tunnen oloni mustasukkaiseksi ja vainoharhaiseksi

Mä tunnen oloni surulliseksi. Koitetaampa piristyä. Sano sä mulle ettei mulla oo syytä olla surullinen niin mä sanon sulle, ettei oo syytä olla mustasukkainen tai vainoharhainen. Deal?

Vähän kliseistä mutta tässä piristysbiisi molemmille:
https://www.youtube.com/watch?v=A3yCcXgbKrE

ja miksi tunnet niin. Osaatko pukea tunteesi sanoiksi. Kirjoita paperille ajatuksiasi.

Jos olet parisuhteessa ja tuntemuksesi ovat tuollaisia koko ajan, niin kannattaa harkita oman mielenterveyden säilymisen vuoksi suhteen lopettamista. Sinä itse et luota siihen kumppaniisi ja koet riittämättömyyden tunteita häntä kohtaan, että et riitä hänelle ihmisenä sekä pelkäät samalla hylätyksi tulemista enemmän kuin koskaan. Se on ikävä, että ihmiselle on tuo mielikuvitus luotu, jonka avulla vääristät suhteesi siitä todellisuudesta mitä se todella on. En tiedä mistä epäluottamuksesi syntyy vai onko syynä todellakin valehteleva puoliso, joka antaa sulle ristiriitaisia fiboja ja sekoittaa tunteitasi, mutta silloinkin on vain hyväksi päästä sellaisesta ihmisestä eroon. Joskus olen sen kokenut ja hyvän päätöksen tein.

Mustasukkainen kenestä? Ei ole miestä mulla. Turhia tunteita tosiaan.

Miss you.

ap ihan turhaan, usko mua. On aivan normi tunne tällaisessa tilanteessa, mutta voin vakuuttaa että EI SYYTÄ huoleen. minun käsissäni asiat pysyy hanskassa, ne ei leviä käsiin, täytyy vaan olla pitkäjänteisempi, "mulle kaikki heti"-asenne ei toimi tämän kaltaisissa tilanteissa, muuten voi olla että käteen jää vain kourallinen pupujussin papanoita.