Kuinka tunnistaa narsisti ennen kuin on "liian myöhäistä"?
Vastaus:
Monet syyttävät narsistin uskomattoman petollista kykyä. He huomaavat olevansa tekemisissä narsistin kanssa (emotionaalisesti, liike-elämässä, tai muutoin) ennen kuin heillä on edes mahdollisuutta tunnistaa hänen todellinen luonteensa. Järkyttyneinä myöhäisestä havainnostaan, he surevat herkkäuskoisuuttaan ja kyvyttömyyttään erota narsistista.
Narsistit ovat salamyhkäinen laji, vaikeita nähdä, vielä vaikeampia paikallistaa ja mahdottomia otettaviksi kiinni. Jopa kokeneella mielenterveysalan ammattilaisella, jolla olisi vapaa pääsy tutkittavan henkilön luokse ja kaikkeen hänen aineistoonsa, olisi pirullisia vaikeuksia määritellä uskottavalla varmuudella, onko kyseessä täysipainoinen narsistinen persoonallisuushäiriö - vai onko tutkittavalla vain narsistisia oireita, narsistinen "tyyli", tietynlainen persoonallisuus (luonne), vai narsistinen "kuori", joka kätkee sisäänsä jonkin muun mielenterveysongelman.
Sen lisäksi on tärkeää erottaa ne oireet ja käyttäytymistavat, jotka riippuvat potilaan sosiaalisesta ja kulttuurillisesta taustasta (tausta on "synnynnäinen" tai luontainen, äidin maidossa imetty) - ja reaktiiviset kuviot, eli sopeutuminen tai sopeutumattomuus yhteiskunnan sosiaalisiin, moraalisiin ja kulttuurillisiin normeihin. Elämän vakavat kriisit synnyttävät usein myös ohimenevää patologista narsismia (esimerkiksi Ronningstam & Gunderson, 1996). Mutta narsistia tällaiset reaktiot eivät tee kenestäkään.
Jos joku henkilö on lähtöisin yhteiskunnasta tai kulttuurista, jota tutkijat (kuten Theodore Millon) tai yhteiskunnalliset ajattelijat (esim. Christopher Lasch) pitävät narsistisena - kuinka paljon hänen käyttäytymisensä voidaan katsoa perustuvan hänen ympäristöönsä, ja mitkä oireet ovat todella hänen omiaan?
Narsistinen persoonallisuushäiriö on määritelty tarkkaan DSM IV-TR:ssä, ja siihen kuuluvat tiukat kriteerit ja diagnoosiohjeet.
Monet oppineet pitävät narsismia sopeutumisen strategiana (terve narsismi). Sitä pidetään patologisena vasta kun se muuttuu jäykäksi persoonallisuuden rakenteeksi, joka on täynnä alkukantaisia puolustusmekanismeja (kuten halkominen, heijastaminen, heijastava identifioituminen tai älyllistäminen) - ja kun se johtaa vahingolliseen käyttäytymiseen yhdellä tai useammilla elämänalueilla.
Piintynyt narsismi on petkuttamisen taidetta. Narsisti projisoi väärän minän ja hoitaa kaikki sosiaaliset vuorovaikutuksensa tämän keksimänsä kuvitteellisen rakennelman kautta.
Kun narsisti paljastaa oikean värinsä, on tavallisesti aivan liian myöhäistä. Hänen uhrinsa eivät kykene jättämään häntä. He turhautuvat omaan avuttomuuteensa ja vihaavat itseään, koska he eivät pystyneet näkemään narsistin läpi aikaisemmin.
Mutta narsisti lähettää hienovaraisia, lähes huomaamattomia signaaleita ("esiintymisoireita") jo aivan ensimmäisen satunnaisen tapaamisen aikana.
Näitä ovat:
"Suureellinen" ruumiin kieli - Narsisti omaksuu eleitä ja asentoja, jotka ilmentävät ja huokuvat ylemmyyttä, vanhemmuutta, salaisia voimia, mysteerisyyttä, huvittunutta välinpitämättömyyttä, jne. Vaikka narsisti pitää tavallisesti jatkuvan ja läpitunkevan katsekontaktin, hän usein vetäytyy välittömästä fyysisestä läheisyydestä (hän on "alueellinen").
