Toimiiko 70-luvun omakotitalon autotallin sähköverkko turvallisesti, kun sinne rakennukseen menee vain musta L-vaihejohdin ja harmaa N-nollajohdin eli kaksi johdinta? Keltavihreä PE-suojamaadoitusjohdin siis puuttuu kokonaan.
Pistorasioita, valonkatkaisimia ja muita rakennuksen sisäisten kytkentöjen keltavihreitä PE-johtoja ei ole kytketty laitteissa tai jakorasioissa yhteen nollajohtimen kanssa eli ei ole ns. "nollattu", vaan PE-johtimet on yhdistetty omaan tyhjään sokeripalaansa joka jakorasiassa, mutta se KeVi-linja ei vain jatku ulos rakennuksesta.
Elikkä toimiiko toi harmaa nollajohdin riittävänä suojamaadoituksena, että sulake pamahtaa vikatilanteessa? Nykyäänhän ei ole sallittua enää nollata KeViä ja nollajohdinta yhteen muualla kuin sulaketaulussa.
KeVi-kaapelin syöttäminen vanhan linjan sisään on mahdotonta, joten nykyaikaistaminen vaatisi kokonaan uuden linjan vedon.
Pistorasioita, valonkatkaisimia ja muita rakennuksen sisäisten kytkentöjen keltavihreitä PE-johtoja ei ole kytketty laitteissa tai jakorasioissa yhteen nollajohtimen kanssa eli ei ole ns. "nollattu", vaan PE-johtimet on yhdistetty omaan tyhjään sokeripalaansa joka jakorasiassa, mutta se KeVi-linja ei vain jatku ulos rakennuksesta.
Elikkä toimiiko toi harmaa nollajohdin riittävänä suojamaadoituksena, että sulake pamahtaa vikatilanteessa? Nykyäänhän ei ole sallittua enää nollata KeViä ja nollajohdinta yhteen muualla kuin sulaketaulussa.
KeVi-kaapelin syöttäminen vanhan linjan sisään on mahdotonta, joten nykyaikaistaminen vaatisi kokonaan uuden linjan vedon.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Jaa no paljonko siellä on tullut vainajia näiden vuosikymmenien aikana, päättele siitäkin jotain.
Tuo Kevi on pakollinen siksi että nollajohdin on katsottu riittämättömäksi vikatinateissa joissa kuoreen tulee jännite, itse keskusella nuo kuitenkin joka tapauksessa yhditetään PEN-johtimeksi.
no, osasipas tulla kirjoitusvirheitä yhteen lauseeseen ...
Eipä yhdistetä nollaa ja suojajohdinta yhtään missään kun ne on joskus jossain erotettu PEN-johtimesta. Sen lakikin kieltää.
KEVI aiheuttaa johdonsuojan aukaisevan oikosulun siinä tapauksessa, että laitteen kuori tulee jännitteiseksi.
Nyt kun KEVIä ei ole maadoitettu, jännitteinen laitteen kuori maadoittuu vain käyttäjänsä kautta. Silloin virta jää niin pieneksi, että johdonsuoja jää päälle, ja hengenvaara on ilmeinen.
Kun ne maadoitukset on autotallissa nyt kuitenkin yhdistetty, niin vika yhdessä laitteessa saa aikaan sen, että kaikkien autotallissa olevien laitteiden kuori tulee jännitteiseksi.
Ensimmäisenä toimenpiteenä voisi autotallin syöttöön asentaa vikavirtasuojan.
mitäs hyötyä siitä on, jos vikiksen jälkeen on 2-johdin järjestelmä ?
Meinaatko ettei muka vvsk tällöin suojaisi -Kyllä suojaa
Nollatut pistorasiat vikiksen jälkeen ?
Toimii silti. Kuvitellaan, että on vikiksen jälkeen nollattu pistorasia johon kytketyn laitteen kuoressa on jännite. Silloin kun kaikki vaihejohdosta tuleva virta palautuu nollajohdon kautta, ei vikis laukea. Jos virta vaiheen ja nollan välillä on erisuuri, tarkoittaa se sitä, että sähkövirralla on joku toinenkin paluureitti, vaikkapa laitetta kädessä pitävän käyttäjän ja betonilattian kautta, ja silloinhan vikis laukeaa.
