Helsingfors universitet har brist på sökande till svenskspråkiga utbildningar. För att locka fler håller man nu exempelföreläsningar i gymnasierna. Inspirerande, tycker eleverna.
Universitet vill locka fler svenskspråkiga studerande till sina utbildningar. Det gör de genom rekryteringsprojektet Uni på väg där gymnasisterna får smakprov på föreläsningar i olika ämnen.
- Filosofi, nordisk litteratur och några naturvetenskapliga ämnen lider av osynlighet och få sökande. Vi har inte satsat tillräckligt på att informera om våra utbildningar. När vi erbjuder sökande studieplatser i de här ämnena tar de inte alltid emot dem eftersom de inte är förstahandsvalet, säger Martta Lindström, teamledare för enheten svenska ärenden vid Helsingfors universitet.
Universitet vill locka fler svenskspråkiga studerande till sina utbildningar. Det gör de genom rekryteringsprojektet Uni på väg där gymnasisterna får smakprov på föreläsningar i olika ämnen.
- Filosofi, nordisk litteratur och några naturvetenskapliga ämnen lider av osynlighet och få sökande. Vi har inte satsat tillräckligt på att informera om våra utbildningar. När vi erbjuder sökande studieplatser i de här ämnena tar de inte alltid emot dem eftersom de inte är förstahandsvalet, säger Martta Lindström, teamledare för enheten svenska ärenden vid Helsingfors universitet.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Så nu finns det lediga platser...ingen finskspråkig behöver gråta över kvoter,kvoter ,kvoter.......
Tämä ollut tiedossa jo kymmenen vuotta että tietyt ruotsinkieliset aineet ei saa kasaan järkevää ryhmää. Joillain proffilla ollut vain kaksi suomenruotsalaista oppilasta tiesi joku kertoa.
Kalliiksi tulee kaksikielisyys tälläkin tapaa! Mutta eihän ruotsinkielisyyttä voi järkiperäistää eihän.
Me suomenkieliset olemme taistelleet satoja vuosia suomenkielisen koulutuksen puolesta, emmekä vieläkään ole päässeet tasa-arvoiseen asemaan ruotsinkielisten kanssa.
Siitä huolimatta Päivi Lipponen on sitä mieltä että suomenkielisen pitäisi käydä koulunsa ruotsiksi. Hän ehdotti että suomenkieliset lapset valjastetaan ruotsinkielisen kouluverkon tukemiseen. Monet ruotsinkieliset koulut kärsivät oppilaspulasta ja sulkemisuhasta, niin suomenkieliset voisivat käydä ruotsinkielstä koulua ja vähitellen luokka kerrallaan siirtyä kokonaan ruotsinkielisiin luokkiin. Mistä tälläisiä poliitikkoja Suomeen oikein tulee??
Suomessa on vain kaksikielisiä ja ruotsinkielisiä opinahjoja. Siksi juuri ruotsinkieliselle on turvattu paremmin opiskelu äidinkielellään kuin suomenkieliselle.
Ruotsinkielinen voi hakea suomenkieliseen kouluun joutumatta suomen kielen kokeeseen, hän voi vaatia tenttikysymykset ruotsiksi, valmistua suomenkielisestä koulusta ruotsin kielellä, tehdä lopputyönsä ruotsiksi MISSÄ TAHANSA koulussa Suomessa.
Näin ei voi tehdä suomenkielinen missään ruotsinkielisessä koulussa. Abo Akademissa eikä Hankenilla ei voi vaatia tenttikysymyksiä suomeksi, ei voi tehdä gradua suomeksi. Ruotsinkielinen saa tehdä lopputyönsä äidinkielellään kaikissa oppilaitoksissa Suomessa koska kaikki oppilaitokset ovat ruotsinkielisiä tai kaksikielisiä.
IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta
Kielivähemmistö otti kevyemmin Keskiviikko 11.4.2012 klo 03.13
Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml
HBL Forskare: Finlandssvenska elever struntar i skolan
Uppseendeväckande många finlandssvenska skolelever tycker inte det är någon vits att lära sig saker, de ids inte läsa sina läxor och de ser ingen poäng med grammatikövningar. Forskaren är själv förvånad över chockresultaten i sin färska doktorsavhandling och efterlyser nu synpunkter av finlandssvenskarna själva.
http://hbl.fi/nyheter/2011-11-20/forskare-finlandssvenska-elever-strunta...
YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.
Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.
http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielis...
--- Vain 26 ruotsinkielistä läpäsi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.
Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.
SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOISTA
Suomenkielisellä puolella on aina enemmän opiskelijoita jotka pääsisivät opiskelemaan osaamisensa puolesta mutta opiskelupaikat täyttyvät jo paremmista opiskelijoista. Moni suomenkielinen jää opiskelun ulkopuolelle koska ei mahdu sisäänotettujen ryhmässä vaikka olisi muuten täyttänyt pääsyvaatimukset. Näin ei käy ruotsinkielisellä puolella, kaikki jotka hallitsevat riittävän osaamistason pääsevät sisään koska raja tulee vastaan vasta opiskelijoiden osaamistason kohdalla.
