Kun en voi olla ainoa..... vaikka siltä monestikin tuntuu.
Oletko mahd sairauden/työttömyyden vuoksi syrjäytynyt tai vaarassa syrjäytyä?
Yksin vailla parisuhdetta/perhettä?
Itse olen 50 ja risat, nainen ja sairaseläkkeellä, paniikkihäiriö ja masennus taustalla.
Voisimmeko olla vertaistukena toisillemme, ihan vaan kahvin ja keskustelun merkeissä,
ehkä ulkoilun, kaupungilla käynnin tai vaikka jos sinua kiinnostaa kortti/lautapelit,
ja niitähän ei ihan yksin viitsi yrittää, muuta kuin pasianssia.
Olen rehellinen ja luotettava.
Usein miettinyt, ovatko yksinäiset minun laillani hautautuneet omiin bunkkereihinsa
tuntien, ettei sieltä enää ulos uskalla lähteäkkään...
En tässä kaipaa minkään uskonnollisen lahkon tms kommentteja, niitä on riittämiin luettu.
ompelukerhoon minua ei saa.
Jos joku kuitenkin kaikista epäilyistäni huolimatta on edes vähän kiinnostunut,
mitä kovasti toivon,
voimme sopia vaikka tapaamispaikan, tänne nyt ei tarkempia tietoja pidä laitella,
kuten puh num.
Oletko mahd sairauden/työttömyyden vuoksi syrjäytynyt tai vaarassa syrjäytyä?
Yksin vailla parisuhdetta/perhettä?
Itse olen 50 ja risat, nainen ja sairaseläkkeellä, paniikkihäiriö ja masennus taustalla.
Voisimmeko olla vertaistukena toisillemme, ihan vaan kahvin ja keskustelun merkeissä,
ehkä ulkoilun, kaupungilla käynnin tai vaikka jos sinua kiinnostaa kortti/lautapelit,
ja niitähän ei ihan yksin viitsi yrittää, muuta kuin pasianssia.
Olen rehellinen ja luotettava.
Usein miettinyt, ovatko yksinäiset minun laillani hautautuneet omiin bunkkereihinsa
tuntien, ettei sieltä enää ulos uskalla lähteäkkään...
En tässä kaipaa minkään uskonnollisen lahkon tms kommentteja, niitä on riittämiin luettu.
ompelukerhoon minua ei saa.
Jos joku kuitenkin kaikista epäilyistäni huolimatta on edes vähän kiinnostunut,
mitä kovasti toivon,
voimme sopia vaikka tapaamispaikan, tänne nyt ei tarkempia tietoja pidä laitella,
kuten puh num.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jos kukaan ei vastaa niin :
Paniikkihäiriöyhdistys ry:n Turun alaosasto kokoontuu kerran kuukaudessa Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry:n Kohtaamispaikassa, osoitteessa Hämeenkatu 28. Kokoontumisaikoja päivitetään Turun Sanomien Treffit-palstalta. Yhteyshenkilöt: Tomi Hommonen p. 040 7411109 ja Reino Oikelmus p. 044 2583264.
Tuon sinä varmaan jo tiesit, vai mitä ? Ja tämäkin on varmaan sinulle tuttu paikka http://www.ela.fi
Turussa on tietysti aika paljon noita ihmisiä joita sinä haet.
Kiitos, en ihan niitä tarkoittanut, vaan vertaistukikaveria, ryhmissä olen ollut. Mutta ehkäpä noista jollekin muulle apua. Toivon niin.
"Kiitos, en ihan niitä tarkoittanut, vaan vertaistukikaveria, ryhmissä olen ollut."
Täältä voisi löytyä,jos valitset "ystävää etsimässä"-vaihtoehdon:
http://www.city.fi/deitti/haku
Facebookia kannattaisi myös kokeilla.
Voisit ilmoittaa näillä sivuilla:
Yksinäisten ihmisten vertaistuki:
https://www.facebook.com/groups/186681064751892/
Nuorten ja vanhempien masentuneiden tukiryhmä:
https://www.facebook.com/groups/1490549481199949/
Etsin ystäviä ! Ei tiukkapipoisia sääntöjä ! Ryhmä kaikille kansalaisille !:
https://www.facebook.com/groups/471685049616642/
Kiitos, jätän tuon tarjouksen väliin :)
Onkohan niin, että olemme liian ennakkoluuloisia ja arkoja ottamaan yhteyttä,
kituutellaan ennemmin yksin ongelmien kanssa....
Tyyliin: En uskalla vastata, ties mikä "hullu" tuokin on.....
Niin ja toinen vaihtoehto, todennäköisempi, joka itsellekin niin tuttu,
että jospa en kelpaakkaan ystäväksi, ei varmaan pitäisi minusta ja sitten olisi taas yksi pettymys enemmän. Jos itsetunto on pahoja kolauksia saanut, tuo on seuraus..
Laittaisin sp osoitteeni, jos rohkenisin.
"Niin ja toinen vaihtoehto, todennäköisempi, joka itsellekin niin tuttu,
että jospa en kelpaakkaan ystäväksi, ei varmaan pitäisi minusta ja sitten olisi taas yksi pettymys enemmän."
On aivan varmaa että et "kelpaa" kaikkien ihmisten ystäväksi aivan samalla tavalla kuin en minäkään. Me ihmiset olemme hyvin erilaisia. Kaikki ihmiset eivät sovi yhteen.
Tunsin kerran erään vähän yli 30-vuotiaan fiksun miehen jonka kanssa olimme samassa työpaikassa ja me tulimme niin tavattoman hyvin toimeen keskenämme. Koskaan ei ollut mitään sanaharkkaa eikä edes erimielisyyksiä. Kyseinen henkilö kertoi minulle että hän ei tule toimeen siskonsa kanssa.
Minä olen tavannut ihmisiä jotka eivät pidä minusta lainkaan ja olen tavannut myös niitä jotka arvostavat seuraani.
Jos on niin että jonkun ihmisen kanssa ei synkkaa sen takia ei kannata masentua. Vika ei välttämättä ole sinussa, se voi myös olla siinä toisessa osapuolessa. Vika voi tietysti olla myös teissä molemmissa, tai ei kummassakaan.
Ehkä on vain niin että te ette jostain syystä sovi yhteen.
Kaikkein ärsyttävin ihminen jonka minä olen tavannut oli yksi nainen jolla oli tapana imarrella, kehua ja nuolla toisia ihmisiä.
On varmaan niitä jotka arvostavat tuollaista käytöstä, minä taas inhoan sitä.
" Turvarinki " olisi se pointti tässä. Ikään, kokoon, näköön tai rotuun katsomatta :)
Se loisi ihmisille puitteet muuhunkin sosiaaliseen elämään kuin vain nettikirjoitteluun.
Eikä varsinaisesti tarvitsisi kenenkään "tehdä" muuta, kuin olla siinä mukana,
ja tieto siihen kuulumisesta jo olisi eräs voimaannuttava tekijä. Miten olis?
nostan
nostan sitten itsekkin :(
nostan..
Taitaa olla turhaa tämä..... ehkä pitäisi olla nuorempi...ja miespuolinen...