Ylihyvä linkki alkoholismista

Juu, huoh, tuttua tekstiä ja tuttua asiaa, joka aina saa ajatukset hetken vierähtämään siinä yhdessä tietyssä ihmisessä...

Mutta joo, hän ja tuo aihe, ei nyt enää sillä tavalla konkreettisesti kuulu elämään, etten ny sitä sen enempää tässä ala pohtimaan, kuten totean että joo, rehellinen ja raadollinen "tietopaketti" kyllä...

Mutta silmäilin nuo muutkin sivut ja silmiin sattui kirjavinkkisivuilta tämmönenkin teksti, jonka luin ja samalla tuli mieleen tuo eilinen keskustelu toisessa ketjussa tuon Profmanin kanssa, jossa tuota positiviisuuden psykologiaa tavallaan sivuttiin joskin tämä kiitollisuus ei siinä tullut mainituksi vaan enempikin oli kyse, että pelkillä usein toistetuilla positiivisilla lauseilla voit parantua/ongelmasi katoavat mihin itse en ihan henkilökohtaisesti usko, että elämä ihan niin helposti muuttuu ilman että tarvitsee mitään muuta tehdä...

Aivot voi kyllä saada uskomaan, että olen täysin terve, mutta mutta siihen se sitten jääkin jos se uskomus ei vaikuta mihinkään muuhun vaan ihminen jatkaa elämäänsä/tekee samoja valintoja jne. niin välttämättä kanssaihmiset ei ole hänestä hänen käytöksensä perusteella samaa mieltä...

Vertaan väittämääni ny vaikka tähän alkoholismi asiaan. Jokainen joka asian kansa on ollut enemmänkin tekemisissä tietää että alkoholisti ei useinka hevin tunnusta olevansa alkkis, samoin kuin narsistikaan ei tunnusta olevansa sitä mitä hän...

Voisin kuvitella, että nuo molemmat hokevat itselleen aina joskus jotain tuotapaista, olen täysin terve, muut ovat sairaita hulluja...

Mutta kuten Profmanillekkin jo totesin, ymmäsin kyllä hänen pointtinsa jos ja kun hän tarkoitti oikeasti myönteistä ajattelutapaa itsestään, sitä armollisuutta itseään kohtaa, olen ihan hyvä tällaisenaan...

No tässä linkissä samaa asiaa lähestyttiin hieman toisella tapaa kiitollisuuden, hyväksymisen ja irtipäästämisen kautta...

http://juhakemppinen.fi/index.php?id=vwflcw12t2rnp9