Narsisti osallistuu sosiaalisiin tilanteisiin - jopa pelkkään leikinlaskuun - alentuvasti, valta-asemastaan käsin sekä ylimielisyyden ja alentuvaisuuden näkökulmasta. Mutta hyvin harvoin hän liittyy tilanteeseen mukaan ja on mieluummin tarkkailija tai yksinäinen susi.
Erityisyyden osoitukset - Narsisti pyytää välittömästi jonkinlaista "erityiskohtelua". Hän ei odota vuoroaan, hän haluaa pidemmän tai lyhyemmän tapaamisen, hän puhuu suoraan auktoriteeteille (eikä heidän avustajilleen tai sihteereilleen), hän toivoo erityisiä etuisuuksia tai ehtoja, hän haluaa nauttia räätälintyönä tehdyistä järjestelyistä - tai tulla palvelluksi ensimmäisenä.
Narsisti vaatii - kuuluvasti ja mielenosoituksellisesti - hovimestarin jakamatonta huomiota, tai hän monopolisoi kutsujen emäntää, tai lukittuu kutsuilla olevien kuuluisuuksien seuraan. Narsisti reagoi raivoisasti ja närkästyneesti jos hänen toiveensa kielletään ja jos häntä kohdellaan tasa-arvoisesti niiden kanssa, joita hän pitää alempiarvoisina.
Ihannointi tai mitätöinti - Narsisti ihannoi tai mitätöi keskustelutoveriaan välittömästi. Tämä riippuu siitä, millaiseksi narsisti arvioi keskustelukumppaninsa mahdollisuudet Narsistisen Lähteen lähteenä. Narsisti imartelee, palvoo, ihailee ja kiittelee "maaliaan" kiusallisen liioittelevasti ja ylenpalttisesti - tai murjottaa, soimaa ja nöyryyttää häntä.
Narsistit ovat kohteliaita vain todennäköisen Lähteen läsnäollessa. Mutta he eivät kykene säilyttämään edes penseää kohteliaisuutta, ja rapistuvat pian ohuesti kätkettyyn vihamielisyyteen, verbaaliseen tai muuhun väkivaltaiseen väärinkohteluun, raivokohtauksiin, tai kylmään vetäytymiseen.
"Jäsenyyden" eleet - Narsisti yrittää aina "kuulua". Mutta samaan aikaan hän säi
Vastaus:
Monet syyttävät narsistin uskomattoman petollista kykyä. He huomaavat olevansa tekemisissä narsistin kanssa (emotionaalisesti, liike-elämässä, tai muutoin) ennen kuin heillä on edes mahdollisuutta tunnistaa hänen todellinen luonteensa. Järkyttyneinä myöhäisestä havainnostaan, he surevat herkkäuskoisuuttaan ja kyvyttömyyttään erota narsistista.
Narsistit ovat salamyhkäinen laji, vaikeita nähdä, vielä vaikeampia paikallistaa ja mahdottomia otettaviksi kiinni. Jopa kokeneella mielenterveysalan ammattilaisella, jolla olisi vapaa pääsy tutkittavan henkilön luokse ja kaikkeen hänen aineistoonsa, olisi pirullisia vaikeuksia määritellä uskottavalla varmuudella, onko kyseessä täysipainoinen narsistinen persoonallisuushäiriö - vai onko tutkittavalla vain narsistisia oireita, narsistinen "tyyli", tietynlainen persoonallisuus (luonne), vai narsistinen "kuori", joka kätkee sisäänsä jonkin muun mielenterveysongelman.
Sen lisäksi on tärkeää erottaa ne oireet ja käyttäytymistavat, jotka riippuvat potilaan sosiaalisesta ja kulttuurillisesta taustasta (tausta on "synnynnäinen" tai luontainen, äidin maidossa imetty) - ja reaktiiviset kuviot, eli sopeutuminen tai sopeutumattomuus yhteiskunnan sosiaalisiin, moraalisiin ja kulttuurillisiin normeihin. Elämän vakavat kriisit synnyttävät usein myös ohimenevää patologista narsismia (esimerkiksi Ronningstam & Gunderson, 1996). Mutta narsistia tällaiset reaktiot eivät tee kenestäkään.
Jos joku henkilö on lähtöisin yhteiskunnasta tai kulttuurista, jota tutkijat (kuten Theodore Millon) tai yhteiskunnalliset ajattelijat (esim. Christopher Lasch) pitävät narsistisena - kuinka paljon hänen käyttäytymisensä voidaan katsoa perustuvan hänen ympäristöönsä, ja mitkä oireet ovat todella hänen omiaan?
Narsistinen persoonallisuushäiriö on määritelty tarkkaan DSM IV-TR:ssä, ja siihen kuuluvat tiukat kriteerit ja diagnoosiohjeet.
Monet oppineet pitävät narsismia sopeutumisen strategiana (terve narsismi). Sitä pidetään patologisena vasta kun se muuttuu jäykäksi persoonallisuuden rakenteeksi, joka on täynnä alkukantaisia puolustusmekanismeja (kuten halkominen, heijastaminen, heijastava identifioituminen tai älyllistäminen) - ja kun se johtaa vahingolliseen käyttäytymiseen yhdellä tai useammilla elämänalueilla.
Piintynyt narsismi on petkuttamisen taidetta. Narsisti projisoi väärän minän ja hoitaa kaikki sosiaaliset vuorovaikutuksensa tämän keksimänsä kuvitteellisen rakennelman kautta.
Kun narsisti paljastaa oikean värinsä, on tavallisesti aivan liian myöhäistä. Hänen uhrinsa eivät kykene jättämään häntä. He turhautuvat omaan avuttomuuteensa ja vihaavat itseään, koska he eivät pystyneet näkemään narsistin läpi aikaisemmin.
Mutta narsisti lähettää hienovaraisia, lähes huomaamattomia signaaleita ("esiintymisoireita") jo aivan ensimmäisen satunnaisen tapaamisen aikana.
Näitä ovat:
"Suureellinen" ruumiin kieli - Narsisti omaksuu eleitä ja asentoja, jotka ilmentävät ja huokuvat ylemmyyttä, vanhemmuutta, salaisia voimia, mysteerisyyttä, huvittunutta välinpitämättömyyttä, jne. Vaikka narsisti pitää tavallisesti jatkuvan ja läpitunkevan katsekontaktin, hän usein vetäytyy välittömästä fyysisestä läheisyydestä (hän on "alueellinen").
Narsisti osallistuu sosiaalisiin tilanteisiin - jopa pelkkään leikinlaskuun - alentuvasti, valta-asemastaan käsin sekä ylimielisyyden ja alentuvaisuuden näkökulmasta. Mutta hyvin harvoin hän liittyy tilanteeseen mukaan ja on mieluummin tarkkailija tai yksinäinen susi.
Erityisyyden osoitukset - Narsisti pyytää välittömästi jonkinlaista "erityiskohtelua". Hän ei odota vuoroaan, hän haluaa pidemmän tai lyhyemmän tapaamisen, hän puhuu suoraan auktoriteeteille (eikä heidän avustajilleen tai sihteereilleen), hän toivoo erityisiä etuisuuksia tai ehtoja, hän haluaa nauttia räätälintyönä tehdyistä järjestelyistä - tai tulla palvelluksi ensimmäisenä.
Narsisti vaatii - kuuluvasti ja mielenosoituksellisesti - hovimestarin jakamatonta huomiota, tai hän monopolisoi kutsujen emäntää, tai lukittuu kutsuilla olevien kuuluisuuksien seuraan. Narsisti reagoi raivoisasti ja närkästyneesti jos hänen toiveensa kielletään ja jos häntä kohdellaan tasa-arvoisesti niiden kanssa, joita hän pitää alempiarvoisina.
Ihannointi tai mitätöinti - Narsisti ihannoi tai mitätöi keskustelutoveriaan välittömästi. Tämä riippuu siitä, millaiseksi narsisti arvioi keskustelukumppaninsa mahdollisuudet Narsistisen Lähteen lähteenä. Narsisti imartelee, palvoo, ihailee ja kiittelee "maaliaan" kiusallisen liioittelevasti ja ylenpalttisesti - tai murjottaa, soimaa ja nöyryyttää häntä.
Narsistit ovat kohteliaita vain todennäköisen Lähteen läsnäollessa. Mutta he eivät kykene säilyttämään edes penseää kohteliaisuutta, ja rapistuvat pian ohuesti kätkettyyn vihamielisyyteen, verbaaliseen tai muuhun väkivaltaiseen väärinkohteluun, raivokohtauksiin, tai kylmään vetäytymiseen.
