Laulut siunaavina!

Psalmit olivat vanhan liiton Jumalan kansan virsikirja, UT:n aikanakin uskovat lauloivat niitä. Niistä löytyy suuri tunteiden kirjo ja monenlaiset elämäntilanteet. Itse olen sitä mieltä, että kristitty voi iloita taiteista, kuten musiikista, puhtaalla omallatunnolla, myös sellaisesta taiteesta joka ei keskity kristinuskoon.

Onko ns. uskovaiset niin "yksiniitisiä" ettei heille voi avautua, kuin määrätynlaiset laulut?

Miksi kuitenkin kaikkein parhaimmat totuudenlaulut on virsikirjasta poistettu, kuten tämäkin:

1. Jo vääryys vallan saapi
se huutaa taivaaseen,
se turmaa ennustaapi
vie kansat kurjuuteen.
Ken Herran oikeutta
nyt täällä julistaa,
ja ken vanhurskautta
nyt tahtois puolustaa?

2. Nyt viekas vilppi täällä
on noussut kunniaan,
on valhe vallan päällä
ja vääryys voimissaan.
Ei kuulla kurjan ääntä
ja köyhää sorretaan,
ja lainkin rikkaat vääntää
vääryyttä puoltamaan.

3. Kas, köyhän leivän syövät
nuo jumalattomat.
He viatonta lyövät
ja häntä vainoovat.
He kurjaa ahdistaapi
kuin käärme kiukussa,
korvansa tukkeaapi
tuon raukan huudoilta.

4. He armotonna veivät
osuudet orpojen.
He söivät lesken leivät,
on Herra nähnyt sen.
Hän vanhurskaasti kostaa
vääryydentekijät,
rankaisee ansiosta
nuo viekkaat ryöstäjät.

5. Vaan voitonpäivän kerran
vaivaiset näkevät,
vanhurskaus kun Herran
lyö väärät, väkevät.
Oi Herra, voimas näytä,
kansaasi armahda
ja hurskaan pyynnöt täytä
ja päästä vaivasta.

Haqvin Spegel (ruotsalainen) 1645-1714

Kalevalan päivän kunniaksi!

Laulut laiskana pitävi,
virret työtä viivyttävät.

Kun elämäni oli kaaoksessa useamman vuoden. Tein seuraavaa - Jos lähdin useammaksi vrk pois. Lauloin eteisssä 3 säkeistön: Siunaa Herra kotini anna sille armosi. Anna olla enkelein vartiana kodillein.
Koskaan mitää pahaa, varkautta tuhottuja esineitä etc. ei ollut tapahtunut. Vaikka mieheni piti ryyppy juhlia. Koti oli muuten siivouksen ja tuuletuksen tarpeessa.
Se oli kuin rukous. En ole uskossa, uskon.