähintäänkin jonain epämääräisenä nöyryytyksen tunteena. Eli ts. hän ei kykene käsittelemään tätä heikkouden tunnettaan.
En tarkoittanut aivan tuota. Deletoi-menetelmä tarkoittaa käytännössä ohittamista ja huomiotta jättämistä. Tarkoitin ihan aikuisten oikeasti, että narsistilla on valtaisat joukot ihmismassaa vastassaan, jotka eivät häneen usko ja epäilevät häntä hänen pikku omituisuuksiensa takia. Ei narsisti lähde joka käänteessä raivostumaan, ei ollenkaan. Narsisti seuloo tuosta massasta niin tarvitessaan sopivia uhreja ja lähteitä. Narsistin elämä on tuulimyllyjä vastaan taistelemista.
"Ja sitten kun tulee joku ihminen, joka ei suostu narsistin alistettavaksi vaan vastustaa tätä, "
Eli tuo ihminen narsistia on vastassa lähes aina. Narsisti ottaa kyllä tahtoessaan käsittelyyn, mutta etenee varovaisesti ja harkiten, ottaen huomioon uhrinsa tarpeita ja tekeytyy uhrin ihannekumppaniksi.
Usein takoo päätään seinään, mutta se on narsistin peruskauraa, kyllä se tietää.
Tämä ilmiö narsismista rupesi vain yhden omakohtaisen kokemuksen myötä kiinnostamaan. Minä olin lapsena, ihan tuollaisena 4-5 vuotiaana paljon tekemisissä yhden ihmisen kanssa, josta sittemmin on kasvanut kaikki narsismin tunnuspiirteet täyttävä ihminen. En tietenkään rupea mitään leimoja lyömään, eikä ole minun asiani ruotia hänen sielunelämäänsä sen enempää.
Hän oli silloin lapsena, mitä nyt vähän muistan niin todella arka. Minulla on yksi kuvakin säästössä, jossa hän on aivan kauhusta jäykkänä ja etsii turvaa takana olevasta ihmisestä. Jossain kohtaa siinä hän sitten muuttui. Mitä nyt muistan vähän jotain kun muistilokeroitani kaivelen, niin hänestä tuli todella itsekäs ja voisi ehkä jotenkin sanoa että piittaamaton.
En noiden parin vuoden jälkeen ole hänen kanssaan sitten tekemisissä ollutkaan. Oli ainakin muutama vuosi sitten useamman kerran televisiossakin esiintymässä ja toimitusjohtajana menestyvässä yrityksessä ja käsittääkseni miljoonatuloilla. Vaikka ei sillä, että noilla asioilla nyt minulle yhtään mitään merkitystä olisi, mutta joka tapauksessa. Kouluaikoina kun hän asui samalla paikkakunnalla vielä, niin aiheutti kaikenlaista peliä. Hän tarvitsi nyt näin jälkeenpäin katsottuna aina niitä ihmisiä ympärilleen, joiden kautta hän pystyi vakuuttumaan omasta arvokkuudestaan. Nämä ihmiset olivat aina jotenkin "heikkoja", siis semmoisia ihmisiä joita oli helppo käyttää ikään kuin hyväksi.
Kusipäitä on sitten muutenkin kaikenlaisia tässä elämänpolulla vastaan tullut joita ei lähelle voi päästää myrkyttämään omaa elämää, mutta tuo on ainut ihka aito "lähes varma" narsisti jonka tiedän.
mielestäni itse en tiedä missä menen ja tieteellistän kaiken...haluan saada syvempää tietoa, tehdä narsismista suurempaa tietoutta ja sitä tuon täällä julki. Haluan että narsismi on jotain muuta kuin kaikki tämä tyhjyys...you know?
Onko narsismia edes olemassa?
Kaikki petetyt ja jätetyt henkilöt epäilevät,että jättäjä oli narsisti. Mutta kun rakkaus puuttui.
Olet ärsyttävä. Et tajua asiasta mitään. Kunpa ei tarvitsisi lukea sinun kommenttiasi enää koskaan.
MITÄ TOTEAAN,ETTÄ NARSISTI ON RIKKINÄINEN IHMINEN!
Millaisissa ammateissa tuntemanne narsistit toimivat? Tuli vaan mieleen että ihan kaikissa ammateissa ei voi tai kannata avautua liikaa yksityiselämästään. Siinä on sitten helppoa leimata isolla joukolla yksi ihminen vaikka millaiseksi.
Onko yksityisyyden suojelu narsistista käytöstä?
Kyllä on naiivia! Narsismi tarkoittaa psykopatiaa ja itse narsismi-sana onkin varsin harhaanjohtavaa. Psykopatiaan kuuluu TÄYSI tunteettomuus ja omatunnottomuus siinä ohella. Psykopaateiksi synnytään - ei tulla -, vaikka jokin voikin sen pahemmaksi laukaista. Psykopaateille ominaista on tunteiden harjoittelu toisilta ja toisten kustannuksella, omaa etua ajatellen.
Nykyään mielletään jopa psykopaattien uhrit psykopaateiksi, vaikka jokainen kyseisten kohdannut ja kirjoittaneet tohtorit tietävät kertoa toisin.
Psykopaatit harjoittavat itseään 24/7 fyysistä työtä tekemättä, toisten kustannuksella. Hurmaamalla niin uhrinsa kuin psykiatrinsa - saati koko kansan. Onhan sarjamurhaajiakin päästetty vapaaksi idioottikansan hyväksyessä tämän, joten ei mitään pienen luokan tekijää..
Mikä on naiivia? Narsismi ja psykopatia eivät ole synonyymit. Psykopatia ei ole edes persoonallisuushäirö, vaan työstämisen alla oleva nimitys, jonka merkitys on vaihdellut vuosikymmenien välillä merkityksestä toiseen. Eri asiantuntijat ovat eri mieltä sen merkityksestä.
Psykopaatteina pidetään kuitenkin kaikkein tunnekylmimpiä ja jotkut yhdistävät termiin rikollisuuden. Narsismi on persoonallisuushäiriö ja jotkut narsisteista ovat myös psykopaatteja. Psykopaateista taas suurin osa on myös narsisteja.
Psykopatia saattaa olla geneettisesti perinnöllinen, kun sitten taas narsismi syntyy varhaisessa lapsuudessa.
"Kyllä on naiivia! Narsismi tarkoittaa psykopatiaa ja itse narsismi-sana onkin varsin harhaanjohtavaa."
No nää on näitä mielipide eroja joita esiintyy ihan ammattilaisten kesken, saati sitten maallikoiden kohdalla. Itsekin erottelen mieluusti psykopaatit omaksi ryhmäkseen, koska en usko, että kaikki narsistit ovat psykopaatteja, vaikka psykopaatit ovat usein narsistisia...
Tämän palstan aiheeksi on valikoitunut nimenomaan narsismi, mutta netissä on kyllä foorumeita joissa pohditaan erityisesti psykopaattien mielenmaisemaa mm. tiede lehden keskustelupalstoilla ja ompa sellainenkin foorumi jonka aihe on psykopatologia jota ylläpitää alan asiantuntija...
Että mielestäni ny on vähän niinku turhaa alkaa väittelemään käsitteistä tämmösellä maallikko palstalla, että täällä puhutaan väärällä termillä/vääristä asioista vaan ehkä kannattaa etsiä enemmänkin foorumi jossa on enemmänkin nimenomaan kiinnostusta nimenomaan psykopaatteihin liittyen...
Tarkoitus ei ny ole kieltää ketään ilmaisesta mielipidettään täällä, mutta voisin kuvitella että nimenomaan psykopatiasta kiinnostunut saattaa turhautua tällä narsismi palstalla jonne ihmissuhteissaan pettyneet tai narsistin kateuden ja sitä kautta mitätöimisen/kiusaamisen kohteeksi joutuneet ihmiset purkavat tuntojaan liittyen ihan arkisiinkin ongelmiin...