"--- Vain 26 ruotsinkielistä läpäsi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.
Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja."
Niin juuri. Tämä on hyvä esimerkki siitä ettemme me surut pääse kiintiöiden turvin "helpommin" opiskelemaan. Alimman hyväksytyn pistemäärä raja määräytyy alimman hyväksytyn suomenkielisen hyväksytyn pistemäärän mukaan.
Jos paikkoja on kymmenen ja hakijoita sama määrä niin se ei siis tarkoita että kaikki 10 pääsisivät opiskelemaan, vaan häntä verrataan suomenkielisiin hyväksyttyihin, eikä rajana ole edes se valtakunnallisesti huonoin suomenkielinen vaan raja on korkeammalla.
Verrokkina on koko maa, eikä pelkästään Helsingin Yliopisto jossa hyväksytyksi tulemisen rajat, suuren hakijamäärän takia perinteisesti ovat normaalia korkeammaksi.
Helsingfors universitet har brist på sökande till svenskspråkiga utbildninga
Väitteesi ei pidä paikkaansa. Pääsykokeet ovat erilaiset siksi niitä ei edes yritetä verrata toisiinsa. Joten mitään valtakunnallista pisterajaa ei käytetä.
Evai? No miten selität sen rajan jonka ylitti vain 26 / 30 pyrkijää?
Kaikkiln koulutuksiin otetaan ennalta määritetty määrä opiskelijoita, alin pistemäärä jolla pääsee opiskelemaan on sillä kiintiön viimeisellä läpi menneellä. Jos paikkoja on 30 niin pisteraja asettuu sen 30.hyväksytyn kohdalle.
Pääsykokeet ovat samat siltä osin kun ne voivat olla samat. Kaikki sisäänpääsykirjallisuus ei ole täysin vertailukelpoista koska kirjat saattavat olla ruotsinkielisillä eri.
Kallistahan on pitää ruotsinkielisiä paikkoja yliopistossa minne ei edes ruotsinkieliset itse hae!
"Helsingfors universitet har brist på sökande till svenskspråkiga utbildningar."
Tässä hieman inffoa Helsingin yliopiston eri kiintiöistä ja opiskelijoiden valintaperusteista. Ohje on aika vanha mutta samat periaatteet pätevät edelleen.
http://notes.helsinki.fi/halvi/hallinto/Konsliit.nsf/b0c12ba4b1d7b632422560d6003c96fb/073a0d9804163dc1c225656e0055cad4?OpenDocument&ExpandSection=1
Ei poista faktaa että:
"Helsingfors universitet har brist på sökande till svenskspråkiga utbildningar."
Eli ylläpidetään opiskelupaikkoja ruotsinkielisille jonne ei ole hakioita.
Ei sitä tarvitse minun selittää. Yliopistossa ovat vain todenneet että jossakin se raja kulkee kun hakijoiden taso ei riitä. Eiköhän raja ole normaalisti se että pitää saada 4/10 oikein. Jos ruotsinkielinen ei tuohon pääse niin pitää se stoppi saada johonkin rajaan jo potilasturvallisuuden takia.
Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%?
Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN!
-
Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
STT 21.11.2011
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.
Utmärkt om finsktalande fyller svenskspråkiga kvoter om det inte finns tillräckligt svenskspråkiga!
Svenskspråkiga skolningsplatser kan inte förminskas när Finland ju tvåspråkigt land!
Det är ju positivt,inget att gnälla över.
Bra att finska politiker som Päivi Lipponen vill att finskspråkiga kunde börja skola och studera på svenska! Det blir nog bra med finlands tvåspråkighet när politiker ser till att det finns för mycket svenskspråkiga skol och studieplatser.
Vai että tosiaan on positiivista äidinkieleen perustuva syrjintä eli rasismi? Siis JOKAINEN äidinkieleltään ruotsinkielinen pääsee tuonne sisään ja sitten vielä otettaisiin muutama ruotsintaitoinen suomalainenkin?? Minä en menisi näin täydellistä ruotsia osaavana heikkolaatuiseen ruotsinkieliseen opetukseen muutenkaan mistään hinnasta! En mene kuuntelemaan propagandaa.
Suomi on kaukana "kaksikielisyydestä". Voiko ihminen oikeasti olla noin suhteellisuudentajuton? Aikamoisesta rasistisesta propaganda-ympäristöstä on tultava! Ja näin suomenkielisenä kun lukee ruotsinkielistä propagandamediaa, sen kyllä todellakin huomaa!
Eikös nimenomaan SDPn Päivi Lipponen, Kokoomuksen Kimmo Sasi ole samaa mieltä.... Ja monet muut suomenkieliset johtavat poliitikot!
"Utmärkt om finsktalande fyller svenskspråkiga kvoter om det inte finns tillräckligt svenskspråkiga!