Toimii kyllä tuolloinkin. Toimii jopa silloin kun maadoitetun metallikuorisen, kunnossa olevan, sähkölaitteen kuori koskettaa maahan jotavassa yhteydessä olevaa rakennetta. Ei hyvä!
Olisiko pienempi paha kytkeä pistorasioiden, lamppujen ja valonkatkaisimien KEVI-johdot samaan nollajohdon kaa ja sen lisäksi laittaa pistorasioihin vikavirtasuojat
kuin että...
siellä on vain pelkkä nolla ja vaihe käytössä vikavirtasuojat pistorasioissa?
Kun se ei jokatapauksessa kummallakaan tavalla kytkettynä ole tämän päivän standarsin mukainen. Olisi ainakin jonkinlainen maadoitus siinä kun nyt ei ole kuin nollajohdon varassa koko maadoitus.
Mitä se muuten tarkoittaa että sulaketaulu on ainoa paikka missä KEVI ja nollajohto on yhdistetty toisiinsa? Eli siis meneekö KEVI-johdin sulakkeenkannan takana samaan johtokenkään nollajohdon kanssa vai onko sulaketaulussa oma kenkä KEVIä varten?
Ei se mitään tarkoita, koska keviä ja nollaa ei yhdistetä "sulaketaulussa". Se on kielletty nykyään. Eikä siellä mitään kenkiä tai muitakaan jalkineita ole.
Kyllä ne talojohdot on usein edelleen nelijohtimisia eli 3 vaihetta ja PEN, eli PE ja N yhdistetään keskuksessa
Täällä on nyt keskusteltu ryhmäjohdoista, jotka yleensä kytketään ryhmäkeskukseen. Talojohto tulee pääkeskukseen jossa PEN jaetaan PE ja N kiskoille joko pääkeskuksen ryhmäkeskusosaan ja/tai erilliseen ryhmäkeskukseen joita voi olla myös useampia.
Valokytkimeen ei kytketä keviä, joten valokytkimissä kytkentä on oikein jos keviä ei ole kytketty. Jos pistorasiat ovat maadoitettuja, kevi PITÄÄ kytkeä, ja vielä todeta suojamaadoituksen jatkuvuus ts. kevi PITÄÄ kytkeä molemmista päistä.
Onko tallissa suojakoskettimella varustettuja pistorasioita joiden suojakoskettimia ei ole kytketty mihinkään, tai onko tallissa muita laitteita jotka olisi pitänyt maadoittaa jos tallin tilalukitus sen vaatii?
Jos niin nollaukset vähintään pitää tehdä että täyttäisi edes rakennusaikaiset määräykset.
Tässä kaikki on neuvomassa vedoten ihan vääriin määräyksiin eli tämmöisessä tapauksessa noudatettava rakennusaikaisia määräyksiä / SFS 6000-8-802 :a joka koskee vanhojen asennusten korjauksia, muutoksia ja laajennuksia -ko. standardi sallii edelleenkin tietyissä rajoissa nollauksenkin.
Siis ei mikään lukitus tietenkään vaan luokitus.
Kokonaan uuden johdon vetämisen helppous ja vaikeus riippuu yleensä omistajan maailmannäkemyksestä voiko esim. seinää porata ja saako joku johto näkyä pintavetona jossain vai ei.
Jos siellä autotallissa on suojamaadoitetut pistorasiat, joiden kevit kelluu jossain jakorasiassa kytkemättä niin kuulostaa aika erikoiselta, ei uskoisi laillistetun sähkömiehen puuhiksi.
Jakorasiassa nollaus on tietenkin sallittua vanhoissa rakennuksissa, tai ainakin SFS 2012 kirjassa on sallittua.
