Toivon pilkahduksia

Seuraavalla hallituksella on paljon tehtävää. Puoluejohtaja toisensa jälkeen toivoo ja edellyttää ennen kaikkea palkkamalttia työllisyyden kohentamiseksi. Markkinavoimat ovat viime aikoina kylläkin sanoneet piut paut palkkamalteille. Investointipäätöksiin vaikuttavat ratkaisevasti enemmän muut tekijät kuin palkkojen taso. Seuraavassa kaksi esimerkkiä tästä. Näiden investointien vaikutus voi olla erittäin huomattava eli jopa kymmeniä tuhansia työpaikkoja.

Ensimmäinen esimerkki tulee metsäteollisuudesta. Vuoden sisällä olemme kuulleet jo kahdesta huomattavasta investointitavoitteesta (Äänekoski ja Kuopio) sekä nyt myös tänään vähän pienemmästä (Varkaus). Syy näihin investointeihin ei ole mikään palkkamaltti vaan yksinkertaisesti hyvä markkinatilanne. Havusellusta on syntynyt pulaa maailmalla ja sen hinta on noussut. Jos tässä nyt joltain kaivataan malttia näiden investointien onnistumiseksi, se on puunomistajien maltti. Havupuusta voi syntyä tilapäisesti pulaa, kun uudet tehtaat sijaitsevat niin lähellä toisiaan. Metsänomistajille voi iskeä taas ahneus päälle, mikä voi johdattaa tehtaita hakemaan puuta myös Venäjän suunnasta.

Toinen suurempi investointikohde tulee pilvipalveluista. Hyvinkin suuret yritykset ovat sijoittamassa konesaleja Suomeen. Suomi on suurten ja pienten konesalien luvattu maa. Siitä on tulossa ihan pyhitetty paikka, kun eräskin sali sijaitsee Uspeksin katedraalin alla. Eikä tähän konesali-innostukseen ole syynä palkkamaltti. Siitä ei kukaan ole viitsinyt tässä yhteydessä edes mainita tai kantaa huolta, vaikka ulkomaisen arvioijan mukaan Suomeen voi syntyä 10 seuraavan vuoden aikana 50 000 uutta työpaikkaa konesalien tulon myötä. Tässäkin jylläävät markkinavoimat, jotka kiinnittävät huomiota ihan eri asioihin kuin palkkoihin. Suomen valttina on erityisesti kylmät olosuhteet, sähkön saannin varmuus ja vakaat yhteiskuntaolot sekä turvallisuustekijät. Kerrankin pakkanen on meille valtti, sillä konesalien tarvitsena jäähdytys tulee tätä kautta puoli-ilmaiseksi. Kylmän meriveden saanti ja halpuus voittavat palkkamaltin tässä mennen tullen.

Valitettavasti poliitikkojemme taloustuntemus ei riitä ymmärtämään kunnolla muita investointeihin vaikuttavia kilpailutekijöitä kuin työntekijöiden palkat. Eri osa-alueilla voi olla hyvin erilaisia vetovoimatekijöitä kuten näistä kahdesta esiemrkistä voi havaita. Meillä pitäisi olla vain enemmän järkeä pohtia sitä, miten me saamme hyödynnettyä meillä luontaisesti tai keinotekoisesti saavutettuja kilpailuetuja. Arktinen maatalous ei voi kilpailla missään kohdin lämpien seutujen maatalouden kanssa, ellei sitten keksitä lajikkeita, jotka voi saman tien pakastaa pelloille. Sen sijaan jäähdytysta tarvitsevat konesalit hyötyvät kylmyydestä.