KIRJALLINEN KYSYMYS 910/2004 vp
"Valtion varainsiirrot Ahvenanmaalle"
Eduskunnan puhemiehelle
Ahvenanmaa sai vuoden 1993 alussa uuden itsehallintolain, jonka mukaan valtio kantaa edelleen veroja ja muita maksuja Ahvenanmaalta samoin perustein kuin muualtakin maasta. Ahvenanmaalle siirretään kuitenkin tasoituksena vuosittain maakunnan omaa käyttöön 0,45 prosentin osuus valtion tuloista. Tasoituksen
lisäksi Ahvenanmaa voi saada verohyvitystä, jota maksetaan, jos maakunnan maksettavaksi määrättävät välittömät verot (tulo- ja varallisuusverot) nousevat yli 0,5 prosenttia vastaavien verojen määrästä koko maassa. Tasoituksen ja verohyvityksen edellytetään normaalitapauksessa riittävän maakunnan
itsehallintomenojen kattamiseen.
Poikkeuksellisen suuriin kertamenoihin
maakunta voi saada valtiolta ylimääräistä tukea.
Aiemmin voimassa ollut järjestelmä merkitsi valtion menojen yleiskehitystä vastaavia varainsiirtoja Ahvenanmaalle, mutta uusi järjestelmä merkitsi siirtojen suoraa kytkemistä valtion budjettituloihin ja siten rahahanojen lähes kontrolloimatonta avaamista Ahvenamaalle.
Tämä käy ilmi valtion ja Ahvenanmaan välisiä varainsiirtoja koskevasta valtiovarainministeriön julkaisemasta
selvityksestä "Det skattefinansiella utjämningssystemet mellan landskapet Åland
och staten: 1990-talets erfarenheter (8.11.2004)".
Selvitys on julkaistu vain ruotsiksi, mutta siitä on laadittu asioiden tilaa kaunisteleva suomenkielinen yhteenveto.
Selvityksen mukaan varainsiirrot Ahvenanmaalle lisääntyivät rajusti vuoden 1993 jälkeen. Tämä on johtanut maakunnan julkisen sektorin paisumiseen: tällä hetkellä se työllistää peräti kolmanneksen työvoimasta. Kun Suomen valtion
budjettimenot pidettiin rajuin supistuksin ennallaan vuosina 1993-1999, niin
Ahvenanmaalla ne kasvoivat noin 50 prosenttia.
Niinpä Ahvenanmaan työttömyys pysyi vähäisenä pahimpinakin lamavuosina. Mitään säästöjä ei maakunnan tarvinnut tehdä toisin kuin valtion, jolla on maksettavanaan ulkomaisten
lainojen valtavat korot laman torjumiseksi. Ahvenanmaa on myös voinut antaa kunnilleen suoria tulonsiirtoja kunnallisveron alentamiseksi.
Verotaso onkin Ahvenanmaalla huomattavasti alhaisempi kuin mannermaalla; esimerkiksi
Maarianhaminassa, jossa asuu lähes puolet maakunnan 26 000 asukkaasta,veroprosentti on 16.
Ahvenanmaan tulotaso asukasta kohti on 1990-luvulla ollut lähes kaksi kertaa korkeampi kuin Kainuussa, Pohjois-Karjalassa tai Etelä-Savossa, jotka ovat maamme köyhimpiä maakuntia.
Tästä huolimatta Ahvenanmaalle maksettu
elinkeinotuki valtion tai EU:n budjetista on asukasta kohti yli kaksinkertainen koko maan keskiarvoon verrattuna. Esimerkiksi vuonna 1998 Ahvenanmaa sai elinkeinotukea noin 6 500 markkaa asukasta kohti, kun koko maan keskiarvo oli
noin 2 500 markkaa. Selvityksessä todetaan, että yksityisen sektorin nauttimasta huomattavasta tuesta huolimatta Ahvenanmaan taloudellinen kasvu on ollut hitaampaa kuin muualla maassa. Ei ole tarvinnut ponnistella, kun raha virtaa mannermaalta vähemmälläkin.
Selvityksen mukaan Ahvenanmaa on tarkastelujakson aikana ollut selkeästi
nettosaaja ja valtion Ahvenanmaahan liittyvät menot ovat olleet 100-200 miljoonaa markkaa suuremmat kuin saadut verotulot. Selvityksen suomenkielinen yhteenveto päättyykin toteamukseen: "tilanne on kestämätön pitkällä aikavälillä,koska muutoksiin sopetumisen automatiikkaa tai osapuolten pakkoa sopeutua
muutoksiin ei ole olemassa".
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten
esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä valtion Ahvenanmaalle suuntautuvien
kohtuuttomien varainsiirtojen rajoittamiseksi?
Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2004
Timo Soini /ps
.........................
Hyvä Timppa. Media vaikenee tietenkin tästä puhalluksesta ja se on hallituksessa aina olevalle rkp:lle kiusallista.
