hätäpysäytys vai törmäys

Joo, ei pidä laittaa rahtilaivoja jarruttamaan. Keskivauhti niillä kuitenkin on enintään 15 solmua.

Ainakin nopeus oli mph eli maamaileja tunnissa eli se näytössä näkynyt 15,3 mph on 13,3 solmua. Luultavasti myös 0,7 mailin pysähtymismatka on maamaileissa eli 1,1 km. Aika lyhyt itse asiassa 309 m alukselle. Noin isoja laivoja ei taida edes käydä Itämerellä. Syväyskin on 17 m!

Bossu kirjoitti:

Joo, ei pidä laittaa rahtilaivoja jarruttamaan. Keskivauhti niillä kuitenkin on enintään 15 solmua.

Mistä lähteestä nopeustieto on peräisin?
Löysin yhden, jossa oli 16 kn, mutta sen alle olevia keskinopeuksia en ole löytänyt.

Joakim1 kirjoitti:

Ainakin nopeus oli mph eli maamaileja tunnissa eli se näytössä näkynyt 15,3 mph on 13,3 solmua. Luultavasti myös 0,7 mailin pysähtymismatka on maamaileissa eli 1,1 km. Aika lyhyt itse asiassa 309 m alukselle. Noin isoja laivoja ei taida edes käydä Itämerellä. Syväyskin on 17 m!

Lue lisää

Marinetrafficin mukaan suurin nopeus on ollut 11,9 solmua. Liikennöi näköjään Michigan-järvellä. Amerikassa seilataan jävessäkin isommilla aluksilla, kuin mitä Itämerellä kulkee :)

http://www.marinetraffic.com/en/ais/details/ships/shipid:429068/mmsi:366904940/vessel:PAUL R.TREGURTHA

kussalöytyy kirjoitti:

Mistä lähteestä nopeustieto on peräisin?
Löysin yhden, jossa oli 16 kn, mutta sen alle olevia keskinopeuksia en ole löytänyt.

Katselin marinetrafficista. Voi olla, että isojen merien konttilaivat ajaa kovempaa, mutta ainakin itämerellä ja Englannin rannikoilla ne näytti ajelevan yleensä 8-14 solmua. Muutama ajoi lähemmäs 20 solmua.

Taisi olla kalajuttuja tai sitten viittasi normaaliin pysäyttämiseen eikä hätäpysähdykseen. Tässä on jonkun tankkerin hätäpysähdyskäyrät: https://books.google.fi/books?id=2KaLDCpZgbQC&pg=PA141&lpg=PA141&dq=oil tanker stopping distance&source=bl&ots=I_j2NH38za&sig=_G1bZaGGJENPjl0ORHEuq2b71ho&hl=en&sa=X&ei=IGTPVIaREsmrygOGrYEg&ved=0CFQQ6AEwCA#v=onepage&q=oil tanker stopping distance&f=false

Tuolla menisi siis 21 minuuttia ja 2,5 mailia 15,5 solmun vauhdista, joka on poikkeuksellisen paljon nykyään öljytankkerille, jolla ei ole kiire kuten kontti- tai hedelmälaivalla. Jos tilaa on laiva voi tehdä 180 asteen käännöksen, jossa suurimmatkin laivat etenevät "vain" n. mailin.

MT Mastera lienee Itämeren suurimpia laivoja. Sen kääntöympyrä täydessä vauhdissa on vain 500 m! http://en.wikipedia.org/wiki/MT_Mastera
Tuolla sanotaan vastaavien tankkereiden pysähtymismatkaksi 2,5 km. Maailmalla suurimmat ovat tuplasti pidempiä.

Ei ole olemassa vain yhtä tankkerimallia eikä vain yhtä nopeutta, pysähtymismatkaa tai kääntösädettä. Laivat tehdään tiettyihin olosuhteisiin ja niiden nopeus voi olla yhtä hyvin 30kn kuin 10kn.

Jokainen voikin valita mieleisensä rahtilaivan tai tankkerin ja osoittaa sen avulla olevansa oikeassa.

Perinteisellä tankkerilla pysäytysmatka on karkeasti 1km/solmu.
Kuten vanha Mastera jossa oli "yliheitto" kone, jolla pelkän pakin päälle saamiseen meni n.5km pysäytys matkan ollessa kaikkiaan 15km luokkaa. Crash stop Masteralla tehtiinkin kääntämällä ruori "yli". Jos tähän ei ole tilaa, niin ajetaan suoraan päin.
Käytännössä suurikokoinen alus ei väyläalueella väistä koska ihmishenki on halpa (suomessa 125000SDR =n. 480000€) verrattuna muihin mahdollisiin tuhoihin. Jos alle jäämistä yleensäkään huomataan. Ainoat toimenpiteet aluksella ovat annettavat ääni ja valomerkit, sekä ilmoittaminen meripelastukseen mahdollisesta alle ajosta.

