"Lumikello"
Sammuvat katuvalot,
kevään kuiskaus talviyössä.
Kevyenä ilmassa,
tekee huomaamatta tuloaan.
Hyvästelemällä kylmyyden,
karkoittaa mielestä pimeyden.
Askeltaa varoen,
häiritsemättä väsyneen unia.
Ja vihdoin kevätyössä,
uninen lumikello
aukaisee talvihorroksessa
levänneet silmänsä.
*hymy*
Sammuvat katuvalot,
kevään kuiskaus talviyössä.
Kevyenä ilmassa,
tekee huomaamatta tuloaan.
Hyvästelemällä kylmyyden,
karkoittaa mielestä pimeyden.
Askeltaa varoen,
häiritsemättä väsyneen unia.
Ja vihdoin kevätyössä,
uninen lumikello
aukaisee talvihorroksessa
levänneet silmänsä.
*hymy*
Vastaukset 25
Vanhimmat
Kaunista :)
Herätään vaan :).
*Arka hymy*
ympärillä sammujat
sammaltajat
talvinen kylmä
yksinäinen aurinko
taivaalla
tutkailee sisintään
ja havaitsee
antavansa valoa ja lämpöä.
*oikean hymyn*
heräilevät sammuneet
sammaltajat
ääneen lumikellon
valoon auringon
mieli täyttyy
henkeen välittämisen
*rakkauden*
johtavat sydämen
langat rintahan
kulkevat kunne
monseur kulkee
ja seuraavat kulkua
nuo hymyilevät,
hohtavat langat
lumikellot soittavat
musiikin
ja ei voi kuin
ihmetellä mitä tapahtuu.
*hymy*
ihana runo:)
Runosi oli monipuolinen, puhutteleva, taidokas.
näitä?
Pääni kiintolevyltä.
Ihana kun kevät tulee ja valonen aika lisääntyy. Se kyllä paljastaa ajatuksien mustat nurkat, mutta uusi kasvu lupaa uudistumista.
Olen samaa mieltä kanssasi :).
En ollut valmis tähän, en ajatusta miettinyt edes vähän. Menin poikki puron, löysin sieltä runon.
Runo oli suloinen kantaa, en yhtään periksi voinut antaa. Runon halusin pitää, annoin sen hiljaa sydämessäni itää.
Runo kasvoi ja varttui, kuin takiainen hihansuuhun tarttui, oliko runo jo taakka, miksi kannoin tähän saakka.
Ravistelin ja pyristelin, runon vaihtaisin, jatkossa aina kaihtaisin.
Ei se me nyt niin, runo oli pureutunut jo niveliin ja ytimiin.
Hienosti runoilet :).
Kiitti :)
Kuu luo
loisteensa
lumikellon matkaan.
Tunteen
seestyneen
se luoksesi tuo.
Luomalla hengen
lämpimän.
Vieden menessään
mielen hämärän.
Ja taas tullessan
tuo valon
alati kirkkaimman.
Suo hänelle
levon ansaitun,
vapauden,
valita voiman
lempeyden.
Jo koittavi
aika keväinen.
Luo säteensä, lumikello valkoinen.
Bravo! *taputtaa* :).
kertoisi paremmin,
kun musiikin sanoin,
haaveiden valoin,
mietteisiin vaipuneena,
muistellen aikaa,
silloin kun sanoja ei ollut,
oli vain odotusta,
mietteitä ja toiveita,
odottaen että toinen sanoisi,
nainen, rakastan sinua,
kuiskaten sen hiljaa,
sillä oli aika,
jolloin ei sanottu sanoja,
kuiskattiin vain
https://www.youtube.com/watch?v=OD2IK1E1Uzo
Hienoa, olen mykistynyt.
Pelko
tulevasta.
Haasteista,
odotuksista,
onnesta
saavuttamattomasta,
elämästä tulevasta.
Mitä tästä kaikesta?
Lohtu kupista
väkevästä
voimajuomasta,
hetkestä autuaasta.
Herätä huomaamaan,
herättää muutkin,
juhlaan elämän
rakkauden.
Seurata sointia
kulkuetta
lumikellojen.
Yhtä
hämmästyneenä
lumikello valkoinen,
kietoutuen kohti
hopeisten lankojen, ihana runoilija Monsieur.
Monsieur kiitti ja kumarsi :).
Hienoja runoja, olen itsekin niitä joskus tehnyt ja suomi24:llekin, monta vuotta sitten.
Miksi ap. sulle on palsta ja vieraat ihmiset ja heidän kommentit tärkeämpiä kuin hän jota olet täällä kaivannut, miksi vieraat ihmiset ovat tärkeämpiä kuin joku jonka kuuluisi olla tärkein? Miksi kirjoitat vieraille, paistattelet kehuissa ja kehut takaisin ja vietät ns. palstajulkkiselämää, kun tiedät kuitenkin että hän joka ikävöi myös sinua voi huonosti ja kärsii ja siihen ainoa joka voi auttaa on sinä, mikset voi auttaa häntä? Sen sijaan pyörit täällä hurmailemassa vieraita ihmisiä joilla ei ole elämääsi lopulta mitään merkitystä, vain pari kommenttia palstalla.
"kun tiedät kuitenkin että hän joka ikävöi myös sinua voi huonosti..." Mistä näin päättelet?
Olen syvästi pahoillani, jatkossa keskityn mököttämään neljän seinän sisällä. ;).
Kirjoittaminen olkoon ohi...
Osaisitko muutakin kuin kuittailla tommoseen. Heittäydyt marttyyriksi, syytät epäsuorasti toista ettei saa kirjoittaa ja ainoa vaihtoehto on "mököttämään neljän seinän sisällä."?
Seuraavaksi sanot kai että tuo oli huumoria, olisi pitänyt jo ymmärtää silmäniskuhymiöstä. Onko susta huumoria että toisella on paha olo, etkä auta vaikka voisit ja auttamisen sijasta kerjäät huomiota nettipalstoilla. Miksi vieraat ihmiset on tärkeämpiä? Luuletko että minkäänlainen suhde tai perhe pysyy ikinä millään tavalla kasassa jos toimii noin?
Miksi suhtaudut kuin sulta oltaisiin viemässä lelua pois, uhmaa ja kiukuttelua. Onko kukaan oikeasti edes viemässä mitään pois sulta?
Mistä sä päättelet, että sillä toisella on paha olo? Anna mä arvaan, kuvittelet tuntevasi ton "onnin" ja ehkä kuvittelet olevasi jotenkin noiden kirjoitusten kohde? Mistä ihmeen perheestä tai suhteesta höpötät?
Taivas on tumma, yö saapuu hiipien. Kumma varjo.. välähdys siipien..kuka siellä? Pöllö vai pöllömpi?
Kaikuu kaviot öisen ratsastajan. Hui, hirnahtajako siellä, ei kai öisellä tiellä?
Ei.. pieni humma vaan, huputiti humma, ei mitään kummaa.
Yö vaan tekee tepposet, jokaiselle kepposet. Sellainen on palsta.
kopotikops, unten maille hops!
Lisään M O:lle. Mä ainakin luen mielelläni toisten runoja. Nykyisin melkein vaan niitä. Jatka sinä Onni ja muut, ei ne hukkaan täälläkään mene.