Oikeasti maastovarma?

Kyllä niitä oikeasti maastovarmoja hevosia on olemassa, tunnen useammankin. Hankaluudet johtuvat tavallisesti joko siitä että hevonen on yksinkertaisesti säikky luonteeltaan, missä tapauksessa asiaan on vaikea vaikuttaa mitenkään, tai sitten, kuten sanoitkin, siitä, että ne pääsevät liian harvoin kunnon maastolenkeille. Oma hevoseni kuului tähän jälkimmäiseen ryhmään. Se ei pelännyt yhtään mitään, mutta aluksi se saattoi innostuessaan aloittaa yhtäkkiä sellaisen pukkihyppelyn ettei siellä ollut mitään mahdollisuuksia pysyä. Jos ohjia kiristi, se alkoi hyppiä pystyyn, ja muutenkin se oli todella vaikea saada pysymään käsissä. Mutta sitten kun se tottui säännöllisiin, usein rankkoihin maastolenkkeihin, se rauhoittui ja alkoi kuunnella apuja, ja sen jälkeen se toimi kuin ajatus vauhdista tai suunnasta riippumatta.

Hevoselle ei ole pahasta vaikka sillä maastoiltaisiin päivittäin, mutta jos hevonen on kuumenevaa tyyppiä, se kannattaa ensin ratsastaa kunnolla kentällä. Jos hevonen on jossain määrin väsyksissä lähtiessään maastoon, se yleensä käyttäytyy asiallisesti, koska sillä ei enää ole energiaa turhaan pelleilyyn. Samoin jos mahdollista, kannattaa viedä hankala hevonen kiipeilemään jyrkkiä mäkiä missä se joutuu tosissaan tekemään töitä, niin sen ei ole niin helppo lähteä käsistä. Ja jos maasto sallii ja hevonen on kuitenkin ohjailtavissa vaikka jarru puuttuisikin, voi kokeilla mitä tapahtuu, jos sen yksinkertaisesti antaa juosta. Joidenkin hevosten täytyy saada oikoa koipiaan säännöllisesti, eli toisin sanoen ne tarvitsevat mahdollisuuden juosta niin lujaa kuin jaloista lähtee.

Jos ratsastat kuumenevalla hevosella maastossa, ratsasta se kunnolla hikeen. Väsytä se joka kerta kun maastoilet, niin se rauhoittuu vähitellen kun tottuu siihen. Ja sitä mukaa kun se rauhoittuu, anna sille enemmän vapautta sen mukaan miten luotettavalta hevonen tuntuu. Sillä tavalla rento meno on mukavaa molemmille, ja hevonen kyllä pistää sen merkille ja ottaa opikseen.

Tapoja on varmasti muitakin, mutta näillä keinoin minä olen saanut hankalat hevoset rauhoittumaan. Onnea!

Tässä kohtaa voisi verrata hevosta autoon.
Jos haluaa "maastovarman" hevosen tai auton, ei voi olettaa että se toimisi rata/ kenttä olosuhteissa samoin kuin rata-auto... tai "kenttä hevonen".
Aina joutuu jostakin ominaisuudesta tinkimään.

Myös minun hevonen toimii moittetta, mutta joskus se tarvii enemmän maastoaikaa, joskus vähemmän. Sen kanssa ei kannata tuijottaa kelloa niinkuin monet tekee.
Se täytyy ratsastaa joka kerta hikeen, muuten se käy hankalaksi jopa kentällä ennen pitkää. Jos se on tehnyt kentällä kunnolla töitä niin puolen tunnin lenkki riittää. Mutta kevyemmän kenttätyön jälkeen se vaatii jopa parin tunnin maaston jossa se saa mennä kiitolaukkaa tasamaalla ja kiipeillä rinteitä kun niitä tulee vastaan.
Mutta ei meillä kuitenkaan joka päivä maastoon mennä.