"IHMISIÄ EI VOI YKSKAKS SIIRTÄÄ MUUALLE"
Perhepaketti ei olisi pienentänyt kestävyysvajetta. Muissakin hallituksen luvuissa on heittoa.
Hallituksen rakenneuudistuksen hintalappuihin ei voi luottaa. Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti sanoo, että esimerkiksi arvio 300 miljoonan euron säästöstä vanhusten laitoshoitoon on yläkantissa.
Hallitus yrittää panna kestävyysvajetta kuriin rakennepoliittisella ohjelmallaan. Siinä esitellään hintalappuja erilaisille toimille. Numerot eivät Pöystin mukaan perustu vaikutusarvioihin. Ne ovat enemmänkin tavoitteita.
Esimerkiksi vanhusten turhalle laitoshoidolle on pantu hallituksen papereissa 300 miljoonan hintalappu. Se ei kuitenkaan tarkoita, että todellinen säästö voisi olla 300 miljoonaa.
- Ihmisiä ei voi ykskaks siirtää muualle. Kuntiin pitäisi luoda resurssit tuettuun palveluasumiseen ja sekin jonkin verran maksaa. Vähän vastaavaa ongelmaa on suuressa osassa näitä muitakin toimenpiteitä.
Näin laskettiin
Kotihoidon tuella hoidettavia kaksivuotiaita on noin 17 000. Heitä hoitavat kotona naiset, sillä tukea saaneista vain viisi prosenttia on miehiä.
Muistiossa arvioidaan, että äitien kotihoidon tukea leikkaamalla olisi saatu 4 600 naista lisää töihin. Se lisäisi valtion verotuloja yhteensä 15 miljoonaa euroa. Kotihoidon tuen menoista puolestaan säästyisi 64 miljoonaa.
Kun miehet eivät kuitenkaan kotiin olisi jääneet, päivähoitoon olisi viety lisää lapsia. Virkamiesarvion mukaan lähes 10 000 lasta lisää, mikä nostaisi päivähoidon nettokustannuksia noin 112 miljoonalla eurolla.
Kaikille kotona alle 3-vuotiasta hoitaneille naisille ei olisi löytynyt töitä, mikä puolestaan olisi tuonut jopa 6 200 työtöntä työnhakijaa lisää. Työmarkkinatukimenot olisivat kasvaneet 45 miljoonalla eurolla vuodessa.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015020219135050_uu.shtml
Perhepaketti ei olisi pienentänyt kestävyysvajetta. Muissakin hallituksen luvuissa on heittoa.
Hallituksen rakenneuudistuksen hintalappuihin ei voi luottaa. Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti sanoo, että esimerkiksi arvio 300 miljoonan euron säästöstä vanhusten laitoshoitoon on yläkantissa.
Hallitus yrittää panna kestävyysvajetta kuriin rakennepoliittisella ohjelmallaan. Siinä esitellään hintalappuja erilaisille toimille. Numerot eivät Pöystin mukaan perustu vaikutusarvioihin. Ne ovat enemmänkin tavoitteita.
Esimerkiksi vanhusten turhalle laitoshoidolle on pantu hallituksen papereissa 300 miljoonan hintalappu. Se ei kuitenkaan tarkoita, että todellinen säästö voisi olla 300 miljoonaa.
- Ihmisiä ei voi ykskaks siirtää muualle. Kuntiin pitäisi luoda resurssit tuettuun palveluasumiseen ja sekin jonkin verran maksaa. Vähän vastaavaa ongelmaa on suuressa osassa näitä muitakin toimenpiteitä.
Näin laskettiin
Kotihoidon tuella hoidettavia kaksivuotiaita on noin 17 000. Heitä hoitavat kotona naiset, sillä tukea saaneista vain viisi prosenttia on miehiä.
Muistiossa arvioidaan, että äitien kotihoidon tukea leikkaamalla olisi saatu 4 600 naista lisää töihin. Se lisäisi valtion verotuloja yhteensä 15 miljoonaa euroa. Kotihoidon tuen menoista puolestaan säästyisi 64 miljoonaa.
Kun miehet eivät kuitenkaan kotiin olisi jääneet, päivähoitoon olisi viety lisää lapsia. Virkamiesarvion mukaan lähes 10 000 lasta lisää, mikä nostaisi päivähoidon nettokustannuksia noin 112 miljoonalla eurolla.
Kaikille kotona alle 3-vuotiasta hoitaneille naisille ei olisi löytynyt töitä, mikä puolestaan olisi tuonut jopa 6 200 työtöntä työnhakijaa lisää. Työmarkkinatukimenot olisivat kasvaneet 45 miljoonalla eurolla vuodessa.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015020219135050_uu.shtml
Vastaukset 1
Vanhimmat
Johan tuon maalisjärkikin kertoo.
Ei minun tarvinnut edes alskea kun tiesin että kalliiksi tulisi.
Mutta kun taustalla on ideologia, ei siinä järki silloin toimi. Siinä katsotaan silloin vain kaikki "säästöt", mutta kuluja ei oteta huomioon ollenkaan.
Sama seon asukkiaden pakottamisessa asutuskeskuksiin muka halvempaan asumismuotoon. Asutuskeskuksen ulkopuolerlle jäävät talot ja julkiset rakennukset lahoamaan ja tilalle ralkennetaan kallisiin paikkoihin uusia asuntoja ja palvelutaloja.
helsinkiin rakentaminen kin on 10 kertaa kalliimpaa kuin maaseuturakentaminen.