Ulkolinjassa mielenkiintoista juttua.
Töllössä tänään
aahoohoo
6435
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ohjelmasta tulivat mieleen eräät vanhemmat, jo klassiset tutkimukset Pariisin työläislähiöiden nuorison jengiytymisestä ja tavoista. Ohjelmassa kuvattu suhtautuminen tyttöihin, sisariin ja äiteihin muistutti aika tavalla näissä tutkimuksissa kuvattua lähiöiden jenginuorison suhtautumista: sama machoismi, sama jyrkkä kaksijakoisuus "kunnon naisiin" ja "huoriin". Tuttu ilmiö oli myös jengipoikien maleksiminen ja näköalattomuus, jonka vastakohtana oli tyttöjen ponnistelu päästä pois slummiutuvasta ympäristöstä.
Kiitos vinkistä.
Ainakaan haastatelluilla pojilla ei tuntunut olevan unelmia. Miten ihmeessä he eivät nähneet koulutuksen merkitystä ratkaisevana tekijänä poispääsylle tuosta sairastuttavasta ympäristöstä. He elivät niin tätä päivää.
Teki mieli henkisesti pölläytellä noita kavereita.
näin olen kuullut usein väitettävän. Pojat tarvitsevat kunnollisia miehen malleja ja sellaisista saattaa olla pulaa slummiutuvissa lähiöissä, joista kaikki elämässä onnistuneet ihmiset haluavat heti muuttaa pois, parempaan ympäristöön. Dokumentistakin jäi kuva, että tällaiset mallit olivat siellä vähissä. Pojille on yleensä myös hyvin tärkeää saada onnistumiskokemuksia tässä ja nyt, kokea tulleensa hyväksytyiksi tässä ja nyt. Tätäkään mahdollisuutta useilla ei ole. Urheilu tai vastaava saattaa olla tarjota joillekin tällaisen mahdollisuuden, samoin poikkeuksellisen hyvä koulumenestyminen. Muta ne jotka eivät tällaisia positiivisia kokemuksia saa, alkavat helposti rakentaa omia jengejään, joilla on omat tyypilliset macho-sääntönsä. Näiden jengiensä piirissä he tuntevat tulevansa hyväksytyiksi ja saavat samalla suojaa ulkomaailmaa ja muita jengejä vastaan. Valitettavasti nämä jengit muodostavat usein pohjan järjestäytyneelle rikollisuudelle.
Voi olla, että tytöt eivät ole aivan yhtä voimakkaasti laumaeläimiä kuin pojat. Tai sitten naisverkosto saattaa olla tuollaisissa olosuhteissa parempi tuki kuin poissaolollaan loistavat aikuiset, kunnolliset miehet. Ainakin filmin aikuiset naiset näyttivät vahvoilta, persoonallisilta ihmisiltä, joita oli pakko kunioittaa.
Pöllytystä nuo pojat varmaan olisivat tarvinneet. Mutta ehkäpä enemminkin miehistä kuin naisellista pöllytystä. Se miehinen pöllytys on usein aika yksinkertaista: Vastaan tullessa sanotaan nuorelle kaverille "Mitäs mies?", "Kuis sujuu?". Sopivissa tilanteissa neuvotaan jokin pikku juttu, kielletään tekemästä jotain, lasketaan vähän leikkiä, kohdellaan miehenä ja osoitetaan hiukan arvostusta - ennen kaikkea ei olla ivallisia tai vähätteleviä.
Minustakin pojat olivat superhuonoja. Eivät tosiaankaan tuntuneet tajuavan islamin opin kokonaan tai sitten olivat valikoineet tiettyjä islamin oppeja saadakseen hyväksynnän teoilleen...luulivat olevansa sen takia jonkinlaisia kingejä koko lähiön piireissä.
Ja se poikien viimeinen vastaus järkytti minut tosiaankin. Huomasin heti että tämä ei ole oikean muslimin tekoja, jos muistat mitä heiltä kysyttiin...
olla ne "oikeat muslimit" vähissä kun jatkuvasti sanotte että se oli väärä muslimi...
Näiden ideaalien valossa todelliset uskovaiset lienevät aika vähissä kaikissa uskonnoissa. Vai ovatko kristityiksi itseään kutsuvat inkvisitiotuomarit, juutalaisvainoajat, natsit, muslimivainoojat, vihanlietsojat jne. todellisia kristittyjä?