Suosittelen sähkömiestä ja
A)uusi johto ja vikavirtasuoja
B)nollaus ja vikavirtasuoja
Työn osuuden voi vähentää kotitalousvähennyksessä.
Jos kytkennät vastaavat kyseiseen aikaan tehtyä määräyksiä niin ei mitään hätää. Sähköhommissa on se erikoisuus, että kaikki käy jos ne vastaa kyseisen asennusvuoden määräyksiä. Korjata saa samoin. Muutostyöt ja uudelleen asentaminen vaatii uusien normien noudattamista.
Onkohan sinultakin jäänyt SFS 6000-8-802 kunnolla huomioimatta, noin ainakin äkkiseltään tuosta kirjottamastasi ymmärtäisin -tietysti jos tarkoitat ko. standardia "uusilla normeilla" niin ok.
Mutta jokatapauksessa ko. standardi koskee myös muutostöitä ja asennusten lisäyksiä ja sen voi sanoa olevan "lievempi" esim. juuri kyseessäolevan asian tapaisten suhteen kuin standardit jotka koskee sitten täysin uudisasennuksia.
Tä?
Jos ei tehdä muutostöitä vaan korjataan olemassaolevaa, voidaan mennä kyseisen aikakauden standardeilla. Harvemmin siihen on mahdollisuutta esim tarvikkeiden muuttumisen takia.
Esim puimuritallista on vanha strömberin lapanen lauennut. Laitatko uuden? Et voi, ellei satu olemaan just samaa posliinia käsillä. Viisipiikkisen IEC:n voi laittaa jos sen kaapeloi uusiksi ja tekee siihen mittauspöytäkirjan. Omalla nimellä molemmissa tapauksissa.
Voi noudattaa vanhoja sääntöjä.
Vanhat säännöt eivät anna nyky turvaa.
Kuivissa tiloissa ei varmaan kiire muutoksille. Autotallissa helppo uusia kaapelit ja kannattaa ettei käy niin kuin putkimielle väärin nollatun peiliksapin kanssa
Kuka mulberi senkin peilikaapin sähköt oli seinään sorvannut? Joko syyllinen on löytynyt? Ei tullut halvaksi niiden punaisten hyppylankojen värkkääminen.
Suojajohtimen saa ja pitää yhdistää nollajohtimeen jakorasiassa. Asennusajankohdan määräysten täyttäminen riittää. Asenuksessa on aikanaan tehty virhe. Se pitää korjata. Suojajohtimesta ja vikavirtasuojakytkimestä on hyvin paljon virheellistä tietoa tällä palstalla. Ns asiantuntijat eivät osaa...
Eikä pelkästään tällä palstalla, vaan myös käytännössä.
Vuokraisäntä tilasi sähköasentajan lisäämään kerrostalon kylpyhuoneeseen pesukoneelle toisen pistorasian vastakkaiseen nurkkaan. Kun asentaja avasi alkuperäisen pistorasian ja näki siellä vain 2 johdinta. Hän totesi, että ei tähän voi lisätä uutta vikavirtakytkimellä suojattua pistorasiaa, kun kevi puuttu.
Seuraavana päivänä hän jatkoi työtä ja nyt kylpyhuoneessa on 2 pinnalleasennettua pistorasiaa vikavirtakytkimillä. Alkuperäisen pistorasian kohdalla oleva irvistää pahoin, koska sen sisällä on liikaa sähköjohtoja. Uudelle pistorasialle menevä johto ei pysynyt seinällä liimakourussa kuin 2 viikkoa, kun se putosi lattialle.
Minun esitys asentajalle oli, että 2-osainen pistorasia vikavirtakytkimellä laitetaan alkuperäisen tilalle ja siitä jatketaan toiseen 2-osaiseen normaaliin läppäkansipistorasiaan, tämä ei kelvannut asentajalle, vaan niitä vikavirralla olevia piti laitaa 2, muuten pistorasioiden määrä olisi ollut 4 kpl ja tilattiin vai 3 kpl.
En nyt oikein jymmärtnyt mitä poliittista kantaa ajoi