POLITIIKKA ON RIKKI
Kokoomuksesta on jäljellä vain savuavat rauniot. Vasemmistoliitossa vilisee vain sammuvia tai sammuneita tähtiä. Demarit on moniongelmainen takinkääntäjien puolue.
Hyvin eivät ole asiat oppositiossakaan. Talousasioiden osaamista puuttuu eikä rohkeita ja tarpeellisia talouspoliittisia uudistuksia uskalleta esittää. Ainakin opposition pitäisi rehellisesti kertoa kansalaisille, mitä virheitä viime vuosina on tehty, vaikka niissä on itsekin oltu osallisina. Sitä paitsi kaikkia vääriä päätöksiä ei ole aina voitu tulevaisuuden epävarmuuden vuoksi edes välttää, minkä kansa useimmiten ymmärtää. Perussuomalaisten talousosaaminen taitaa levätä aika kapeilla harteilla ja hukkuu helposti muuhun hälinään. Keskustalla on ehkä osaamista enemmän, mutta nyt pelätään vaalien takia monia vaikeita teemoja. Vihreät panostavat luonnonsuojeluun ja energian tuotannon vastustamiseen, millä ei Suomea pelasteta. Pikkupuolueet peesailevat isompiaan ministeripaikkojen säilymisen toivossa.
Nyt olisi aika tunnustaa ja kertoa kansalle, että merkittävä osa talousongelmista aiheutuu eurosta. Meidän omat mahdollisuutemme huolehtia kilpailukyvystä ovat euron vuoksi käytännössä rajalliset. Sisäisellä devalvaatiolla ei suomalaisissa työmarkkinaolosuhteissa pystytä kilpailukykyä palauttamaan kohtuullisessa ajassa. Eikä muutoinkaan olisi oikeudenmukaista alentaa vain palkansaajien tuloja. Oman valuutan devalvaatio olisi oikeudenmukaisempi tapa ratkaista kilpailukykyongelmamme. Esimerkiksi Ruotsi on tästä hyvä esimerkki. Nyt pitäisi politiikoilta löytyä rohkeutta ruveta vakavasti pohtimaan mitä euron suhteen tehdään. Kyllä kysymys euron järkevyydestä ja eurosta eroon pyrkimisestä pitäisi uskaltaa nostaa vaalikeskusteluun! Vai onko se liian haasteellinen aihe? Vaikka kaikki ongelmat eivät ole euron syytä, se on kuitenkin suurin asia, eikä siitä ole syytä peitellä. Edes euron heikentyminen viime aikoina ei pelasta Suomea ehkä metsäteollisuutta lukuun ottamatta. Suomen kauppapainotettu euron kurssi on nimittäin vain vahvistunut viimeaikoina, koska Ruotsin ja Venäjän valuuttojen kurssit ovat heikentyneet voimakkaasti.
Euron ansioksi mainitaan mm. matalat korot, mutta niiden siunauksellisuus on varsin kyseenalaista. Asuntojen hinnat ovat kohonneet hyvin korkeiksi matalan korkotason vuoksi. Kyllä suomalaiset olisivat vähän korkeampia korkoja maksaneet asuntolainoistaan, jos asunnot olisivat pysyneet tuntuvasti halvempina. Voittajia ovat rakennusliikkeet, katsokaapa vaikka uusien asuntojen hintoja. Etenkin isoissa rakennusliikkeissä taidetaan tällä menolla ruveta vakavasti miettimään miten voitot siirretään veroparatiiseihin. Eikä matala korko suomalaiselle säästäjällekään ilon aihe ole ollut.
Monet Suomen poliittiseen eliittiin kuuluvat eli puolueiden johtavat poliitikot mielistelevät EU:ta varatakseen mahdollisuuden päästä Brysselin lihapatojen ääreen kuten on jo nähty. Miten tästäkin eroon päästäisiin? Tämäkin on menettely, josta pitäisi päästä eroon.
Kokoomuksesta on jäljellä vain savuavat rauniot. Vasemmistoliitossa vilisee vain sammuvia tai sammuneita tähtiä. Demarit on moniongelmainen takinkääntäjien puolue.
Hyvin eivät ole asiat oppositiossakaan. Talousasioiden osaamista puuttuu eikä rohkeita ja tarpeellisia talouspoliittisia uudistuksia uskalleta esittää. Ainakin opposition pitäisi rehellisesti kertoa kansalaisille, mitä virheitä viime vuosina on tehty, vaikka niissä on itsekin oltu osallisina. Sitä paitsi kaikkia vääriä päätöksiä ei ole aina voitu tulevaisuuden epävarmuuden vuoksi edes välttää, minkä kansa useimmiten ymmärtää. Perussuomalaisten talousosaaminen taitaa levätä aika kapeilla harteilla ja hukkuu helposti muuhun hälinään. Keskustalla on ehkä osaamista enemmän, mutta nyt pelätään vaalien takia monia vaikeita teemoja. Vihreät panostavat luonnonsuojeluun ja energian tuotannon vastustamiseen, millä ei Suomea pelasteta. Pikkupuolueet peesailevat isompiaan ministeripaikkojen säilymisen toivossa.