Pitää kuitenkin muistaa että valvontaviranomainen (VTS tai Gofrep) aina "varaa" väylän esteettömän käytön kulloinkin vuorossa olevalle alukselle. Yli 12m(40') alusten on kuunneltava kyseisiä VHF- liikennekanavia, ja loa 25m(82') on osallistuttava alusliikennepalveluun.

IMOn standardin mukaan laivan pitää pysähtyä 15 pituutensa matkalla täydestä vauhdista, mutta poikkeuslupia voidaan myöntää erikoistapauksissa. Itämerellä ei taida yli 300 m laivoja olla, joten kaikkien pitäisi pysähtyä alle 5 km. Tuolla on myös yksinkertainen laskukaava pysähdysmatkalle, jonka mukaan pysähdysmatkat vaihtelevat rahti- ja matkustajalaivojen n. 5 pituudesta tankkereiden 15 pituuteen. Nopeus ei asiaan juuri vaikuta kun puhutaan pysähtymismatkasta täydestä vauhdista. Suuri nopeus = suuri koneteho, jolloin myös jarrutusteho on hyvä.
http://www.imo.org/blast/blastDataHelper.asp?data_id=6573&filename=1053.pdf

Tässä taas on käsitelty kiinteälapaisten vaihteettomien laivojen problematiikkaa, Niissähän pitää sammuttaa kone, odottaa kierrosluvun laskua salllitulle alueella ja käynnistää kone pakille. Pitikö vanhassa Masterassa tosiaan odottaa yli 10 min? http://www.imarest.org/resources/peer-reviewed-journals/journal-of-marine-engineering-technology-jmet/jmet-papers/volume-11-issue-1/332-s5-1/file

Muistaakseni Silja Seranade pysähtyi 1.7 mailin kohdalla. Lähtönopeus oli 22 tai 23 solmua. Mutta laiva on kokeen aikana lähes ohjauskyvytön. En muista paljonko laiva oli poissa kurssiltaa kun lopulta pysähtyi, mutta reilusti. Hirveä tarinä ja kolina koko laivassa oli kokeen aikana, kokeen jälkeinen hiljaisuus jäi mieleen. Kyllä crash stop on vihoviimeinen manööveri. Yleensä on parempi väistää potkuritehoa muuttamatta. On muuten spekuloitu siitä että olisiko Titanic aikoinaan pystynyt väistämään jäävuoren jos pelkästään olisi käännetty peräsintä eikä olisi yritetty pysähtyä. Siihen tuskin ikinä saadaan vastaus.

TIL at normal speed, it takes a fully loaded supertanker/oil tanker approximately 20 minutes to stop, they cut their engines 15 miles away from the dock

TI-luokan supertankkerin pituus 380m lev 68m, nop. 16.5kn
Knock Nevis oli suurin koskaan rakennettu tankkeri, pit 458m, lev 69m (romutettiin 2009)

Tryben kirjoitti:

Perinteisellä tankkerilla pysäytysmatka on karkeasti 1km/solmu.
Kuten vanha Mastera jossa oli "yliheitto" kone, jolla pelkän pakin päälle saamiseen meni n.5km pysäytys matkan ollessa kaikkiaan 15km luokkaa. Crash stop Masteralla tehtiinkin kääntämällä ruori "yli". Jos tähän ei ole tilaa, niin ajetaan suoraan päin.
Käytännössä suurikokoinen alus ei väyläalueella väistä koska ihmishenki on halpa (suomessa 125000SDR =n. 480000€) verrattuna muihin mahdollisiin tuhoihin. Jos alle jäämistä yleensäkään huomataan. Ainoat toimenpiteet aluksella ovat annettavat ääni ja valomerkit, sekä ilmoittaminen meripelastukseen mahdollisesta alle ajosta.

Pitää kuitenkin muistaa että valvontaviranomainen (VTS tai Gofrep) aina "varaa" väylän esteettömän käytön kulloinkin vuorossa olevalle alukselle. Yli 12m(40') alusten on kuunneltava kyseisiä VHF- liikennekanavia, ja loa 25m(82') on osallistuttava alusliikennepalveluun.

Lue lisää

Tuskinpa ne siellä bryggalla alkaa mitään kuluja tai varustamon määräyksiä miettimään. Kyllä ne varmaan yrittää väistää pienellä riskilläkin. Ainakin ne merikapteenit, mitä itse tiedän.