Asian käsittelyä voi kuitenkin seurata näin:
http://www.eduskunta.fi
->Asiat ja asiakirjat->Asioiden käsittelyvaiheet
->Kaikki valtiopäiväasiat->Asian tunnus->910/2004
"Valtion varainsiirrot Ahvenanmaalle"
Eduskunnan puhemiehelle
Ahvenanmaa sai vuoden 1993 alussa uuden itsehallintolain, jonka mukaan valtio kantaa edelleen veroja ja muita maksuja Ahvenanmaalta samoin perustein kuin muualtakin maasta. Ahvenanmaalle siirretään kuitenkin tasoituksena vuosittain maakunnan omaa käyttöön 0,45 prosentin osuus valtion tuloista. Tasoituksen
lisäksi Ahvenanmaa voi saada verohyvitystä, jota maksetaan, jos maakunnan maksettavaksi määrättävät välittömät verot (tulo- ja varallisuusverot) nousevat yli 0,5 prosenttia vastaavien verojen määrästä koko maassa. Tasoituksen ja verohyvityksen edellytetään normaalitapauksessa riittävän maakunnan
itsehallintomenojen kattamiseen.
Poikkeuksellisen suuriin kertamenoihin
maakunta voi saada valtiolta ylimääräistä tukea.
Aiemmin voimassa ollut järjestelmä merkitsi valtion menojen yleiskehitystä vastaavia varainsiirtoja Ahvenanmaalle, mutta uusi järjestelmä merkitsi siirtojen suoraa kytkemistä valtion budjettituloihin ja siten rahahanojen lähes kontrolloimatonta avaamista Ahvenamaalle.
Tämä käy ilmi valtion ja Ahvenanmaan välisiä varainsiirtoja koskevasta valtiovarainministeriön julkaisemasta
selvityksestä "Det skattefinansiella utjämningssystemet mellan landskapet Åland
och staten: 1990-talets erfarenheter (8.11.2004)".
Selvitys on julkaistu vain ruotsiksi, mutta siitä on laadittu asioiden tilaa kaunisteleva suomenkielinen yhteenveto.
Selvityksen mukaan varainsiirrot Ahvenanmaalle lisääntyivät rajusti vuoden 1993 jälkeen. Tämä on johtanut maakunnan julkisen sektorin paisumiseen: tällä hetkellä se työllistää peräti kolmanneksen työvoimasta. Kun Suomen valtion
budjettimenot pidettiin rajuin supistuksin ennallaan vuosina 1993-1999, niin
Ahvenanmaalla ne kasvoivat noin 50 prosenttia.
Niinpä Ahvenanmaan työttömyys pysyi vähäisenä pahimpinakin lamavuosina. Mitään säästöjä ei maakunnan tarvinnut tehdä toisin kuin valtion, jolla on maksettavanaan ulkomaisten
lainojen valtavat korot laman torjumiseksi. Ahvenanmaa on myös voinut antaa kunnilleen suoria tulonsiirtoja kunnallisveron alentamiseksi.
Verotaso onkin Ahvenanmaalla huomattavasti alhaisempi kuin mannermaalla; esimerkiksi
Maarianhaminassa, jossa asuu lähes puolet maakunnan 26 000 asukkaasta,veroprosentti on 16.
Ahvenanmaan tulotaso asukasta kohti on 1990-luvulla ollut lähes kaksi kertaa korkeampi kuin Kainuussa, Pohjois-Karjalassa tai Etelä-Savossa, jotka ovat maamme köyhimpiä maakuntia.
Tästä huolimatta Ahvenanmaalle maksettu
elinkeinotuki valtion tai EU:n budjetista on asukasta kohti yli kaksinkertainen koko maan keskiarvoon verrattuna. Esimerkiksi vuonna 1998 Ahvenanmaa sai elinkeinotukea noin 6 500 markkaa asukasta kohti, kun koko maan keskiarvo oli
noin 2 500 markkaa. Selvityksessä todetaan, että yksityisen sektorin nauttimasta huomattavasta tuesta huolimatta Ahvenanmaan taloudellinen kasvu on ollut hitaampaa kuin muualla maassa. Ei ole tarvinnut ponnistella, kun raha virtaa mannermaalta vähemmälläkin.
Selvityksen mukaan Ahvenanmaa on tarkastelujakson aikana ollut selkeästi
nettosaaja ja valtion Ahvenanmaahan liittyvät menot ovat olleet 100-200 miljoonaa markkaa suuremmat kuin saadut verotulot. Selvityksen suomenkielinen yhteenveto päättyykin toteamukseen: "tilanne on kestämätön pitkällä aikavälillä,koska muutoksiin sopetumisen automatiikkaa tai osapuolten pakkoa sopeutua
muutoksiin ei ole olemassa".
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten
esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä valtion Ahvenanmaalle suuntautuvien
kohtuuttomien varainsiirtojen rajoittamiseksi?
Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2004
Timo Soini /ps
.........................
Hyvä Timppa. Media vaikenee tietenkin tästä puhalluksesta ja se on hallituksessa aina olevalle rkp:lle kiusallista.
Asian käsittelyä voi kuitenkin seurata näin:
http://www.eduskunta.fi
->Asiat ja asiakirjat->Asioiden käsittelyvaiheet
->Kaikki valtiopäiväasiat->Asian tunnus->910/2004
Vastaukset 2
Vanhimmat
Turhaan sinä Ahvenanmaata kehut, on sitä rahaa mennyt muualle paljon suurempia summia, kyllä Helsinki Espoo Vantaa jaksaa maksaa.
lisää herkkua pöytään