Olen 16-vuotias (omillani asuva) neulafobiasta kärsivä tyttö, ja olen menossa sokerirasituskokeeseen jossa minulle todennäköisesti todetaan diabetes. Verikokeissa oli diabetes arvot koholla, mutta lääkärit haluavat vielä varmistaa olevansa oikeassa. Silti neljä lääkäriä ovat jo varmoja että kyse todella on diabeteksestä.
Kun kuulin tästä äidiltäni, itkin koko illan (3-4h) sillä edes perinteinen verikoe on minulle täyttä tuskaa. Itken ja usein meinaa lähteä taju jo pelkästä ideasta että täytyy mennä verikokeisiin, saati sitten siellä käyminen. Miten neulakammoa voi helpottaa jos minulle oikeasti todetaan diabetes? Vaikka olenkin jo 16v. en usko että pystyisin pistämään itseäni, voiko sitä mitenkään välttää jos on diabetes?
Kaikki aikuiset joille olen ilmaissut pelkoni, ovat vain taputtaneet olalle nauraen ettei kukaan voi neuloja pelätä tässä iässä enää...toivon että joku osaisi auttaa/rauhoittaa minua hieman
Kun kuulin tästä äidiltäni, itkin koko illan (3-4h) sillä edes perinteinen verikoe on minulle täyttä tuskaa. Itken ja usein meinaa lähteä taju jo pelkästä ideasta että täytyy mennä verikokeisiin, saati sitten siellä käyminen. Miten neulakammoa voi helpottaa jos minulle oikeasti todetaan diabetes? Vaikka olenkin jo 16v. en usko että pystyisin pistämään itseäni, voiko sitä mitenkään välttää jos on diabetes?
Kaikki aikuiset joille olen ilmaissut pelkoni, ovat vain taputtaneet olalle nauraen ettei kukaan voi neuloja pelätä tässä iässä enää...toivon että joku osaisi auttaa/rauhoittaa minua hieman
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mikäli sinulta diagnosoidaan diabetes, se on mitä suurimmalla todennäköisyydellä ykköstyypin diabetes. Sen vuoksi sinun tulee noudattaa lääkärin antamia ohjeita eikä täällä päivystävän Veijo Puustisen ohjeita. Vaikka hän väittää työskennelleensä tieteellisessä tutkimuslaitoksessa, kyse ei ole terveydenhoidon alaa tutkiva laitos eikä hänellä ole mitään pätevyyttä diabeteksen hoidossa.
Vaikka kammoksutkin neuloja, insuliinin pistäminen on aivan erilaista kuin vaikkapa verikokeen otto. Minäkään aikuisena en halua katsoa kun verikokeessa neula pistetään suoneeni, mutta insuliinin pistäminen pienellä neulalla (lyhyt ja ohut) insuliinikynää käyttäen onniistuu oikein hyvin. Olen varma että sinäkin opit nopeasti tuon pistämisen eikä se tunnu sen jälkeen enää miltään.
Et kertonut mm. painoasi pituuden suhteen (BMI). Ellei sinulla ole runsaasti ylipainoa, tuossa iässä todennäköisempi vaihtoehto on ykköstyypin diabetes. Jos diabetekseksi diagnosoidaan ykköstyyppinen, et pysty välttämään insuliinin pistämistä. Vasta USA:ssa testataan hengitettävää insuliinia ja lääkärit ovat epäilevällä kannalla miten keuhkot reagoivat aineeseen joka ei sinne kuulu. Jos taas sinulla on runsaasti ylipainoa, voi olla että kyseessä on kakkostyypin diabetes ja sitä voidaan hoitaa ruokavalion (=laihduttaminen) lisäksi pillereillä.
Silloin, kun olin vielä ns. terveen kirjoissa, oli laboratoriossa verikokeen ottaminen kyynärlaskimosta minulle joka kerta pelottava asia. Näitä tilanteita ei usein ollut. Näytteenottaja näki asian jo naamasta. Yleensä ohjeena oli katsoa pois päin, kun verta otettiin. Lisäksi hän pyysi istumaan hetken vielä, jos tuntui pyörryttävälta tai muuten heikolta kokeen jälkeen. Kertio vielä senkin, että mitä isommasta ja riskimmästä miehestä on kysymys, sitä kalpeampi hän on pienestäkin veren näkemisestä.
No nyt noihin on tottunut ja menevät rutiinilla.
Nimimerkki Odota_rauhassa antoikin jo tietopaketin diabetekseen liittyvästä pistämisestä. Sen verran vielä, että jos joudut todella pistoksille, hommaa harjoitellaan diabeteshoitajan kanssa. Aloitetaan pistämällä ensin neulalla appelsiiniin tms. Myös verensokerimittarin käyttö opetellaan.
Kannattaa nyt odottaa tuo sokerirasituskoe. Yksi koholla oleva paastoarvo ei vielä tee diabeetikkoa, vaan asia on varmistettava toisella mittauksella, joka tapauksessasi on sokerirasituskoe. Menet syömättä ja juomatta laboratorioon. Siellä mitataan alkuun verensokeri laskimosta ja nautitaan imelä glukoosilitku, Kahden tunnin päästä mitataan verensokeri, mahdollisesti myös tunnin päästä. Jos paastoarvo on yli 7, ei loppua koetta tarvitse tehdä, koska se riittää diagnoosiin.
Jos rasituskoe osoittaa, että on kyseessä diabetes, on vieä selvitettävä mahdollisesti muilla kokeilla, onko kyseessä tyyppi 1 vai tyyppi 2. Tyyppi 1 vaatii aina insuliinin käyttöä. Tyyppi 2 voi selvitä pelkästään elintapamuutoksilla. Jos ne eivät riitä niin ensin tabletit. Jos sekään ei riitä, niin insuliini tai muut pistettävät lääkkeet.
Diabetesliiton kohtauspaikka on parempi foorumi kuin tämä kysellä diabeteksesta.
Täältä samat ohjeet kakkosille kuin muiltakin. Jos on ylipainoa niin laihduta ja jollet liiku niin aloita liikunta.