vaikket koskaan minun ole ollutkaan. En kuvittele mitään, en uskalla haaveilla mistään ja silti - aina - pulpahdat mieleeni kuin kelluva korkki vedessä. Ensimmäinen ajatus sinusta on aina että rakas P. En minä uskonut tälläiseen. Uskoin siihen että tutustutaan, rakastutaan ja rakastetaan, arjen tekoihin ja siihen mitä näen, koen ja kuulen. Mietin sinua ja tunnen sydämessäni hellyyttä ja rakkautta ja yhteenkuuluvuutta jopa surua ja ikävää. Olisi niin suloista uskoa että tuollaiset tunteet ovat molemminpuolisia. Mutta eivät ne ole. Ne ovat vain yhden ihmisen ajatuksia, toiveita ja tunteita. Tämä on tälläistä omituista riemullista rakkautta ja onnea siitä että hän ON olemassa, sittenkin.
Ette te muut lukijat ymmärrä, eikä tarvitsekaan. Vain hän ymmärtää jos haluaa.
Parhaimmat asiat näkee sydämellään.
Ette te muut lukijat ymmärrä, eikä tarvitsekaan. Vain hän ymmärtää jos haluaa.
Parhaimmat asiat näkee sydämellään.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Haluaisin uskoa tuohon, mutta en vain pysty uskomaan :(
No kun olet väärä "miäs". Ei hän tiedä tunteistani mitään.
En ole ap, mutta tunnen täysin samoin yhtä Pmiästä kohtaan, joka tietää, muttei usko. Ainakaan viä. Tuumaile rauhassa rakas ihminen, ehkä meidän aika tulee joskus.
Oletko mies vai nais kirjoittaja?
Niin sinäkin olet rakas :) Ja tottakai tiedän tunteistasi, luen sua kuin avointa kirjaa, ainakin melkein ;)
Höpsö. Sinäkin. :)
Höpsöys on vaan hyve :) Ei nähty tänään, harmi. Oiskohan nähty jos oisin ollut tunnin pidempään siellä missä olin...
harhoja, unelmia ja vaaleanpunaista höttöä...
Niinhän minä kirjoitinkin. Miksi olet lukemassa höttöä rakkauspalstalla?
Miksi sanot, että muut eivät ymmärrä? Monet varmasti ymmärtävät.. rakkauspalstalla. Rakastaneet ja rakastuneet ymmärtävät liiankin hyvin.
"Parhaimmat asiat näkee sydämellään."
Olen samaa mieltä. Ja ymmärrän ja voin jakaa tunteen (tekstisi) kanssasi.
Mitä jos tarvitsisin juuri sinua?
Todennäköisesti keskustelet randomin kanssa. Pahoittelen.
P:n edustajana yhdelle H:lle voin kertoa ettei P oikein tiedä mikä kaiken ideana oikein on ollut mutta P on kuitenkin aina rakastanut H:ta ja se vaivaa P:tä kun ei tiedä mikä H:n tilanne on. Oletettavasti kaikki on kuitenkin hyvin ja H:lla on perhekin jo ja kaikki on hyvin mikä kuitenkin on tärkeintä. P on kuitenkin aina varautunut pahimpaan tulkoon mitä tulee jos ei pysty itse vaikuttamaan niin asiat ovat sitten niinkuin ovat.
Miten se nyt hooksi muutu vai eikö p tiedä kaikkea. Vai tietääkö liikaa.
Mitä sitten tiedän?
Hoo tietenkin rakastaa Peetä, kuinkas muutenkaan. Ja katsoo Kohdetta mikä on Hoon lempisarja johtuen sarjan kuivasta huumorista.
Jaa, minun aloitus on vallattu. Mukava juttu, paitsi että minun P ei todellakkaan kirjoita minulle.
Anna yksi sana.
En ole ap, mutta hän tiivisti omatkin ajatukseni oikein hyvin.
Kaipaan P:tä edelleen sydän syrjällään ja antaisin vaikka vasemman käteni, jos vielä saisin hänet. Elämästäni katosi viimeinenkin ilo, kun hän pisti välit poikki. Ei perhettä eikä todellakaan kaikki hyvin... Jäljellä on enää suru ja kaipaus.
Onko elämässäsi useampikin p. vai onko ollut vain ihastusta.
Vain 1. En kaipaa useaa.
Omisin tämän mielelläni.
Kuiva huumori? Terveisin P ja hyvää yötä ehkä? Vain aika näyttää...P:tä kuitenkin epäilyttää lähestulkoon kaikki silminnähtävä....
Keitäs nämä H ja P ovat? Täällä eräs miespuolinen P, surullinen sellainen.
Heidi ja Pekka?
Yhtä hyvin Hannu ja Päivi...
Kerro oma alkukirjaimesi aloittaja?
Tai jos et halua kertoa, niin kerro edes oletko E?
En ole E:llä alkava.
Odysseus on valmiina Ithakos.
Ehkä ongelma on juuri siinä ettet suostu uskomaan, että molemminpuoliset tunteet voivat olla mahdollisia. Pidä haaveestasi kiinni ja tilaisuuden tullen tunnustele toisen mahdollisista tunteista.
Voi hyvinkin olla noin. Minun on ylipäänsä vaikea uskoa että joku oikeasti rakastaisi minua.Olen aiemmin luullut parisuhteessa että toinen rakastaa ihan oikeasti koska hän on sanonut niin minulle. Kuitenkin teot ovat olleet kaikkea muuta kuin rakastavia joten minulle on jäänyt jonkinlainen arvottomuuden tunne.
Ja vaikka olen luullut olevani hyvä ihmistuntija, niin en enää luota omaan arviointikykyyni. Lisäksi olen tullut varovaiseksi ja osin työnikin takia kyyniseksi ihmisiä kohtaan. Tavallaan odotan pahinta. Pelkään tulevani kaltoinkohdelluksi. Hylätyksi. Ja siinä vaiheessa sitten suutun niin että sen huomaa.
Olen tullut hyvin varovaiseksi.
Minun pitäisi oikeassa elämässä varmaan tutustua pitkään ja hartaasti, mieluiten tuntea ihminen sata vuotta ennen kuin uskaltaisin harkita mitään vakavampaa suhdetta. Vaikka jonkun kohdalla sydän hallelujaa niin elämä on opettanut harkitsemaan kerran jos toisenkin.
Piti kirjoittaa että vaikka jonkun kohdalla sydän soi hallelujaa niin elämä on opettanut harkitsemaan kerran jos toisenkin. Kahvakuulaharjoittelu vei toisen käden sormesta tunnon hetkeksi niin kirjoittaminen hankaloituu.
Minä en ihan ymmärrä tällaisia, miksei se toinen voi ihan yhtähyvin tunnustella tunteita, jos tunteet ovat molemminpuolisia ja toisella pienikin epäilys siitä.
Sano mulle suoraan. Täällä on turha empiä. Miehet ei aina ymmärrä muuten. :)
Onko tämä tapaus edennyt mihinkään, aloittaja?
on tietenkin, tämän perusteella löysivät toisensa ja muuttivat yhteen, mitäpä luulisit, tunnisteet ja kaikki, niih
heheheheh
Tämän on moni ominut ja minäkin ties mistä syystä tänne eksynyt ja tämän luettuani miettinyt, että olisinko se P, jota aloittaja kaipaa. Aloitusviestin kirjoituspäivänä näimme viimeisen kerran. Mutta ei tietenkään.
ei ole
Olet minulle rakas P tietenkin se on parkkipirkko niin ihana,suloinen ,antava,ihastuttava,hymyilevä, ja on aina oikeassa...