Svenskspråkiga skolningsplatser kan inte förminskas när Finland ju tvåspråkigt land!"
Tässä on svekon ajatusmaailmasta täydellinen esimerkki!
"Mahtavaa, jos suomenkieliset täyttävät ruotsinkielisiä kiintiöitä, jos ei ole tarpeeksi ruotsinkielisiä! Ruotsinkielisiä kouolutuspaikkoja ei voi vähentää, Suomihan on kaksikielinen maa!"
Että opiskelkaa vaan suomalaiset kiltisti se ruotsinne ja alistukaa asemaanne 2-luokan kansalaisina sekä omassa maassanne, Ahvenanmaalla, Ruotsissa että koko Pohjoismaissa.
Ihme suomenkielisii poliitikkoja suomi täynnä.
Pakkoruotsitus niille niin pyhä lehmä ettei tikullakaan voi koskee...
Instämmer helt!
Suomenkielisellä pitää olla yhtä suuri oikeus opiskella äidinkielellään kuin ruotsinkielisellä.
Ratkaisu ei ole että suomenkielinen menee ruotsinkieliseen kouluun. Ei ole oikein että suomalainen ei saa opiskella äidinkielellään. Ruotsin kieli on suomalaiselle vieras kieli eikä ole oikein että suomalainen ei saa vieläkään 2000-luvulla opiskella suomeksi.
Ruotsinkielinenkin voi mennä opiskelemaan suomenkieliseen kouluun joten ruotsinkieliset opiskelupaikat ovat täysin turhia. Ruotsinkielisen on hyvä syy osata maan pääkieltä suomea jota ilman ei tule toimeen.
Suomenkielisen ei kannata opiskella ruotsia, turhaa kieltä, opiskelemaan pääsemisen vuoksi.
Ruotsinkielisen kannatta opiskella suomeksi koska siitä on hyötyä työelämässä.
Mikä sitä suomenkielisten oikeutta muka rajoittaa? Opiskelupaikkoja on määrätty määrä, niihin saa hakea kuka tahansa.
Opiskelupaikkoja ei luoda suhteessa hakijoihin vaan ne paikat päätetään yliopistossa / opilaitoksessa ennakkoon ja täytetään hakijoiden paremmuusjärjestyksessä.
Kaikista yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoista n. 6% on äidinkieleltään ruotsinkielisiä, eli hieman yli väestöosuuden. Helsingin Yliopistossa, niillä aloilla joilla on kiintiöt ruotsin kieltä taitaville opiskelijoille, ei yksikään kiintiö ylitä väestöosuutta.
"Ruotsinkielisen kannatta opiskella suomeksi koska siitä on hyötyä työelämässä."
Aivan kuten suomenkielisenkin kannattaisi opiskella ruotsiksi koska siitä on hyötyä työelämässä.
Yeps! RKPn ja Päivi Lipposen propagandaa että kun perustetaan ruotsinkielisiä oppilaspaikkoja yli tarpeen sillä tavalla saadaan osa suomenkielisistä opiskelemaan ruotsiksi! Ja vahvistettua illuusiota 100%ti kaksikielisestä Suomesta.
Ymmärrätköö sinä, ettei ole oikein, että JOKAINEN ruotsinkielinen pääsee opiskelemaan korkeakouluun vain kirjoittamalla nimensä paperiin? Totta kaik opiskelijoita on se "väestöosuus" koulutuksissa ( jopa yli) . Onko yllätys, että sinulle äidinkieleen perustuva syrjintä eli rasismi on täysin ok, kun on kyse ruotsin kielestä.
Juuri tämän vuoksi esim. ruotsinkieliset lääkärit jne. ovat todella heikkotasoisia tiedoiltaan, koska he ovat jo päässeet kouluun niin heppoisella osaamistasolla. Lisäksi opetus ruotsinkielisissä kouluissa on todella heikkotasoista. Lue "Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille".
De finlandssvenska utbildningsaktörerna i södra Finland har tomma studieplatser på grund av att årskullarna just nu är små.
Ja sitten vielä ihmetellään, miten suru saa korkeakoulupaikan vain kirjoittamalla nimensä paperiin ("yliopistojen ovet avautuvat helpommin ruotsinkielisille"). Millä ihmeen perusteella joku voi pitää tällaista näin selkeää syrjintää hyvänä asiana?? Kertoo paljon Suomen tilasta.
Vasureiden Silvia Modig on sivistysvaliokunnassa paennut, kun kielialoitetta on käsitelty. Laki ei etene eduskunnan käsittelyyn.
Pakkoruotsi johtaa piikayhteiskuntaan. Onko tämä vasuri politiikkaa.
Kansan mielipide asiassa on selkeä. Silvia vastustaa demokratiaa.
Hohottaa tätä ruotsinkielisille ylimitoitettua touhua.
Selkee säästökohde lakkauttaa opiskelupaikat joihin ei edes ole hakioita!
Instämmer,