Kun rahaa sai, sitä sijoitettiin.

Katsokaa Suomen luvuja Valtiokonttorin sivuilta.

Suomi
Valtionvelka 103 miljardia

Talousarviotalouden tulot ja menot
12 kuukauden liukuva summa
Näyttäisi olevan noin 15 miljardin vaje

Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat 1,6 miljardia


Ajatelkaa jos Suomi lyhentäisi velkojaan vaikka 10 miljardilla vuodessa.

Siihen päälle Kreikka kuprut

Pankin tarjoama lyhennysvapaa kiinnostaa - satoja yh­tey­de­not­to­ja asiakkailta.



Torstaina uutisoidut pankkien tarjoukset kuluttomista lyhennysvapaista jaksoista ovat herättäneet kiinnostusta asuntovelallisten keskuudessa. Lyhennysvapaille markkinoille astuivat torstaina Osuuspankki, Danske Bank ja Nordea, joka oli tarjonnut asiakkailleen vastaavaa Lyhennysjousto-palvelua jo aiemmin.

Oulun Osuuspankin toimitusjohtajan Timo Levon mukaan torstaina julkistettu tarjous on herättänyt runsaasti kiinnostusta asiakkaissa.

”Meille on tullut yli kuusisataa yhteydenottoa perjantai-iltapäivään mennessä. Tarjous on otettu asiakkaiden keskuudessa vastaan myönteisesti ja huomioitu”, Levo kertoo.

Lyhennysvapaata voivat hakea kaikki edellä mainituista pankeista asuntovelan nostaneet asiakkaat. Vapaa voi tosin jäädä myöntämättä, jos velallisella on lyhennyksiä rästissä.

Tarjousten tarkoitus on pankkien mukaan kiihdyttää Suomen talouskasvua tuomalla ostovoimaa kuluttajien keskuuteen. Asiakas maksaa lyhennysvapaan aikana ainoastaan korkoa. Lyhennysvapaa ei vaikuta lainan marginaaliin.

Karu totuus Suomen Kreikka-lainoista? ”660 milj. € tappiota”

Nordean pääanalyytikon Jan von Gerichin mukaan Suomen Kreikalle myöntämien lainojen markkina-arvo on pudonnut vain murto-osaan alkuperäisestä.

-Suomen Kreikalle myöntämien noin miljardin euron kahdenvälisten lainojen (joille Suomella ei ole vakuuksia) markkina-arvo on tällä hetkellä vain noin kolmannes nimellisarvosta eli noin 340 miljoonaa euroa, kun lainojen arvostuksessa otetaan huomioon markkinoiden arvioimat Kreikkaan liittyvät riskit, hän kirjoittaa blogissaan.

Von Gerich kuvaa tilannetta myös laskemalla, mitä tapahtuisi, jos Suomi haluaisi myydä Kreikka-lainansa markkinoilla.

-Se kärsisi noin 660 miljoonan tappion myöntämisarvoihin verrattuna. Suomi ei luonnollisestikaan ole myymässä lainoja, mutta markkina-arvo antaa todenmukaisemman kuvan riskeistä, hän sanoo.

Von Gerichin mukaan Kreikka maksaa tällä hetkellä Suomelle korkoja lainoista 0,5 prosenttiyksikköä kolmen kuukauden euribor-koron päälle, eli tällä hetkellä noin 0,55 prosenttia. Jotta lainojen markkina-arvo vastaisi lainan myöntämisarvoa, koron pitäisi hänen mukaansa olla yli 9 prosenttia.

Luottoluokittaja huolestui talletuspaosta

Jan von Gerich arvioi, että Suomen Kreikka-lainojen markkina-arvo voisi nousta, jos Kreikan velkoja alaskirjattaisiin.

-Jos toimella saataisiin painettua Kreikan korot esimerkiksi viime kevään tasolle, lainan markkina-arvo nousisi selvästi 20 prosentin velkahelpotuksen seurauksena verrattuna nykytilanteeseen, vaikka uuden lainan nimellisarvo olisikin alempi, hän sanoo.

Luottoluokittaja Standard & Poor’s laski eilen Kreikan luottoluokitusta. Myös toinen suuri kansainvälinen luottoluokittaja Moody’s on kertonut harkitsevansa Kreikan luottoluokituksen leikkaamista.

Standard & Poor’s perustelee luottoluokituksen laskua sillä, että Kreikan neuvottelut sen velkojien kanssa lisäävät epävarmuutta maassa ja voivat johtaa talletuspakoon.

Tilanne oli 80/90-lukujen taitteessa ihan toinen. Se oli se vahvan markan politiikka johon oltiin sitouduttu ja josta haluttiin pitää kiinni. Toki asiaan liittyi myös tämä rahamarkkinoiden vapauttaminen, ja sitä myötä ulkomaanvalutoissa firmojen ja yksityishenkilöidenkin ottamat lainat. Jos oltaisi entiseen tai siihenastiseen malliin siinä menty nousukautta hintojen ja pörssikurssien noustessa inflaatiossa niin devalvaatiolla ne kasaantuneet ongelmat taas olisi pois hoidettu niinkuin siihenkin asti oli tapana ollut. Mutta niille jotka ulkomaanvaluutassa olivat siihen lainoja ottaneet devalvaatio merkitsi lainojen kasvua markoissa devalvaatiota vastavasti. Lisäksi kun raha ylipäätään meni kireälle niin korotkin siinä vielä nousivat hurjiksi ja konkurssiaaltohan siitä seurasi ilman muuta.
Siihen 80/90-lukujen taitteen tilanteeseen liittyi kyllä paljon muutakin kuten neuvostoliiton romahtaminen josta meille seurasi idänkaupan romahtaminen. Ja sitten ne pankkien sekoilut, säästöpankkisektori tässä erityisesti joka meni konkurssiin ja josta laskuja tuli valtiolle. Mutta kuinka ollakkaan kauppalehti ja suomi24-sivujen kommentoijakin pyrkii puhumaan mahdollisimman halventavaan sävyyn miten silloin 'läöhiöbaareissa pörssisijoituksista puhuttiin ja maaseudun peräkamamreissa pinta-alalisien sijaan niinikään pörssipeleihin keskityttiin' Siis mistä meillä oikein kumpuaa tällainen valtamediassakin vellova ihmisiä haventamaan pyrkivä asenne. Kyllä niitä pörssipelejä ja nurkanvaltauksia silloin pelasi pankit bulvaaneineen(Wahlroos, Kouri, Kuningas, Kulvik). Ja ertyisesti vielä skop-pankki(nuorine dynaamisorientoituneine bisness-miehineen) harrasti n.s. kiinteistöjen jalostusbisnestäkin ja meni jenkkeihinkin asuntolainamarkkinoille, ja sitten nämä kaikki tietty romahtivat ja konkurssi valtion hoidettavaksi.

Historia toistaa itseään, samoja virheitä tehdään nyt mutta hieman vähemmän. 80-lopun pankkien lainabuumi nosti asuntojen hinnat korkealle, sama virhe tehty nyt mutta asuntokannan vanhenemien ja siitä johtuva remonttipommi vielä yllättää monen asuntovelallisen ikävällä tavalla. Remonttimies ottaa omansa. Vaikeimmassa asemassa ovat nuoret ensiasunnon ostajat. Vanhat ja viisaat ovat myyneet asuntonsa ja siirtyneet vuokralle tai palvelutaloihin. Mustapekka jää nuorten ensiasunnon ostajien ja velkarahalla ostaneiden ns vuokra-asuntosijoittajien käteen.

Asuntojen reaalihinnat kääntyneet laskuun ja asuntokauppa käy huonosti joka pahentaa tilannetta.

http://www.talouselama.fi/uutiset/kl asuntokauppa kay hitaimmin 20 vuoteen ensi talvena pakkomyynnit lisaantyvat/a2258105

http://www.findikaattori.fi/fi/92

90-luvun lamassa oli onnekasta se että Nokia oli hurjassa nousussa kännyköiden ansiosta ja IT- ja Dotcom-buumit vetivät suomen nopeasti pois lamasta. Nyt vastaavaa ei ole näköpiirissä joten lamasta näyttäisi tulevan pitkäkestoinen.

