niin menen lopulta pusikkoon ja alan hieromaan persettäni puuta vasten, koska sitä kutittaa. Kerran eräs mieshenkilö näki tämän ja suhtautui siihen suurella intohimolla, joten päädyimme pusikkoon havunneulasverhon päälle. Kun akti oli ohi, tajusin, että minun selkääni kirveli julmetusti sillä havunneulaset olivat piikikkäitä ja pistelivät selkääni vasten. Haistatin miehelle paskat, sillä olihan koko juttu hänen vikansa. Persettä kutittaa vieläkin, ja joudun sitä edelleen raapimaan. Se on harrastukseni, intohimoni.
Aina kun lenkkeilen
havunneulassyöpä
11146
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
jollakin on tippunu se viimeinenkin inkkari kanootista.
..Ainakin mielenkiintoiset fantasiat.
Minunkin persettä kutittaa, lenkkeilen myös. Match made in heaven?
Ajatella, voisin rapsutella persustasi ihan vaikka pitkillä kynsilläni... Tai sitten puunkarahkalla.. Ihan millä vain haluat mies!
Matoloita persuksiinne molemmat.
sulla alkaa nainen päässä rakoilee pahemman kerran.
”Ongelmastani johtuen kukaan mies ei ole koskaan, koskaan nähnyt minua ilman housuja tai alasti muutenkaan liian hyvässä valossa.”
Ei minuakaan, sovimme siis täydellisesti yhteen. Milloin kohdataan?
Taivas varjele, nyt hieman huvitti.
Erittäin eroottinen mielikuva. Tätä kun pääsisi kokeilemaan.
Kuulostaa ihan todella ällöttävältä fantasylta. Nöyy.