Hassu tarina

fantastix89 kirjoitti:

Teemme keskenämme tyttöjen juttuja: kutittelemme toisiamme sievästi ja kikatamme heleästi. Käteni vaeltaa sinun reittäsi pitkin ja valuu kohti naiseutesi syvää ulottuvuutta. Kokeilen ensin pikkurillilläni suudellen samalla kaulaasi, samalla kun hiustesi tuoksu ärsyttää reseptoreitani. Aivoni luovat sinusta kuvan, jossa vilisee täydellisen säännöllisiä hiutaleita. Kuin lumihiutaleita joilla jokaisella on oma värinsä ja muotonsa. Kukaan ei sitä ymmärrä paitsi minä. Äänesi väristää hiutalemaailmaa ja rikkoo hiutaleet yhä pienemmiksi ja kauniimmiksi. Olemme lumikinoksessa, mutta rakkaus jonka voimakentässä olemme sulattaa. Sylissäsi lämmin vesi tulee väliimme ja voitelee meidän kehomme liukkaiksi. Olet nyt päälläni ja aaltoilet. Minun jännitystilani virittyy äärettömyyteen, kunnes tapahtuu räjähdys joka mullistaa maailman. Herään: tuijotan sinua talosi ikkunan läpi. Olen päättäväinen, mutta silti niin alasti tässä maailmassa. En saa sinua mutta haluan. En voi mutta voisin. Minulla on sinuun henkinen yhteys mutta sinulla ei minuun. Olen valmiina vastaanottamaan sinut ovesi edessä, kunhan vain tulet suojastasi ulos. Olen valmistautunut siihen hetkeen pitkään, mikään ei tule väliimme. Joudun kuitenkin odottamaan ja virumaan ulkona. Olen kärsivällinen ja viileä, ja niin on ulkoilmakin jossa joudun värjöttämään. Yhtäkkiä havahdun kuitenkin siihen, että olet edessäni ja minä alasti sinun edessäsi. Haluaisin juosta pakoon persus hymyillen, mutta päätän ottaa sinusta tiukan otteen. Riisun sinut alasti ja sinä rimpuilet vastaan. Meinaat huutaa, mutta penikseni on päättänyt tehdä sen mitä pitää. Työnnän sorkkarautani sisääsi ja möyrin sisustaasi kuin maansiirtokone. Huomaan sinun mangustisi valpastuvan ja nousevan seisovan. Autan sitä. Kohta osamme ovatkin vaihtuneet ja alistetusta tulee alistaja. Tunnen suurtaa mielihyvää, kun kauhot mutaa kaivostani ja viskot sitä kiukaalle. Kohta tulee kuuma. Kuulen seireenien huudon. Ne kutsuvat minut ja minuun tartutaan. Näen sinistä ja punaista. Ääripään värejä. Siitä tiedän olevani pulassa, olevani viettieni vanki. Ratsastan sinivalkoisella ratsulla kohti auringonnousua sinun joutuessasi yhä kauemmaksi ja kauemmaksi. Tunnen enää vain kosteuden naiseuteni aprikoosissa.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä