8% kansasta pyrkisi Ruotsiin

Tuohan on JUURI se väestöosuus, mikä muodostuu suruista ja suomalaissvekoista.

Huhhuh! Tässähän alkaa JOPA toivomaan aseellista konfliktia!

Jos ryssä tänne väkisin tulisi, niin calle-boy häipyisi ensimmäisenä ruotsiin.

Meno Ruotsiinhan on jo alkanut. Wahroos pakeni ja Toivasen maantiede ei pelannut yhtä hyvin meni Portugaliin.
Duunarien tehtävänä on olla isänmaallisia ja puolustaa tätä maata ja pakoilijoidenkin omistuksia.
Kummallinen suomalainen keksintö sekin, ettei pääomalla olisi isänmaata. Ruotsissa, Saksassa, Norjassa jne pääoma puolustaa oman maan omistuksia ja työpaikkoja.

Turvassa ei ole Ruotsissakaan tälläkertaa!

Juuri ennen jatkosodan syttymistä ruotsaliset papat olivat huolissaan jutellessaan naaapureidensa suomalaisten kanssa ,!Pystyykö suomen pojat pitämään ryssän poissa länsirajalta.
No heitä suomalaiset lohduttelivat,että" turvassa olette kuin "pillu perseen suojassa"
ihan kiun aina ennenkin."
Kai siinä oli pientä katkeruuttakin Ruotsalaisia kohtaan,yksin oli talvisota sodittu vajaa kaksi vuotta aiemmin Suomessa.

Uumajan lohkolle tulisi kova rynnäkkö. Jos sattuisi kesäaika niin veneitten hintaa voi vain arvaillaJopa 17% Suomen ruotsinkielisistä JV-joukoista oli 1944 karkureina Uumajassa!

Suhteellisesti laskettuna jopa 17% Suomen ruotsinkielisistä maavoimien JV-joukkojen vahvuudesta oli karkureina Uumajan lohkolla Ruotsissa! Näin oli tilanne kesällä 1944.

Tästä Henrik Meinander ja muutkin historioitsijat kernaasti vaikenee ja ehkä syystäkin. General fron Terjärv eli Frans Uno Fagernäs kuulemma tunsi syvää häpeää kielisoutureitten tekosista. Tämä Meinander vetää hurrit Suomen pelastajiksi jokaisessa Suomen historiaa käsittelevässä kirjassaan, mutta hän EI kerro miten asiat oikeasti meni Tienhaarassa tai Kannaksella tai Suomi-hurrien kotirintamalla eli ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.

Tämä 17%:n lukema saadaan kun verrataan ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuuksia kesällä 1944 ja Uumajassa loisineita ruotsinkielisiä soutureita keskenään!

Ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuudesta oli (suhteellisesti) noin 17% Uumajassa! Kuulostaako pahalta? Tässä on pieni laskelma, jossa voi olla pientä tarkistamisen varaa lähinnä pataljoonien oletetuissa vahvuuksissa ja ehkä määrissäkin.

Ruotsinkielisiä oli tuohon aikana noin 9.5% Suomen koko väestöstä. Heitä lienee ollut samassa suhteessa myöskin sodassa. Monet ruotsinkieliset palvelivat tykistössä, ilmavoimissa ja merivoimissa. Nyt on kyse vain jalkaväkijoukoista.

1944 kesällä 17.D oli pääosin ruotsinkielinen. Se koostui kahdesta rykmentistä eli JR13 ja JR61 sekä erillispataljoonasta Er.P 27.

Kesällä 1944 ruotsinkielisiä jalkaväkijoukkoja oli siis 2 rykmenttiä ja 1 erillinen pataljoonaa eli kaikkiaan 7 pataljoonaa. Nyt arvioidaan kesän 1944 "kovissa" taisteluissa jo kuluneen pataljoonan vahvuudeksi vaikkapa noin 500 miestä. Määrävahvuushan on noin 1000 miestä. 7 (pataljoonaa) * 500 = 3500 ja kun tuohon määräään verrataan 600 ruotsinkielistä karkuria Uumajan lohkolla, niin sehän tekee 17%.

17% ruotsinkielisiä karkureita Uumajan lohkolla verrattuna ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuuteen kesällä 1944!

Kuten tästä tarkastelusta huomaat, niin Uumajan lohkolle Ruotsiin karanneita ruotsinkielisiä asevelvollisia on suhteellisesti hurjan paljon enemmän kuin on heidän prosentuaalinen osuutensa Suomen väestöstä!

Håkanit häipyisi ensimmäisinä.

Yleensä ruotsinkielinen väestönosuus jätetään tällaisissa kyselyissä ulkopuolelle, koska kysyjillä ei ole annettu kysymyksiä ruotsiksi. Ja jos soittavat ja kun vastaamme ruotsiksi he sulkevat puhelimen sanomatta mitään. Niin yllätävä iso osa on kyllä täysin suomenkielisiä.
Sen lisäksi ihan hypoteettisenä kysymyksenä vaan miten uskotte että niin paljon kun täällä on väitetty että haluamme olla Ruotsin ruotsalaiset, emmekä kuulu maahan, emmekä koe tätä isänmaana (kaikki väitteet täysin p**aa) miten ihmeessä voisitte samalla odottaa että tekisimme vielä kerran saman virheen kuten viime sodissa ja jäisimme maahan jossa meitä ei haluta, maahan jota emme saisi kokea omanamme. Miksi jäisimme puolustamaan sellaista jota meille ei teidän mielestänne kuuluisikaan. Jos se kerran ei saisi kuulua niin ei ole muuta mahdollisuuta kuin lähteä vaikke itse emme haluaisikaan.

"Voin kuvitella keitä tuosta 8% suurin osa olisi."

Ja kuka on kiinnostunut sinun kuvitemistasi? Aikuisten oikeesti sinne hanakammin pyrkisi sellaisia joilla ei vähemmän perhe- ja omaisuuskytköksiä täällä.

Ja toisaalta sellaisia joitka syystä tai toisesta pääsevät helpommin lähtemään. Huomattavasti pienempi merkitys, mutta kuitenkin, olisi integroitumisen helppous. Siinäkin kielitaitoisilla olisi etulöyntiasema. Onneksi kuitenkin suurin osa meistä osaa edes jonkun verran naapurimaan kieltä.

Ja kuka vielä sanoo ettei pakkoruotsista ole hyötyä? Pakkosuomi sen sijaan on ainakin tässä valossa arvelluttavampi.