"Jäsenyyden" eleet - Narsisti yrittää aina "kuulua". Mutta samaan aikaan hän säi
Vastaukset 25
Vanhimmat
"Jäsenyyden" eleet - Narsisti yrittää aina "kuulua". Mutta samaan aikaan hän säilyttää asemansa ulkopuolisena tarkkailijana. Narsisti haluaa tulla ihailluksi kyvystään sulautua, ja hän pyrkii suosioon mielistellen, ilman että hän joutuisi investoimaan sitoumuksensa kanssa sopusoinnussa olevia ponnisteluja.
Esimerkki: jos narsisti keskustelee psykologin kanssa, hän ilmaisee ensin empaattisesti, ettei hän ole koskaan opiskellut psykologiaa. Sitten hän ryhtyy käyttämään näennäisen vaivattomasti vaikeatajuisia psykologian ammattitermejä, osoittaen näin, että hän siitä huolimatta hallitsee alan itseoppineena - mikä todistaa, että hän on poikkeuksellisen älykäs tai havainnoiva.
Yleensä narsisti aina pitää hyvää esiintymistä tärkeämpänä kuin sisältöä. Yksi tehokkaimpia keinoja narsistin paljastamiseen on yrittää tutkia pintaa syvemmältä. Narsisti on ohut ja matala, kuin lammikko joka teeskentelee olevansa valtameri. Hän pitää itseään renessanssin ihmisenä, yleismies Jantusena. Narsisti ei koskaan myönnä, ettei hän tuntisi jotakin alaa - mutta usein hän on tietämätön kaikesta. On hämmästyttävän helppoa tunkeutua narsistin pystyttämän kaikkitietävyyden julkisivun kauniin pintakiillon alle.
Kerskaileva ja valheellinen elämäntarina - Narsisti kerskailee lakkaamatta. Hänen puheensa mausteina ovat jatkuvasti "minä", "minun", "minä itse" ja "minulle". Hän kuvaa itsensä älykkäänä, rikkaana, vaatimattomana, intuitiivisena tai luovana - mutta aina kohtuuttomasti, liioitellusti ja vaikeasti uskottavana.
Narsistin elämäntarina kuulostaa tavattoman rikkaalta ja monimutkaiselta. Ja hänen saavutuksensa - yhteismitattomia hänen ikänsä, kasvatuksensa ja maineensa kanssa. Silti hänen todellinen olemuksensa on ilmeisesti ja todistettavasti ristiriidassa hänen väitteidensä kanssa. Narsisti valehtelee hyvin usein ja hänen fantasiansa ovat helposti havaittavia. Hän tipauttelee aina sopivia nimiä ja tarkoitukseen sopivia muiden ihmisten kokemuksia ja saavutuksia.
Sanallisen tunneilmaisun puuttuminen - Narsisti haluaa puhua itsestään ja vain itsestään. Hän ei ole kiinnostunut muista ihmisistä eikä heidän sanomisistaan, elleivät ole mahdollisia Lähteitä, ja silloinkin vain saadakseen heidän lähdettään. Hän käyttäytyy pitkästyneesti, ylenkatsoen, jopa vihaisesti, jos hän kokee, että muut vievät hänen kallista aikaansa ja siten väärinkäyttävät häntä.
Narsisti on ylipäänsä hyvin kärsimätön, helposti pitkästyvä, ja hänen keskittymiskykynsä on hyvin heikko - ellei hän itse ole keskustelun aiheena. Kuka tahansa voi ruotia julkisesti narsistin intiimin elämän kaikki yksityiskohdat ilman mitään jälkimaininkeja, ellei hänen puheensa ole "emotionaalisesti värittynyt".
Jos narsistilta kysytään suoraan hänen tunteistaan, hän älyllistää, järkiperäistää, puhuu itsestään kolmannessa persoonassa, tai kehittää kuvitteelliselta tuntuvan tarinan, jonka omaelämäkerrallisuus on epäilyttävää. Narsistit puhuvat itsestään mielellään mekaanisin termein, tehokkaina automaatteina tai koneina.
Törkeys sekä tungettelun ja pakottamisen tuntu - Narsisti suhtautuu itseensä kuolemanvakavasti. Hänen huumorintajunsa saattaa olla vivahteikas, ironinen, railakas, sekä pureva ja kyyninen, mutta itsestään hän laskee leikkiä hyvin harvoin. Narsisti kokee, että hänellä on kokoaikainen tehtävä, jonka merkitys on kosminen ja jonka seurausvaikutukset ovat globaaleja. Jos hän on tiedemies - hän on aina tieteellisen vallankumouksen tohinassa. Jos hän on journalisti - hän on keskellä kaikkien aikojen suurinta tarinaa. Jos hän on kirjailija - hän on matkalla kohti Nobelin palkintoa.
