Ei kannata yrittää mitään. Yritin hakea terveydelleni sopivampaan ammattiin koulutukseen. Pyyntö evättiin. Pääsin kuitenkin sinnikkäästi eri instanssien kautta vänkäämällä työkokeiluun uudelle alalle. Vein hammasta purren työkokeilun läpi vaikka olin välillä väsymyksestä ja uupumuksesta puolikuollut.
Lopputuloksena työkyvyttömyyseläke lakkasi ja jäin tyhjän päälle. Asunto menee alta, lapsen harrastus joudutaan lopettamaan, ulosotto vainoaa.
Minä yritin, luulin, että toivoa päästä jaloilleen. Ei ole, eläkevakuutusyhtiöt haluavat minun kuolevan. Eläkevakuutusyhtiölle olen resurssisyöppö paska, haitta, loinen, laiskuri. En voi silti tappaa itseäni vaikka he sitä haluaisivat, kun minulla on lapsi. Mitä ihmettä minun pitäisi tehdä?
Lopputuloksena työkyvyttömyyseläke lakkasi ja jäin tyhjän päälle. Asunto menee alta, lapsen harrastus joudutaan lopettamaan, ulosotto vainoaa.
Minä yritin, luulin, että toivoa päästä jaloilleen. Ei ole, eläkevakuutusyhtiöt haluavat minun kuolevan. Eläkevakuutusyhtiölle olen resurssisyöppö paska, haitta, loinen, laiskuri. En voi silti tappaa itseäni vaikka he sitä haluaisivat, kun minulla on lapsi. Mitä ihmettä minun pitäisi tehdä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Resurssisyöppö paska, haitta, loinen, laiskuri ?
Toimeentulotuen hakeminen, internet yrityksen perustaminen(kotona tehty työ), Työkokeilu ja palkkatuki työkkärin kautta, alan vaihto jossa paljon työtä: vanhukset, sairaanhoito, Eurojackpot/Lotto, huoneen vuokraaminen asunnosta(luotettavalle asukkaalle jos lapsia talossa esim. naispuolinen opiskelija toiselta paikkakunnalta,
Museo-oppaaksi, eläintenhoito, vanhuksille kaupankäyntiä, kirpputorille.
Ulosotosta riippuen konkurssiin hakeutuminen, velkaneuvottelu ja velkojen anominen anteeksi. Jos selittää vaikean elämäntilanteen, sairaudet, yksinhuoltajuus ym. armoa voi jostan saada.
Nyt itseäsi niskasta kiinni. Mieti mitä lapsesikin ajattelisi, jos lukisi mitä kirjoitit. Että raha ja työ menee jopa oman lapsen edelle! Tuli itselle todella paha mieli tästä :( Lapsi on kuin joku turhake, joka aiheuttaa sen ettei voi itsemurhaa tehdä, vaikka haluaisi!
Suomessa on kuule monia jotka joutuu sossutukea hakemaan tänä päivänä. Et sinä niin paljon hienompi ihminen ole kuin muut ettet voisi nöyrtyä sitä hakemaan.
Ei todellakaan kannata väkisin lähteä töitä tekemään tai opiskelemaan, jos jaksaminen on heikkoa, väkisin ponnisteleminen vaan masentaa ja väsyttää entisestään. Sossuntukea kannattaa ehdottomasti hakea ja jos on pakko säästää menoissa, niin tee se. Ja jos voit hankalan elämäntilanteesi takia pyytää joltain tutulta tai sukulaiselta rahallista tukea niin tee se. Aina kannattaa kysyä ja voit korvata sen myöhemmin heille takaisin, kun tokenet vähän ja pystyt työntekoon.
Ole sitten enemmän läsnä lapsellesi, vaikka ei olisikaan varaa maksaa harrastusta. Voihan lapsen kanssa tehdä jotain ilmaiseksikin ja ihan yhdessä lapsen ja vanhemman kesken. Itse tulen aika vähävaraisesta perheestä ja sen kautta on oppinut, että raha ei tuo onnea ja että asioita voi tehdä ilman rahaakin. Vanhemmat kuitenkin yritti parhaansa ongelmista huolimatta ja aina tiesin että mua rakastivat, vaikka ei voineet tarjotakaan kalliita synttäri- ja joululahjoja tai harrastuksia.
Voimia!
Oletko valittanut siitä työkyvyttömyyseläkepäätöksestä?
Nyt vaan työkkäriin ilmoittautumaan ja sossuun hakemaan rahaa. Ja työkykyselvitykseen. Sekä mahdollisesti velkasaneeraukseen. Vai oliko sinulla kuitenkijn työpaikka? TYöterveyshuoltoon sitten. Työantajan tehtävä on osoittaa sinulle terveydentilallesi sopivampaa työtä.
Onko ketään ystävää tai sukulaista joka voisi tukea hoitamaan asioita?
Asutko alueella jossa on MTKL aluetoimisto tai jokin mielenterveysyhdistys. Käy kysymässä siellä tukea, siis henkistä ja konkreettista tukea.
Työeläkeyhtiöt ovat tunnetusti paskoja. MAsentuneita ei päästetän uudelleenkoulutukseen, toisin kuin esimerkiksi Túle-sairaita, ja jos osoittaa jotain tervehtymisen merkkejä, niin potkaistaan heti kuntoutustuelta tai eläkkeeltä.
Koeta jaksaa hyvä nimimerkki "takaisin työelämään kuolemaan", vaikkakaan et selvästi saa masennukseesi riittävästi tukea fyysisestä ympäristöstäsi! Muutoin et olisi kirjoittanut tälle palstalle noin epätoivoisinkin sanakääntein(?)
Sinulla on lapsi, jonka vuoksi sinun kannattaa yrittää pitää "pääsi pinnalla"!
(ITSELLÄNI EI OLE LAPSIA, mutta vaikeimpina aikoina kissoista huolehtiminen on ollut riittävä syy pyrkiä huolehtimaan omastakin elämästä.) Toisekseen olet sisukkaasti vienyt työkokeilusi läpi, ilmeisen alihoidetusta masennuksesta huolimatta. Siinä on sinulle ainakin kaksi ilonaihetta: oma lapsi ja suoritettu työkokeilu haluamallasi alalla.
TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKEASIOISSA en valitettavasti osaa sinua neuvoa,
koska niistä MINULLA EI OLE minkäänlaisia OMAKOHTAISIA KOKEMUKSIA.
Edelleen jaksamista tiellesi!