olisi varmaan pitänyt kieltäytyä alunperin, kun emme olleet niin hyviä ystäviä silloinkaan. Nyt näemme ehkä kerran puolessa vuodessa. Lahjoja kyllä halutaan. vaikka ei 1,5-vuotias tee mitään sillä tavarapaljoudella. Kerran kun olin ostanut kivan kirjan lahjaksi, niin kuulin toista kautta että äiti oli valittanut lahjasta. Että alemyynnistä tietenkin..olisiko se sitten ollut parempi lahja jos oisin ostanu sen puoli vuotta aiemmin tuplahintaan?! en halua olla tekemisissä tuon kaltaisen ihmisen kanssa! Ja vielä, eikö luulisi että kummille kerrotaan lapsen asioista. Sain kuulla puoli vuotta jälkijunassa aivan toista kautta, että lapsella on vakava sairaus. Haluaisin kyllä tavata lasta, mutta äitiä en alkuunkaan. Mitä tehdä? Olla taas yksi huono kummi..? Mielestäni kummius on niin yliarvostettua. Kyllä ne ihmiset ovat lähellä ketkä ennenkin ovat olleet. On suorastaan huijausta esittää läheistä vain sen takia että on valittu kummiksi.
Kummius tuntuu olevan pelkkä velvollisuus!
voi plääh..
61047
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Siksi en ole ryhtynyt kenenkään kummiksi ja erosin kirkostakin jo vuosia sitten, joten nyt on HELPPO sanoa, etten kelpaa kummiksi.
On se kumma, kun lahjojen pitäisi aina olla kalliita. Minullakin on lapsia, enkä odota sukulaisten ostelevan heille mitään kalliita muotilahjoja. Kyllä kirjat tai lelut kelpaa, vaikka ne olisi ostettu kirpparilta, kunhan ovat ehjiä ja siistejä niinkuin alekirjat tai muut lelut kaupoissa on.
En itsekään osta kovin kalliita lahjoja aina edes omilleni, koska rahaa tarvitaan muuhunkin kuin kamalaan leluvuoreen, jonka levitettyään lapsi vielä marisee, kun ei ole mitään tekemistä.
Tietääkseni (en ole ihan varma) kummeuden voi perua, jos siltä tosissaan tuntuu.
olen kanssa kuulut että kummiuden voi "irtisanoa" ilmoittamalla kirkkoon, mutta "irtisanotun" kummin tilalle ei voi ottaa uutta kummia..
että näin
olisin irtisanoutunut kummiudesta juuri ykkä kerrotuista syistä. tuntui että huonoine lahjoineni olin osottautunut vääräksi valinnaksi. kysyin kirkosta. ei käy irtisanoutua kerran kummi aina kummi. ainoaksi keinoksi jäi lopettaa pakonomainen ostaminen. ja tapaaminen. en oikeastaan tiedä menettääkö lapsi tässä mitään. jos lahjat olisivat kuitenkin huonoja ja ihmissuhdetta ei syntyisi, niin mitä väliä vaikkei yhteyttä ole.
kaunis toivekummius taitaa todellisuudessa olla harvojen herkkua
moi! meillä kaikilla serkuksilla on tosi hyvät välit kummeihin, paitsi mulla. mun kummit ei ole koskaan oikeen ollut niin kovasti tekemisissä, paitsi just ne pakolliset synttäri ja joululahjat. siksipäs mä kehottaisin sua pitämään yhteyttä kummilapsees ja jätä ostamatta ne kalliit lahjat tai lahjat kokonaan. ethän sä kummi ole tän lasen vanhemmille, lapsen etuahan sun kuuluu miettiä eikä sitä tykkääkö nää vanhemmat sun lahjoista. pyydät välillä kummilastas yökylään tai menette päiväks tekeen jotain kivaa. jos sä lopetat yhteydenpidon tähän lapseen sen vanhempien takia, niin sitten sun tarttee katella peiliin, eihän kukaan sua ole pakottanut alunperinkään kummiks, mutta kun sä vapaaehtosesti siihen lupauduit, niin et sä kyllästyttyäs voi tehä lapselle sellasta, et nyt vaan "irtisanoudut"..
niin on, että jos lapsen vanhempien kanssa on sukset ristissä, niin paha siinä on tehdä mitään. Kyse on kuitenkin noin pienestä lapsesta...