Tämä väärä minäkuva ei ole vastaanottavainen kevytmielisyydelle eikä poispyyhkimiselle. Narsisti loukkaantuu helposti ja kokee äkkiä tulevansa loukatuksi (narsistinen vammautuminen). Hän tulkitsee viattomimmatkin huomautukset ja teot vähätteleviksi, tunkeutuviksi tai pakottaviksi. Hänen aikansa on arvokkaampaa kuin muiden - siksi sitä ei voi tuhlata mitättömiin asioihin, kuten leikinlaskuun tai kävelylle lähtemiseen.
Narsisti tulkitsee minkä tahansa tarjotun avun, neuvon tai huolestuneen kysymyksen tahalliseksi nöyryytykseksi, mikä osoittaa sen, että narsisti on avun tarpeessa ja näin ollen epätäydellinen ja vähemmän kuin kaikkivaltias. Mikä tahansa yritys laatia suunnitelmia on narsistin mielestä pelottava orjuuttamisen teko. Tässä mielessä narsisti on sekä jakomielinen että vainoharhainen ja usein elää omassa maailmassaan.
Nämä seikat - empatian puute, kylmäkiskoisuus, ylenkatse, erityisoikeuksien vaatiminen, ahdas huumorintaju, epäoikeudenmukainen kohtelu ja vainoharhaisuus - tekevät narsistista sosiaalisesti sopeutumattoman. Narsisti kykenee herättämään ympäristössään, satunnaisissa tuttavuuksissaan, ja jopa psykoterapeutissaan valtavan vahvaa, ahnasta ja raivoisaa vihaa ja inhoa. Omaksi järkytyksekseen, kiukukseen ja tyrmistyksekseen hän herättää muissa poikkeuksetta hillitöntä aggressiota.
Hänet koetaan usein parhaimmillaankin epäsosiaaliseksi ja usein yhteiskunnanvastaiseksi. Tämä on ehkä
Narsisti hakee tyydytystä toisten voittamisesta ja hänen on vaikea sietää häviämistä. Narsisti ihailee valtaa ja tavoittelee sitä. Narsistin arvomaailmaa sävyttää usein autoritäärisyys ja hän ihailee ns. kovia arvoja. Narsistinen henkilö on yliherkkä arvostelulle. Häiriöön liittyy erityisesti pettymystilanteissa esiintyvää masennusta ja päihteiden väärinkäyttöä.
Naimisissa narsistin kanssa
Narsistinen henkilö kaipaa ja tarvitsee jatkuvaa ihailua ja huomioita muilta ihmisiltä. Narsistin kotona leijuu negatiivisuuden, epätoivon ja uhkan tunteita sekä sietämätöntä pahaa oloa.
Narsisti pitää itseään muita parempana ja syyttää toisia ihmisiä ongelmistaan. Hänellä ei ole kykyä empatiaan, eikä hän häpeä tekojaan. Narsistin omatunto ei kolkuta, vaan hän pystyy kääntämään kaikki asiat päälaelleen ja saa ihmiset uskomaan, että vika on aina muissa.
Narsistin mielestä hänen omat saavutuksensa ja ongelmansa ovat aina merkittävämpiä ja mahtavampia kuin muiden. Hän suhtautuu elämään negatiivisesti ja onnistuu aina löytämään asioista huonoja puolia. Elämä on narsistille yhtä kilpailua, ja hän tuntee usein kateutta. Narsisti on myös yliherkkä loukkaantumaan ja ottamaan itseensä
Narsistin puolisona
Puolisona narsisti on manipuloiva. Hän pyrkii hyötymään kumppanistaan, joko taloudellisesti tai henkisesti. Kumppani on narsistille ikään kuin esine, johon hänellä on rajaton käyttöoikeus ja jonka todellisilla haluilla, mielipiteillä ja tunteilla ei ole hänelle mitään merkitystä. Narsistinen henkilö voi kieltää puolisonsa menot, ja estää näin tätä menemästä harrastuksiinsa sekä tapaamasta ystäviään ja perhettään. Narsisti on yltiöpäisen mustasukkainen.
Toisaalta narsisti voi tarjota kumppanilleen ihania hetkiä, toisaalta taas mitätöidä tämän itseisarvon kokonaan; narsisti käyttää parisuhteessaan henkistä ja fyysistä väkivaltaa, kiristämistä ja alistamista. Hän kokee oikeutetuksi haukkua puolisoaan ja kontrolloida tämän elämää. Narsistista yksinkertaisesti oikein on se, mikä häntä milloinkin palvelee.
Totta joka sana, tätä on liikkeellä esim. kun vaimo on vanhempi miestään huomattavasti.
Tällaista se narsissi syöttää lukijoille
Tais osua "hyötymääntaloudellisesti" kirjoitus kohdalleen.
Foorumin kommentaattorit ja muutkin itsensä tunnistavat, herätys
tätä sanotaan plagioinniksi ... kopioitu suoraan toiselta sivulta ... laitonta ja ennen kaikkea mielikuvituksetonta... poistoon siis !
Taiat olla narsissi, tunnistit itsesi
Petetyt naiset taas vollottavat. Jos vaikka lihotatte itsenne järkäleeksi ja mies huomauttaa hienovaraisesti asiasta, on hän tietysti narsisti! Mikä sika, ajattelee vain itseään.
Tai jos vaimo sotkee kotona, eikä siivoa jälkiään. Sekin on miehen vika, senkin sika, kehtaatkin vaatia siivousta!
Nainen harrastaa. Harrastuksiin menee aikaa 3 tuntia päivässä ja rahaa (miehen rahaa) menee 300e/vk. Mies huomauttaa asiasta, kun on tämän "harrastusajan" kotona lasten kanssa. Sika ja narsissi.
Menkää naiset itseenne, suurin osa teistä on niitä perus-selluperseitä, jotka kuvittelevat olevansa jotenkin markkinoiden kärkijoukossa...Voin kertoa, ette ole.
Joo, ei Naiset ole ainoita joilla suhteellisuudentaju on hukassa... on noi nyky ADHD miehet samaa tasoa...
Narsisti = Normaali suomalainen veronmaksaja jonka täytyy yrittää näyttää, olla parempi mitä on jne.
Turha vikistä, sellasta se on....
Näyttäisi aihe olevan laaja alainen Kotkassakin. Kommentaattoreista olen huomaavani, että narsissit liikkeellä.
Tästä linkistä voi lukea aiheesta kirjoittaja on Sam Vaknin, jonka juttua tänne on kopioitu (ei luvallista ilman kirjoittajan lupaa): http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/faq58.html
Narsissit ei lupia pyytele, narsissi on aina oikeassa
Narsliikkeen guru on puhunut. Kärsii suuruusharhasta.
Varo narsistia!
(WSOY) Salo Markku
Asianajajan kokemuksia luonnevikaisista. Suomessa elää kymmeniä tuhansia ihmisiä luonnevikaisen narsistin armoilla. Kiusaaja voi olla puoliso, vanhempi, naapuri, esimies tai työtoveri. Alistaminen voi tapahtua henkisesti tai fyysisesti, mutta yhtä kaikki se jättää aina uhriinsa syvät, elinikäiset arvet. Asianajaja Markku Salo on työssään kohdannut satoja luonnehäiriöisiä piinaajia, jotka ovat vuosien ajan ajaneet lähimmäisiään romahduksen partaalle. Usein ulkopuolisille moitteetonta kulissia ylläpitävät ovat kotioloissa tunnekyvyttömiä kiusaajia, jotka kohtelevat kaltoin niin lapsiaan kuin puolisoitaan. He eivät näe vikaa itsessään vaan syyttävät muita vaikeuksistaan ja pakottavat heidät noudattamaan hulluimpiakin päähänpistojaan. Heillä saattaa olla vireillä kymmenittäin riitajuttuja oikeudessa. Traumojaan muihin purkava narsisti muuttaa harvoin tapojaan.
Vallanhimo on narsistin motivaattori.
Studio55.fi > Hyvinvointi
Julkaistu 11.07.2012 14:00
Päivitetty 12.07.2012 15:12
Narsistit hakeutuvat ammatteihin, joissa he saavat nauttia vallasta ja ihailusta.
Narsisteista kirjan kirjoittanut Drew Keys kertoo lighthouse.org-nettisivustolla, mitkä ammatit houkuttavat narsisteja. Yhteistä niille kaikille näyttää olevan tarkoitus suojella, auttaa ja johtaa ihmisiä. Tällaisia ammatteja arvostetaan niin paljon, ettei niissä työskenteleviä ihmisiä ymmärretä, haluta tai uskalleta kyseenalaistaa. Se sopii vallanhimoiselle narsistille hyvin.
