Huonosta lapsuudesta ei kannata maksaa

Mitenkähän kun minun vanhempani jotka tulkintani mukaan omaavat narsistista tai psykopaatinomaista aivotoimintaa toivoisivat tilanteen ratkaistavaksi seuraavasti:
Olen heidän jo kohta keski-ikäinen lapsensa johon heillä on aina ollut hyvin voimakas henkinen ote, koska kommunikaation on tapahduttava täysin heidän ehdoillaan tai se katkaistaan. Eriävää kantaa ei voi olla, jos haluaa pysyä minkäänlaisessa kommunikaatiossa.
Senkin ovat myöntäneet, että heidän käytöksellään voi olla minuun haitallisia vaikutuksia, mutta asialle ei heidän mukaansa voi mitään, heille ei ole mahdollista muuttaa käytöstään koskaan.
Nyt he toivoisivat, että asia pitäisi ratkaista jotenkin niin, että heidän käytöksensä negatiivinen vaikutus (joka on yhä voimakkaampi vuosien kuluessa) poistettaisiin minusta jotenkin, mutta tilanne pidettäisiin heidän osaltaan suunnilleen ennalleen ja he voisivat jatkaa rauhassa omaan malliinsa.

Miksi sun pitää heihin edes pitää yhteyttä? Eikö se olisi myös voitto sulle jos kommunikaatio katkaistaisiin? Vai oletko jollain tapaa riippuvainen heistä?

Joo,ei kannata heittää helmiä sioille,sanoo vanha Suomalainen sananlasku.

Geneettisestä näkökulmasta en näe mitään syytä, etteikö narsistien lapsi voisi korvata narsistivanhempien taholta kokemaansa pahaa hyvällä rakkaalle aitonarsistilleen.
Sehän on yhdentekevää.

Toisaalta sellaiseen hmm... kehityspessimismiinkään ei pitäisi lähteä.
Kehityksellisesti voisi ajatella siten, että vaikka se kuppi on nyt hieman eri mallinen, kuin mitä ns, normikupit tuppaa oleen - jos sellaisia on - niin, kai se jotain sisältöä kuitenkin ottaa vastaan. Lopulta aivan yhtä yhdentekevää.