Avopuolisoni tunteet minua kohtaan ovat sammuneet. En ole kovinkaan tunteellinen ihminen joten en osannut kovin usein sanoa rakkauttani ääneen hänelle ja nyt olen pahasti myöhässä. Rakastan häntä enemmän kuin koskaan ja olen nyt oppinut sanomaan sen hänelle useammin, mutta on jo myöhäistä, hänen tunteensa ovat lakastuneet. Olen mokannut pitkän parisuhteeni tällaisella tyhmyydellä....... Avopuolisoni tietää tunteeni häntä kohtaan mutta hän ei rakasta minua enää. Miten saamme hänen tunteensa takaisin?
Kuinka saada hiipuneet tunteet jälleen heräämään?
Sääliö
25575
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
No ei mitenkään, jos on pitkään ollu turta jotain ihmistä kohtaan ei tunteet vaan palaa. Se vaan vihastuttaa ja ärsyttää jos kokee että toinen toivoo jotain mitä ei vaan ole ja jota ei voi noin vain kytkeä päälle. Ahdistaa kun sinuun kohdistuu odotuksia jotka voit täyttää vain teeskentelemällä. Teeskentelet, jotta toinen ei loukkaantuisi ja juopa leikittyjen tunteiden ja todellisten tunteiden välillä vain kasvaa.
Ehdottaisin että jos haluat nähdä voiko tunteet palata annat puolisollesi aikaa, teette juttuja yhdessä muttet koita painostaa rakastamaan ja sitten jos niin on käydäkseen tunteetkin vähitellen herää. Ja jos ei, on aika miettiä mitä muuta elämällä on annettavana.
Kiitos vastauksestasi. :) Voin yrittää parhaani mukaan..........
Tuli ero kuitenkin...... avopuoliso ei tainnut edes täysillä yrittääkään saada tunteitaan takaisin, koska hän oli jo "löytänyt" elämänsä rakkauden, miehen menneisyydestään.
Hyvissä väleissä kuitenkin ollaan, vaikka mua ahdistaa ja tekee pahaa nähdä heidät yhdessä........
Elämällä tuskin on antaa mulle enää mitään, tuskin mitään enää haluaisinkaan....
Elämässä pitää mennä eteenpäin vaikka menneet kummittelee,olen sen oppinut kantapään kautta parivuotta itkin,säälin itseäni kaikkea hyvää on tarjolla elämässä mutta murehtimalla kusetat vaan itseäsi,nyt olen paljon vahvempi elämään omaa elämää,entiset ajat on taakse jäänyttä elämää usko vaan itseesi......
mieleen. Kerro hänelle
https://www.youtube.com/watch?v=eAFRWQgwet0
Harvoin tulee itselläni muita täällä moitittua, mutta nyt sanon, että tulipa typerä ajatus mieleesi. Kappaleen nimi on varmasti kaikille osuva, mutta sanat! Jos aloittajan moka on ollut se, joka niin monella miehellä (joskus naisellakin) on eli se, ettei ole sanonut ääneen rakkauttaan... niin se on kuitenkin ihan eri asia kuin sekoilu (jonka miellän tässä yhteydessä tarkoittavan ehkä pettämistä, kenties kännissä toilailuakin), loukkaaminen tietoisesti ja kaikenlainen haavoittaminen.
En itse kaipaa kuulla jatkuvasti niitä sanoja ääneen, koska enemmän merkitsee itselleni se, että mies on läsnä, osoittaa teoillaan arvostavansa ja rakastavansa, koskettaa ja haluaa. Mutta moni nainen kaipaa kuulla, ehkä osin siksi että on epävarma toisen rakkaudesta.
Jospa kysyisit ap:ltä miten kaikki meni, jos et ymmärrä jo tehtyä aloitusta, ja ap:n vastausta.
Pidä tuosta kiinni, niin voit olettaa olleesi oikeassa, ja et pety.
Voihan kyynel :,(
Voi kun asiat vielä korjaantuisivat, mutta asioilla on tapana kuitenkin järjestyä.
Kyllä varmaankin pääsen joskus asiasta yli ja eteenpäin, ainakin yritän uskoa niin, kunhan saan asiat selvitettyä mielessäni.
Onnex en pysty "hoitamaan" fiiliksiäni alkoholilla joka päivä, kun on lapset välillä minunkin luona.... muuten ei varmaan oliskaan mitään väliä.
Hei jospa voisit olla juomatta myös silloin, kun lapset eivät ole luonasi. Olen tässä sivusta seurannut vastaavanlaista tilannetta... Mies on ihan hunningolla silloin, kun lapset ovat äidillään. Minulle hän on vain hyvänpäiväntuttu, joten en oikein pysty olemaan avuksi, mutta jos jotenkin itselläsi vain on harrastuksia, tukiverkkoa, muuta kuin ryyppyseuraa niin koita pitää itsesi selvänä vaikka ymmärrän että sattuu.
En ihmettele jos avomiehesi tunteet lopahti. Olet uusavuton ja siks kysyt kaikki vastaukset meiltä palstalaisilta.
Avovaimostahan tässä oli kyse, ellei sitten avomies tullut yllättäin kaapista.