– Lakimies
– Uskonnollinen johtaja
– Opettaja
– Poliisi
– Elämänvalmentaja
– Esimies
– Poliitikko
– Lippukunnan johtaja
– Sotilas
– Vartija
– Urheiluvalmentaja
– Vapaaehtoistyöntekijä
Lähde: http://lightshouse.org/
Tunnen Kauppakadulla asuvan narsistin, joka on nainen. Useimmin punatukkainen.
Juonut itsensä turpeaksi. Raivostuu, kun häntä ei enää palvele, vaan hänestä eroaa. (parisuhteesta, ei avioliitosta) Todella sairas tapaus, kannattaa pysyä kaukana.
Mielenkiintoinen kirjoitus, laittaa ajattelemaan ja katsomaan asioita erinäkökulmista kuin ennen , itse olin aina anteeksi pyytelevä osapuoli vielä kun en tiennyt mitä pyytelin anteeksi, huuto ja raivokohtauksia, ikinä ei tiennyt koska ne saat kohdallesi,elämä oli suhteessa kuin varpain kävelemistä nyt elämä menee eteenpäin !!!
Lievän narsismin hoito?
Nimetön
12.2.2008 17:01
Hyvät lukijat, jotka tämän kirjoituksen päätitte lukea. Kiitokset siitä. Toivottavasti jaksatte kommentoida, olen tavallaan avuttomassa tilanteessa ja tarvitsisin etenkin vertaisten apua, mutta myös yleiset mielipiteet ovat lämpimästi tervetulleita.
Olen siis mies, joka toista kertaa elämässään laittaa pidemmän seurustelusuhteen taakse. Suhteet, varsinkin tässä myöhemmässä tapauksessa, ovat olleet erinomainen peili omalle luonteelleni ja olen huomannut häiriöitä käyttäytymisessäni.
Pikaisen nettitohtoroinnin jälkeen päädyin ehkä yhteen todennäköisimmistä diagnooseista minulle "narsistinen persoonallisuushäiriö". En kylläkään täytä mielestäni kaikkia kriteereitä, mutta seurustelusuhteen ongelmat saivat minusta esiin huonoimmat piirteet. Asioita joita en edes tiennyt itsestäni.
En tiennyt, että minulla oikeasti on niin huono itsetunto kun on. En myöskään tiennyt, että omatuntoni on erittäin anteeksi-antamatonta sorttia. Psykiatrian kirjaa hieman selaillessa huomasin, että minulla lienee erittäin ankara yliminä. Soimaan itseäni ja syyllisyydentunto on ihan eri luokkaa kuin mitä luulen, että keskivertokavereillani on. Olen puhunut asioista heidän kanssa, ja suhtautumiseni asioihin on yleensä heidän mielestä turhan raskas.
En mielestäni rakasta itseäni yli kaiken, joskus saatan kenties antaa itsestäni turhan itsekeskeisen kuva. Mielestäni kuitenkin harvoin. Se, mikä kuitenkin tässä diagnoosissa oli pelottavan lähellä omaa itseäni oli yhteys lapsuuden muistoihin (erittäin puutteelliset) ja ankara kasvatus sekä puuttuva positiivisen tuen tunne.
Mielestäni kuka tahansa samanikäinen muistaa lapsuudestaan paljon enemmän. Enkä ole ainakaan tavannut ihmistä, joka on yhtä suojellusta ympäristöstä lähtöisin. Mielestäni en koskaan saanut tehdä mitään. Ainoa mittari millä minua ihmisenä mitattiin oli mielestäni koulumenestys, ja tämä suhteutettuna kavereihin (erityisesti tyttöihin, jotka pärjäsivät paremmin ja olivat paljon rauhallisempia) sekä isoveljeeni, joka aina taisi pärjätä hieman paremmin.
Nyt tänä päivänä olen varmaan ulkoisten mittareilla mitattuna (talous, opiskelu, läheispiiri) erittäin hyvässä asemassa. Silti minua vaivaa heikko itsetunto, ja tarve mielyttää ihmisiä ("narsistisia esikuvia"), enkä osaa kunnolla hyväksyä sitä, että joku muu on minua parempi asioissa.
