Nykyään keskustellaan ja viestitään ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Älypuhelimet, internet ja sosiaalinen media antavat paljon mahdollisuuksia jakaa ajatuksia niin yksittäisten ihmisten kuin erilaisten ryhmien välillä. Lisääntyneellä vuorovaikutuksella on kääntöpuolensa. Juorut ja pahat puheet saavuttavat suuria joukkoja hetkessä. Koulu- ja työpaikkakiusaamisen ohella viime vuosina on alettu puhua myös nettikiusaamisesta.
Viestittelyssä on ollut ihmiselle aina haasteensa. Kieltä voi käyttää sekä hyvään että pahaan. Apostoli Jaakob vertasi kieltä peräsimeen, jolla ohjataan suurta laivaa, ja pieneen tuleen, joka sytyttää suuren tulipalon. Hän kirjoitti, että kieltä ei yksikään ihminen kykene kesyttämään. (Jaak. 3:6–8.) Monet riidat ja jopa sodat ovat syttyneet pahojen tai loukkaavien sanojen takia.
Kahdeksas käsky varoittaa: ”Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi.” Martti Luther selittää Vähä katekismuksessa, mitä se tarkoittaa: ”Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että emme puhu lähimmäisestämme perättömiä, petä hänen luottamustaan, panettele häntä tai tahraa juoruilla hänen mainettaan, vaan puolustamme häntä, puhumme hänestä hyvää ja tulkitsemme kaiken hänen parhaakseen.”
Nopean viestinnän aikana korostuu, että on tärkeää harkita, mitä ja millä tavalla viestii ja kenelle viestinsä suuntaa. Huonosti valituilla sanoilla voi satuttaa, mutta hyvillä sanoilla taas voi saada aikaan paljon hyvää. Pahan puhuminen ilmenee monesti juoruina, jotka värittyvät, muuttuvat ja usein myös vahingoittavat jotakin lähimmäistä. Pahansuopaiset ja valheelliset puheet loukkaavat, tekevät kipeää ja särkevät välejä. Juorut pitää pysäyttää eikä lähettää eteenpäin.
Sanalaskujen kirja toteaa, että oikeaan aikaan sanotut sanat ovat kuin kultaomenia hopeamaljoissa (Sananl. 25:11). Lempeät ja armolliset sanat lisäävät rauhaa, sopua ja hyvää oloa. Pienikin tunnustuksen sana, rohkaisu tai toivotus voi joskus antaa merkittävästi voimaa väsyneelle. Kotona, koulussa, työpaikoilla ja kaikkialla on syytä puhua ystävällisesti ja jokaista lähimmäistä kunnioittaen.
Elävä usko ei koskaan jää hedelmättömäksi. Uskovainen ihminen on syntinen kuten muutkin ihmiset, mutta usko synnyttää hänessä hyviä, Pyhän Hengen hedelmiä (Gal. 5:22–23). Sydämen usko tulee ilmi niin puheissa ja teoissa kuin elämäntavoissakin. Jeesus totesi, että puu tunnetaan hedelmistään (Matt. 7:16–17).
Jeesuksen opettama kultainen sääntö neuvoo suojelemaan ja auttamaan lähimmäistä. Puheitakin tulee ohjata Jeesuksen käsky: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille” (Matt. 7:12).
Viestittelyssä on ollut ihmiselle aina haasteensa. Kieltä voi käyttää sekä hyvään että pahaan. Apostoli Jaakob vertasi kieltä peräsimeen, jolla ohjataan suurta laivaa, ja pieneen tuleen, joka sytyttää suuren tulipalon. Hän kirjoitti, että kieltä ei yksikään ihminen kykene kesyttämään. (Jaak. 3:6–8.) Monet riidat ja jopa sodat ovat syttyneet pahojen tai loukkaavien sanojen takia.
Kahdeksas käsky varoittaa: ”Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi.” Martti Luther selittää Vähä katekismuksessa, mitä se tarkoittaa: ”Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että emme puhu lähimmäisestämme perättömiä, petä hänen luottamustaan, panettele häntä tai tahraa juoruilla hänen mainettaan, vaan puolustamme häntä, puhumme hänestä hyvää ja tulkitsemme kaiken hänen parhaakseen.”
Nopean viestinnän aikana korostuu, että on tärkeää harkita, mitä ja millä tavalla viestii ja kenelle viestinsä suuntaa. Huonosti valituilla sanoilla voi satuttaa, mutta hyvillä sanoilla taas voi saada aikaan paljon hyvää. Pahan puhuminen ilmenee monesti juoruina, jotka värittyvät, muuttuvat ja usein myös vahingoittavat jotakin lähimmäistä. Pahansuopaiset ja valheelliset puheet loukkaavat, tekevät kipeää ja särkevät välejä. Juorut pitää pysäyttää eikä lähettää eteenpäin.
Sanalaskujen kirja toteaa, että oikeaan aikaan sanotut sanat ovat kuin kultaomenia hopeamaljoissa (Sananl. 25:11). Lempeät ja armolliset sanat lisäävät rauhaa, sopua ja hyvää oloa. Pienikin tunnustuksen sana, rohkaisu tai toivotus voi joskus antaa merkittävästi voimaa väsyneelle. Kotona, koulussa, työpaikoilla ja kaikkialla on syytä puhua ystävällisesti ja jokaista lähimmäistä kunnioittaen.
Elävä usko ei koskaan jää hedelmättömäksi. Uskovainen ihminen on syntinen kuten muutkin ihmiset, mutta usko synnyttää hänessä hyviä, Pyhän Hengen hedelmiä (Gal. 5:22–23). Sydämen usko tulee ilmi niin puheissa ja teoissa kuin elämäntavoissakin. Jeesus totesi, että puu tunnetaan hedelmistään (Matt. 7:16–17).
Jeesuksen opettama kultainen sääntö neuvoo suojelemaan ja auttamaan lähimmäistä. Puheitakin tulee ohjata Jeesuksen käsky: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille” (Matt. 7:12).
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olisit voinut laittaa linkin. Luvaton lainaaminen ei ole kivaa, varsinkaan lähdetiedon puuttuessa. Lainattu siis täältä http://paivamies.fi/usko-ja-elama/paakirjoitukset/886/
"Juorut ja pahat puheet saavuttavat suuria joukkoja hetkessä."
Kyllä ne juoruämmien ja -ukkojen keksimät perättömät jutut ovat ennenkin lentäneet. Minulla on siitä elävä esimerkki paikkakunnalta, josta jouduin muuttamaan pois kiimasten juoruilijoiden minuun kohdistaman seksuaalisen ahdistelun vuoksi. Eipä aikaakaan kun satojen kilometrien päässä olevalla uudella asuinpaikkakunnallani silloinen seurustelukumppanini kertoi, että sinusta liikkuu täällä aivan hirveitä juoruja ja että juorut tulevat kotipaikkakunnatani. Näin toimivat pirulliset ja riettaat "ystävät" ja "saattomiehet".
rakentavat
Vanhoillislestadiolaisten hyvät sanat vl-herätysliikkeen ulkopuolisille uskovaisille:
Tee parannus sinä epäuskoinen!
Sanoilla tosiaan on taivaallinen voima. Paitsi Meplerin vihaoksennuksilla.