Nyt olisi aika tunnustaa ja kertoa kansalle, että merkittävä osa talousongelmista aiheutuu eurosta. Meidän omat mahdollisuutemme huolehtia kilpailukyvystä ovat euron vuoksi käytännössä rajalliset. Sisäisellä devalvaatiolla ei suomalaisissa työmarkkinaolosuhteissa pystytä kilpailukykyä palauttamaan kohtuullisessa ajassa. Eikä muutoinkaan olisi oikeudenmukaista alentaa vain palkansaajien tuloja. Oman valuutan devalvaatio olisi oikeudenmukaisempi tapa ratkaista kilpailukykyongelmamme. Esimerkiksi Ruotsi on tästä hyvä esimerkki. Nyt pitäisi politiikoilta löytyä rohkeutta ruveta vakavasti pohtimaan mitä euron suhteen tehdään. Kyllä kysymys euron järkevyydestä ja eurosta eroon pyrkimisestä pitäisi uskaltaa nostaa vaalikeskusteluun! Vai onko se liian haasteellinen aihe? Vaikka kaikki ongelmat eivät ole euron syytä, se on kuitenkin suurin asia, eikä siitä ole syytä peitellä. Edes euron heikentyminen viime aikoina ei pelasta Suomea ehkä metsäteollisuutta lukuun ottamatta. Suomen kauppapainotettu euron kurssi on nimittäin vain vahvistunut viimeaikoina, koska Ruotsin ja Venäjän valuuttojen kurssit ovat heikentyneet voimakkaasti.
Euron ansioksi mainitaan mm. matalat korot, mutta niiden siunauksellisuus on varsin kyseenalaista. Asuntojen hinnat ovat kohonneet hyvin korkeiksi matalan korkotason vuoksi. Kyllä suomalaiset olisivat vähän korkeampia korkoja maksaneet asuntolainoistaan, jos asunnot olisivat pysyneet tuntuvasti halvempina. Voittajia ovat rakennusliikkeet, katsokaapa vaikka uusien asuntojen hintoja. Etenkin isoissa rakennusliikkeissä taidetaan tällä menolla ruveta vakavasti miettimään miten voitot siirretään veroparatiiseihin. Eikä matala korko suomalaiselle säästäjällekään ilon aihe ole ollut.
Monet Suomen poliittiseen eliittiin kuuluvat eli puolueiden johtavat poliitikot mielistelevät EU:ta varatakseen mahdollisuuden päästä Brysselin lihapatojen ääreen kuten on jo nähty. Miten tästäkin eroon päästäisiin? Tämäkin on menettely, josta pitäisi päästä eroon.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Euro . . . Euro . . . Euro.
Siinäpä se onkin pääongelmamme !
Ei pidä unohtaa laajamittaista korruptiotakaan . Korruptio tukahduttaa median , oikeuslaitoksen , julkisen sektorin ja koko yhteiskuntamme . . . . !
Eivät galluppeiden tarkoitushakuisiin kysymyksiin vastaajina ole puolueen jäsenet, vaan ns. kansan radion tumpelo väki, joka yrittää lypsätä itselleen
aina kerrallaan eri puolueilta etuja itselleen. Puolueen jäsenet ovat yleensä sataprosenttia eri mieltä. Ei puolueiden jäsenmäärä vähene gallupkyselyillä.
Irtolaisina hölskyvä omat aivonsa sulkeneet ovat nykyisen yhteiskunnan kehityksen syöpä.
Kansa pitäisi jakaa viisaisiin ja tyhmiin. Lukeneisiin ja koulua käymättömiin.
Työtä tekeviin ja loisiin. Terveisiin ja sairaisiin. Rikkaisiin ja köyhiin.
Homoihin ja noprmaaleihin. Rehellisiin ja epärehellisiin. Nuoriin ja vanhuksiin. Maajusseihin ja kaupungissa eläviin.
Suomalaisiin ja täällä asuviin ruotsalaisiin, venäläisiin, somaleihin jne.
Asepalveluksen suorittaneet, sotilasvalan vannoneet ja sivat, aseistakieltäytyvät vapaamatkustajat.
Miehiin, naisiin, nuoriin ja lapsiin..
http://rayhablogi.blogspot.fi/2014/06/mielisairas-suomi.html
http://rayhablogi.blogspot.fi/2015/02/palkanlaskubileet.html
Tosi on! Ei voi mitään lisätä, eikä poistaa.
Sekö olisi meidän onni kun oma valuutta oli syöksykierteessä kuin rupla.
En tiedä tarkkaan mitä tällä kommentilla tarkoitetaan? Ei markka koskaan ruplan lailla syöksynyt. Tämän hetken ruplan syöksyn syyt ovat mitä ovat kuten yleensä kaikki tietävät.
Silloin kun Suomella oli oma valuutta ja oma keskuspankki, niin ei sotien jälkeen ainakaan koskaan Suomella ole ollut näin pitkää (n. 7 vuotta) huonoa talouskehitystä kuin nyt. Ei devalvaatio tietenkään olllut kaikkein ihanteellisin keino talouden piristämiseksi, mutta lähes aina sen avulla notkosta noustiin melko nopeasti. Vienti saatiin käyntiin ja tämä säteili laajasti koko talouteen. Devalvaation rasituksia kantoivat muutkin kuin palkansaajat eli ei se kovin epäoikeudenmukainen ratkaisu ollut.
Euron kanssa epäonnistuttiin osin oman talous- ja työmarkkinapolitiikan vuoksi, joka ei ollut päivittynyt euroaikaan ja osin EU:nkin virheiden vuoksi. Talous. ja työmarkkinapolitiikassa ei otettu huomioon sitä, että meillä oli käytännössä "kiinteä" valuuttakurssi. EU:n virheitähän olivat mm. euron alkuperäiset valuviat ja huono kriisien hoito.
EU on Suomellekin tärkeä yhteisö monessa mielessä, mutta Suomen olisi helpompi omanlaisena maana hoitaa itse enemmän talouttaan oman valuutansa ja oman keskuspankinsa avulla. Ruotsi on hyvä vertailumaa tässä mielessä.