Haluan muuttua ja parantua, jotta minun läheiset ihmiset sekä minä itse eläisivät mahdollisimman positiivisen elämän. En koe, että olisin mikään erittäin raaka tyranni tai psykopaatti, mutta kun luin kaikki nämä tekstit netistä läpi niin tuli sellainen kuva, että tämä luonnehäiriö kehittyy iän mukaan huonompaan suuntaan. Väitettiin, että tästä ei voi parantua. Minulla on kuitenkin kova halu parantaa itseäni koska en halua, että teen muiden ja oman elämäni onnettomaksi. Haluan olla oma itseni ja osata käsitellä tunteitani paremmin. Onko muilla vastaavia kokemuksia elämästään? Mikä avuksi?
Mitään diagnooseja asiassa ei tarvita. Ihmiset ovat erilaisia ja sillä selvä. Huonoa seurustelukumppania ei ole pakko valita ja narsistin tunnistaakin usein siitä, että hän mustamaalaa kumppaniaan jo yhdessäolon aikana ja varsinkin sen jälkeen. Todelliset uhrit yrittävät lähteä, päästä pois narsistin luota, ja mielellään siten, että narsisti ei voi valvoa ja puuttua uhrin elämään enää myöhemmin. Tosin uhrille se voi olla vaikeaa, jos huomaa asioiden tilan liian myöhään, kun narsisti/narsistit on jo ehtinyt virittää verkkonsa siten, että tämä/nämä voi vaikuttaa negatiivisesti uhrinsa elämään myös jatkossa.
Vain narsistit rakastavat toisiin kohdistuvaa mustamaalausta ja diagnosointia sekä yrittävät saada koko yhteisön diagnosoimaan uhriaan, jopa gangstalkkaamaan, samalla pönkittäen itseään kuten koulukiusaajat uhriensa avulla. Usein uhrin henkinen tila kärsii sitä enemmän mitä kauemmin tilanne jatkuu. Kun uhri menettää uskottavuutensa, niin narsisti saa ikäänkuin vapautuksen synneistään.
Keskustelualueet Narsististen vanhempien aikuiset lapset
Re: Narsistivanhemmat ovat käsittämättömän kammottavia
ViestiKirjoittaja Juusoh » 29 Maalis 2016, 22:58
Moi kaikille sielunkumppaneille.
Minusta pahinta tässä kaikessa on toivoa sitä, ettei vanhempaa olisi ollut ollenkaan olemassa. Sitä on monen niin vaikea ymmärtää, että mistä moinen valitus johtuu. Ja se kulissi, johon on tottunut vuodesta toiseen, ei siitä pääse noin vain eroon. Olen välillä miettinyt kuinka olisi helpompi elää esittäen samaa mallia loppuun asti, tunteettomasti, kylmästi ja valehdellen, mutta jokin minussa haluaa löytää sen inhimillisen ja urhean ihmisen, joka taistelee vääryyttä vastaan kaikin keinoin.
Minun lapsuus on vain satunnaisia muistoja ja niiden palasia, josta varmasti johtuu, että elämäni ylipäänsä tuntuu siltä ettei siinä mitään punaista lankaa olekaan. Vain kylmää suorittamista päivästä toiseen. Muistan pelon. Se elää vieläkin sisälläni. Pelko kaikesta, epäonnistumisesta, ihmisten kohtaamisesta, rehellisyydestä, elämästä. Meillä oli tapana pelotella, riidellä, alistaa, mitätöidä ja uhkailla. Ylimalkaista ylistystä tuli silloin kun tuli menestystä koulussa, urheilussa yms. Se menestys ei vaan tuntunut jotenkin omalta, ja tiesi, että oli pakko menestyä. Ei ollut vaihtoehtoa. Muuten oli huono ihminen. Olen kyllästynyt asioiden alituiseen suorittamiseen, sillä se on tuottanut minulle nuoruuden alkuvuosista asti erilaisia ongelmia: addiktioita, rikollisuutta ja valehtelua ylipäänsä.
Täytyy tästä kääntää jotenkin kurssi eteenpäin ja niin kuin aikaisemmissa teksteissä mainittiin niin raivata tietä kohti elämää ja nimenomaan omannäköistä sellaista. Voimia kaikille!
Mitä päivystävä narsisti tähän kommentoi?
Voisiko harkita oman tilansa ymmärtämistä ja suositeltuun hoitoon menemistä?