Keskusta möhli.
Ilman olutsekoilua puolue olisi saanut kevään vaaleissa 60 kansanedustajapaikkaa. Nyt se joutuu tyytymään 45 paikkaan.
Tämä juoppo sukukunta! Tosin se hyvä puoli siinä on, että kaljapöhnässä ei oikein seiso, joten haureuden harjoittaminen vähenee.
Olkoonkin, että Keskustan olutaloite on oikeansuuntainen. Se olisi vain pitänyt nostaa esille vasta vaalien jälkeen.
Ilman olutsekoilua puolue olisi saanut kevään vaaleissa 60 kansanedustajapaikkaa. Nyt se joutuu tyytymään 45 paikkaan.
Tämä juoppo sukukunta! Tosin se hyvä puoli siinä on, että kaljapöhnässä ei oikein seiso, joten haureuden harjoittaminen vähenee.
Olkoonkin, että Keskustan olutaloite on oikeansuuntainen. Se olisi vain pitänyt nostaa esille vasta vaalien jälkeen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olisi tosiaan pitänyt ottaa ympäripyöreä tavoite että alkoholihaittoja vähennetään ja siten lopullisessa hallitusohjelmassa vaalien jälkeen juntattu pöytään muiden toimien ohella Ruotsin mallin mukainen muutos.
Paljonkohan se nykyään on puoluetuki euroa/ruskeanreiänritari?
on kepun vaaliohjelma:D
Eikö Suomessa ole suurempiakin ongelmia kuin keskikaljan alkoholiprosentti ja vielä uskomattominta on, että keskikaljaa vaaditaan pois ruokakaupoista. Missä maailmassa kepu oikein elää??
Suomalaisten alkoholin käyttö on asenneongelma eikä sitä muuteta tai poisteta keskikaljan myyntikieilloilla.
Ketkä älyvapaat tyypit ovat olleet asian takana - vanhoillislestadiolaiset kepulaisetko?
Me, Oulun punaniskat.
Suomen eduskunta hyväksyi puoluetuen 14. joulukuuta 1966 äänin 127-53 ja se otettiin käyttöön vuoden 1967 alusta lukien. Asiaa olivat ajaneet niin sanotut kansanrintamapuolueet eli SDP, Keskustapuolue ja SKDL. Vastustajat arvostelivat puoluetukea voimakkaasti, koska samaan aikaan vähennettiin tai poistettiin kokonaan avustuksia monilta niiden mielestä tärkeiltä ryhmiltä. Myös puolueiden virkakoneistojen vallan pelättiin kasvavan vaarallisesti. Pääministeri Rafael Paasio puolestaan piti valtion rahoitusta puolueille tärkeänä kansanvallan tehokkaan toteutumisen kannalta. Vuosina 2008–2010 puoluetuen määrä on ollut 36 miljoonaa euroa (varsinainen puoluetuki 18 000 000 euroa ja tiedotustoiminnan ja viestinnän tukeminen eli lehdistötuki 18 000 000 euroa).[1]
Perussuomalaiset vaativat pitkään tuntuvia leikkauksia puoluetukeen. Vuoden 2010 lopulla puoluetukea käsiteltäessä kannatustaan lisänneet Perussuomalaiset eivät kuitenkaan vastustaneet esitettyä summaa. Eduskuntaryhmän johdon mukaan suullinen esitys jäi tekemättä, koska esitys oli hukassa A4-paperin kääntöpuolella..[2]
Suomessa maksetaan Luxemburgin jälkeen EU:n toiseksi eniten puoluetukea äänestäjää kohti. Saksalaisen talouslehti Wirtschaftswochen tekemän selvityksen mukaan suomalaispuolueet saivat puoluetukea 12,25 euroa äänestäjää kohden. Kaikkien EU-maiden keskiarvo on vain 3,73 euroa