Nyt ei ole nokioita joka nostaa ja niitä pitäisi olla vähintää 5 vastaavaa nokiaa ehkä liki kymmenen.

Sitten on venäjän kaupan tyrehtyminen ja venäjän romahtaminen sama kuin 1990 luvulla,nyt on vaan niin että osa venäläisitä löysi tien suomeen ja näiden maksamattomat yhtiövastikkeet kymmeniä tuhansia kuulema on jääneet maksamatta,henkilöitä ei saada kiini joten yhtiöt ottavat huoneistot haltuunsa.

Tälläistä ei ollut edes 1990 luvun lamassa,nyt sitten vielä näiden hurja joukko eläkeläiset ovat poistumasta kiinteistöistään,näille kaikille ei löydy ostajia en tiedä olisko edes ottajiakaan kaikille,niistähän on vain kuluja.

Kärsijöinä on matalapalkkaiset ja nuoret ,hintoja huusivat ne jotka velkaa suostuivat ottamaan 2000 nousukautena,kaikki meni läpi niillä hörökorvilla,he olivat niitä sokeita.

He myös menevät aika moni menee lankaan jonka pankki nyt virittitää heille eli maksuvapaa vuosi ja enemmänkin,ne tollerot jää maksamaan vain korkoja.

Heidän ostotapansa oli vialla vertaa kuin 1989 vuonna,nyt kun he lähtisivät ja osa onkin lähtenyt myymään niin ostajaapa ei näy ei kuulu ja jos kuuluu niin ei muuta haaveet kaatuu usimmilla.

Enpä sitten jos on erehtynyt ostamaan alueelta jossa on venäläisiä kenties aivan lähellä,rakennus hylätään ja venäläistä vaan ei näy,myy siinä sitten kun hylätty asunto vierellä tai lähellä,detroittia tämä muistuttaa jo

Voi niitä veteraaneja jotka isänmaata puolusti ja nyt nämä osti rahan voimalla palasia suomesta ja hyläten osan kaupunkien keskustaan.

Venäläiset tulisi pakko poistaa kokonaan suomesta,rajat kiini ja venäläiten häätö,sen olemme velkaa isän maalle.

Nordea: Suomen Kreikka-lainat lähes arvottomia – tappiot jopa 2,5 miljardia .

Suomen Kreikka-lainat ovat lähes arvottomia ja näin ollen Suomi on kärsinyt vähintään satojen miljoonien eurojen tappiot. Näin toteaa Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich pankin nettisivuilla julkaistussa kirjoituksessaan.

Gerichin mukaan keskustelu Kreikan veloista on valitettavan suurelta osin keskittynyt velkojen nimellisarvoon, mikä antaa hänen mukaansa hyvin harhaanjohtavan kuvan lainojen oikeasta arvosta ja eri vaihtoehtojen kustannuksista.

– On aika kertoa totuus Kreikka-lainojen arvosta, Nordean pääanalyytikko kirjoittaa.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1423373193586.html

Se nyt on jo varmaa että nousua ei nähdä ainakaan tällä vuosikymmenellä. Siitä olisin valmis lyömään jopa vetoa. Jostain kun löytyisi kertoimet tälle niin olisin valmiina panostamaan. Eli 2010-luku on menetetty se on 100 varma.

Nousun olisi jo pitänyt tulla pari-kolme vuotta sitten kuten teille luvattiin, jos olisi ollut tullakseen. Nyt on aika myöntää tosiasiat ja hyväksyä tilanne koko vakavuudessaan. Pään laittaminen pensaaseen on nyt loputtava vaikka monet siihen yhä turvautuvat peloissaan, raukat.

Vähän kuin nyt, paitsi että Euro pitää inflaation (ja korot) kurissa, laina otetaan samassa valuutassa kuin palkka saadaan, kahden asunnon loukkuun ei pankki mieluusti asiakasta päästä, vakuuksia pitää olla lainalle huomattavasti enemmän kuin tuolloin.

Toki Venäjä voi romahtaa, mikä sysäsi 90-luvun alun laman käyntiin... Mutta en oikein jaksa uskoa siihen. Putin pelaa, kunnes saa uudelleenvalintansa varmistettua ja sitten alkaa uusi liennytyksen kausi. :)