Onko mielestäsi kovin rakentavaa vastata tuolla tavalla? Mun mielestä on fiksua hakea vähän laajemmaltikin vastauksia kuin vain omasta ja avopuolison päästä. tarkoitan sitä, että jollain voi olla jotain hyvääkin vinkkiä antaa, kenties itse kantapäänsä kautta koettua. Sehän kai on keskustelupalstojen tarkoitus, vaihtaa ajatuksia.
Inhottavasti sanottu sulta >tässävastaus.
Taidat olla "tässävastaus" niitä jotka lyö lyötyä.
Välillä tekis mieli tehdä ittelleen jotain..., mutta kun en voi, kun on meidän yhteiset pienet lapset. Ja haluan kuitenkin elää vaikka tää onkin välillä tosi syvältä ja jokaiselle päivälle löytyy ahdistusta..... kuten tälläkin hetkellä.
Pitäis lopettaa juominen kokonaan ettei tulis päissään tehtyä mitään tyhmää ittelle.
Kännissä kun saa aina ne parhaimmat (pahimmat) ideat.
Ja ei mul ole mitään tukiverkkoja kun olen sellanen joka sulkee kaiken sisäänsä....
Ja ahdistuu siinä sitten enemmän ja enemmän.
Älä ole mun veli. Kirjoita tänne, hae tukiverkkoja, niitä löytyy ihan asiallisia, myös netistä. Hae apua. Ei alkosta. Pidä huolta lapsistasi, elä nyt heille ole heitä varten, kaiken keskellä lapsesi tarvitsevat sinua. Minulla ei ole enää veljeä, siinä kävi sitten niin.
En mä pysty hakemaan apua tai tukiverkkoja kun olen tällainen, ihmistyyppi joka ei osaa puhua asioistaan, vaikenen vaan ja kätken asiat sisääni. Kun ei osaa/kehtaa puhua livenä kenenkään kanssa.
Sen takiahan mä tähän tilanteeseen olen joutunutkin. Kun en osaa ajoissa asioistani ja tunteistani kertoa.....
Kirjoita ne asiat tänne, kyllä täällä aina joku vastaa. Olet ihan tavallinen suomalainen parisuhdeasioissa. Vastuu erosta on myös sillä toisella osapuolella. Kaikkea ei kannata ottaa omaksi taakakseen. Ero on kuin läheisen kuolema, paitsi että se toinen jatkaa elossa ja kääntää veistä haavassa..koita keksiä harrastetta, käy lenkillä, ulkoile. Voi kuulostaa tosi tyhmältä, mutta kokeile. 4 seinän sisältä lähteminen auttaa aina hetkeksi.
Lisäys, suoli24ssä on myös avioeropalsta, josta voi löytyä jotain sulle.
Juu, minäkin neuvon sinua käymään tuolla avioeropalstalla. Siellä on kirjoitusten joukossa oikein helmiä (omienikin lisäksi), mutta sieltä löytyy paljon myös todella katkeria ja mustavalkoisia kirjoituksia, joten pidä varasi.
Toivotan onnea liittoosi tai eroosi.
Lastesi tähden - he tarvitsevat sinua vielä pitkään - ole juomatta ja hae apua. Soita vaikka johonkin auttavaan puhelimeen, niissä voi puhua anonyyminä, jospa vaikka sitä kautta avun, edes kuunteluavun, hakemisen kynnys ei olisi liian korkea. Tunnen nykyisiä aikuisia, jotka ovat menettäneet toisen tai molemmat vanhempansa lapsena, ja kyllä heidän elämänsä on ollut monin tavoin hankalampaa kuin minun, joka saan edelleen olla yhteyksissä jo eläkeikää lähestyviin vanhempiini.
Serkkuni teki kännissä kaikkea ääliömäistä, niiden takia oli istumassakin, kunnes lopulta ajoi tieltä ulos - alkoholia veressä ja univelkaisena. Haluan uskoa, ettei hän tehnyt sitä tahallaan.
Sen ainakin lupaan itelleni että en ikinä enää rakastu enkä parisuhdetta perusta.
Jos huomaan et olen ihastumassa/rakastumassa, niin silloin kyl pitää ottaa vähän takapakkia.....
Koska en haluu enää kokea sitä tuskaa joka mul oli kun olin mustasukkanen ja jouduin jatkuvasti miettimään missä ja mitä naiseni oli tekemässä.
Ja olin oikeassa, enkä siis turhaan mustis..... :(
Vannomatta paras :). Mutta kyllä siinä toipumisessa voi hyvinkin se pari vuotta mennä. Jonain päivänä, kun vähiten ootat, oot valmis. Mutta viisaampi, kaikkien asioiden suhteen. Ja yksin elelykin on ihan fine, saa olla, tulla ja mennä niin kuin haluaa ilman sitä kyttäävää takapirua..
Toivottavasti olet minun Hän ja naisesi hylkää sut toisen miehen takia, jota on rakastanut oikeasti ja aina. Hän saa mitä haluaa ja sinäkin löydät todellisen rakkautesi, minut.
Joo..., yhdessä päätettiin erosta kun sain tietää että hän ei rakasta mua enää....
Ja nyt hänellä on mun tilalla mies jota hän on rakastanut nuoresta asti, enemmän kuin ketään koskaan.
Minä en löydä ketään, tuskin yritänkään, vaan elän lopun aikaani yksin......