Tavoittihe tauloihinsa / tunkihe tuluksihinsa?

Kalevalainen_ihmettelijä

Hei,

Ihmettelen seuraava kohtaa Kalevalassa:

”Tavoittihe tauloihinsa,
tunkihe tuluksihinsa.” (43. runo, säkeet 107–108)

Ymmärrän kyllä -he-muodot (ns. refleksiivinen taivutus), mutta käsittääkseni ne viittaavat siihen, että verbin tekeminen kohdistuu subjektiin. Esimerkiksi ”loihe lausumahan” → ”loi itsensä lausumaan” ja ”heittihe ulos” → ”heitti itsensä/heittäytyi ulos”. Yllä lainatuissa säkeissä kuitenkin tekeminen kohdistuu ensiksi tauloihin ja sitten tuluksiin, ei tekijään itseensä. (Toinen säe olisi kyllä rakenteeltaan looginen, jos siinä sanottaisiin, että tekijä tunkeutui tuluksiinsa, mutta tästä ei liene kyse.)

Miten yllä lainatut säkeet on selitettävissä kieliopin kannalta? Entä vastaavatko ne -he-muotojen yleistä kayttöä (tai sitä miten niitä joskus käytettiin yleisesti), vai onko tässä kielioppi uhrattu runomitan vuoksi?

4

157

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Yucca

      Hyvä kysymys. Refleksiivisiä taivutusmuotoja kuvataan kieliopeissa niukasti. Lähes 1700-sivuinen Iso suomen kielioppi uhraa niille yhden virkkeen: ”Huom. Refleksiivisyyttä on vanhemmassa kirjakielessä, kansanrunoissa ja itämurteissa ilmaistu myös erityisillä taivutusmuodoilla, esim. loi-he lausumaan; Siitä vanha Väinämöinen korjasta kohottele-ksen.” Nykysuomen sanakirjakin kuvailee vain viitteellisesti refleksiivisen taivutuksen eri muotoja; sen seuraajista se puuttuu kokonaan.

      Tässä tapauksessa kyseessä ei sentään liene sellainen virhe, johon refleksiivimuodoilla keikaroivat nykyisin sortuvat kovin usein, eli intransitiiviverbien ”refleksiivisistä” muodoista. Sen sijaan ”tavoittihe tauloihinsa” tarkoittaa ’tavoitti itsensä tauloihinsa’, siis suunnilleen ’sai itsensä tarttumaan tauloihinsa’. Vastaavasti ”tunkihe tuluksihinsa” tarkoittaa ’tunki itsensä tuluksiinsa’, siis suunnilleen ’tunki kätensä ottamaan kiinni tuluksiinsa’.

      • Kalevalainen_ihmettelijä

        Hyvä kuvaus refleksiivisten muotojen morfologiasta muuten löytyy Aarni Penttilän teoksesta ”Suomen kielioppi” vuodelta 1957.

        Ainakaan minulle ei ole selvää, miten ”tavoittihe” eli ”tavoitti itsensä” tarkoittaa ’sai itsensä’. ”Tunkihe” eli ”tunki itsensä” tuntuu jokseenkin loogisemmalta, koska tässä osa tekijästä – eli tekijän käsi – todellakin tunkeutuu jonnekin. (Ehkä tuluksiin ei voi tunkeutua, mutta ainakin niitä kohti voi tunkeutua, jos ne ovat taskun tai repun pohjalla.)

        Voi olla, että nämä muodot ovat olleet normaalia kielenkäyttöä, vaikka ne nykyään tuntuvatkin oudoilta. Olisikin mielenkiintoista löytää samat muodot samassa merkityksessä jostain toisesta lähteestä

        Kalevalasta muuten näyttäisi löytyvän myös intransitiiviverbin relfeksiivinen muoto:

        ”Istuiksen ilokivelle,
        laulupaaelle paneikse” (41. runo, säkeet 5–6)

        ”Paneikse” on selvä tapaus, mutta ”istuiksen” näyttäisi olevan intransitiivisen istua-verbin refleksiivinen muoto. Tämä säepari on muutenkin mielenkiintoinen, sillä siinä esiintyy perätysten vaihtoehtoiset -iksen ja -ikse-loppuiset muodot.

    • Sudeettisavolainen

      Näin kai se on nähtävä.

      Mutta tärkeämpää: vahinko, että Väinämöinen ja runonlaulajat olivat niin tyhmiä, etteivät tietäneet käyttävänsä kieliopin kannalta kyseenalaisia refleksiivimuotoja ;-).

      • MiihkaliPerttunen

        Meidän on liki mahdotonta tietää millaisia sanamuotoja Vienan runonlaulajat tarkkaan ottaen käyttivät.
        Sen verran ahkerasti E. Lönnrot muutti, uudelleen kirjoitti ja "paranteli" heidän laulujaan ennen kuin kokosi ne Kalevalaksi.
        Harmi ettei siihen aikaan vielä tiedetty nauhoitetallenteista mitään.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Vesikin maksaa, miksei hengitysilma?

      Jatkuvasti itketään ettei ole rahaa mihinkään, mutta tilastojen mukaan rahaa on enemmän kuin koskaan, joten miksei asial
      Maailman menoa
      28
      1828

    2. Satuolennoista tarinointi ei kuulu peruskoulun tehtäviin

      Opetustunteja on muutenkin käytössä vain rajallinen määrä. Eli nämä satuhommat koulun ulkopuolelle vapaaehtoisiin harras
      Maailman menoa
      157
      1802

    3. Suomalainen perheenisä vaatii Suvivirren esittämisestä hyvityksiä

      Itse lapsena uskonnonopetuksesta vissiin traumoja saanut ihka suomalainen (!) perheenisä vaatii Espoon kaupungilta korva
      Maailman menoa
      350
      1545

    4. Mitä haluaisit

      Tehdä kaivattusi kanssa?
      Ikävä
      145
      1160

    5. Mies profiloin sinut

      Etsit täysin hallittavaa mutta samalla poikkeuksellista ihmistä. Etsit jotain mitä et koskaan tule saamaan.
      Ikävä
      213
      1154

    6. Lahkokasteen ja kristillisen kasteen erot

      Raamatun mukaan Kristillisessä yhdessä kasteessa Jumala pesee ja puhdistaa ihmisen sydämen ja poistaa perisynnin kirouks
      Kaste
      422
      1128

    7. Salainen kastekoulutus

      Millainen on helluntailainen kastekoulutus ja kauanko se kestää ?
      Kaste
      285
      995

    8. Känsäkoura ja hotelli

      Tietoa kuka ostanut?
      Kuhmo
      11
      995

    9. Heikki Paasosen Marita-vaimo jätti tunteikkaat jäähyväiset: "Tällä kertaa me..."

      Heikki Paasonen on naimisissa Marita Paasosen (os. Alatalo) kanssa ja heillä on kaksi pientä lasta. Nyt koitti aika jätt
      Suomalaiset julkkikset
      4
      979

    10. Pirkanlinna yleisötapahtuma

      Oli todella hyvä tilaisuus. Ja EERO. L. Aivan mahtava tyyppi. Veti rennosti ja asiallisesti. Ja yleisöltä hyviä kysymyks
      Ähtäri
      49
      938
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt