Ensin RKP ja sitten muslimit

Muslimit suojelivat synagogaa kiihkomuslimeilta. Sen sijaan aikoinaan kiihkosurut suojelivat kouluja suomalaislapsilta.

Noin ne tarinat muuttuvat nettifennojen trollitehtaassa! Tuokin tarina on elänyt omaa elämäänsä ihmeellisessä internetissä ja versiona jossa totta on vain nimeksi.

"Lahnuksen kansakoulu muistetaan Espoon suomenkielisten kansakoulujen historiassa ”piikkilankakouluna”. Lahnuksen ensimmäinen koulutalo oli Ala-Luukin tilan päärakennus, joka oli vuokrattu Mathilda Ahlforsilta, joka taas ei omistanut taloa, mutta jolla oli taloon elinikäinen käyttöoikeus. Mathildan vanhemmat olivat myydessään talon huolehtineet siitä, että heillä ja heidän jälkeensä heidän tyttärellään on talossa elinikäinen asumisoikeus. Mathilda Alfors oli muuttanut miehensä kanssa Helsinkiin, ja käyttöoikeutensa perusteella vuokrannut rakennuksen Lahnuksen kansakoululle kesällä 1906 kahden vuoden ajaksi.

Ala-Luukin omistaja vaihtui vuonna 1907. Tilan osti Carl Gustaf Avellan, joka omisti laajoja alueita Pohjois-Espoossa. Avellan lukeutui kiihkomielisiin ruotsinkielisiin, eikä suvainnut, että hänen maallaan oli suomenkielinen kansakoulu. Avellan yritti heti syksyllä 1907 saada koulu muuttamaan pois. Kun näin ei tapahtunut, hän ryhtyi erikoisiin toimenpiteisiin. Hän rakensi vuoden 1908 alussa Ala-Luukin tilan päärakennuksen ympärille jykevän parin metrin korkuisen piikkilanka-aidan, joka esti vapaan liikkumisen talon ympärillä. Kouluun aitauksen sisäpuolelle pääsi ainoastaan kapeasta aukosta. Samalla Avellan kielsi koulun opettajaa aloittamasta koulutoimintaa ja vei vuokra-asian käräjille.

Lahnuksen koulun opettaja Edvard Inkilä ilmoitti tapahtuneesta kouluylihallitukselle, josta valitettiin Uudenmaan läänin kuvernöörille ja pyydettiin kiireellisiä toimenpiteitä, jotta koulutyö voisi jatkua häiriöittä. Asia pitkittyi käräjien vuoksi tammikuun lopusta maaliskuun puoliväliin ja piikkilanka-aita oli paikallaan saman ajan, minkä vuoksi myös koulutyö oli keskeytyksissä. Käräjien päätöksen julki tultua, koulu sai jatkaa vuokraamassaan rakennuksessa, ja Avellanin tuli purkaa liikkumista estävä piikkilanka-aita. Vuokrasopimusta Avellan ei saanut purkaa.

Kaksivuotinen vuokra-aika päättyi kesällä 1908. Kun Mathilda Ahlfors teki uuden vuokrasopimuksen kysymättä Avellanin mielipidettä, tämä vei asian jälleen käräjille syyskuussa 1908. Huhtikuussa 1909 asiasta tuli päätös ja nyt Avellan voitti vuokrausta koskevan riitakysymyksen. Suomenkielisen koulun oli muutettava nopeasti pois.

Uudet koulutilat saatiin Snettansin talosta. Huoneisto oli kuitenkin puutteellinen. Kaikki tilat olivat kylmiä, lattiat täynnä isoja reikiä sekä huoneet hatarat ja kosteat. Huoneita ei myöskään ollut riittävästi, minkä vuoksi koulun ohjelmaa oli supistettava.

Jotain kai Avellanin sielussa tapahtumien jälkeen liikahti, toteaa professori Veli Nurmi, sillä Avellan lahjoitti vuonna 1912 köyhien lasten koulunkäyntiin 500 mk.

Seuraava vaihe Lahnuksen kouluhistoriassa lisäsi tasoitusta Avellanin kanssa. Johtokunta päätti 28. helmikuuta 1913 ostaa Avellanilta Luukkaan tilasta lohkaistun ns. Sundelskan huvilan tontteineen 8000 mk:lla. Koulu siirtyi tänne samana keväänä.

Koulun vuosikertomusten mukaan koululla oli olemassa johtokunta, mutta johtokunta ei pitänyt kokouksistaan säännöllistä pöytäkirjaa. Toinen mahdollisuus on, että pöytäkirjoja ei arkistoitu. Pöytäkirjat puuttuvat kokonaan lukuvuosilta 1907 – 12 ja 1916 – 21. Päiväkirjat ovat myös hajanaisia. Asiaan saattaa olla syynä johtokunnan puheenjohtajan ja opettajien tiheä vaihtuminen. Ensimmäisen puheenjohtajan, Vuorijoen jälkeen puheenjohtajat vaihtuivat vuosittain. Vilho Reima tuki koulun toimintaa koko ajan.

Tarkastaja huomautti useaan otteeseen koulun arkiston ylläpidosta ja kansliakirjojen hoidosta. Vielä syksyllä 1909 arkisto oli järjestämättä. Keväällä 1911 arkisto oli opettajan kotona, koska koulun tiloissa ei ollut kaappia asiakirjoille. Näissä oloissa oli hyvin mahdollista, että asiakirjoja katosi. Arkiston puutteellisuuksia ei ollut korjattu vielä lähestyttäessä vuotta 1920. Keväällä 1916 tarkastaja katsoi, että koko koulun huolenpito oli silmin nähden heikkenemässä, sillä johtokunnan jäsenet asuivat Helsingissä. Tarkastaja antoi johtokunnalle kehotuksen huolehtia paremmin koulun ulkonaisista varustuksista.

”Koulun elämä oli yhtä taistelua alusta asti ja koulun toiminnan jatkamisesta keskusteltiin joka vuosi”, kirjoittaa professori Veli Nurmi Lahnuksen koulun tilasta kirjassaan ”Espoon kansakoulut”. Kunnalta saatiin ensimmäisen kerran avustusta lukuvuonna 1915 – 16. Tuolloin valtionapu oli 1025 mk, kunnalta tuli 300 mk ja koulun kannattajilta 625 mk. Oppilasmaksuja koululla ei ollut."
http://espoonperinneseura.net/perinnetieto/Lahnuksen-kansakoulu-autonomian-aikana.html

"Tarkastaja huomautti useaan otteeseen koulun arkiston ylläpidosta ja kansliakirjojen hoidosta. Vielä syksyllä 1909 arkisto oli järjestämättä."

Olen yrittänyt löytää netistä ja kirjastosta listaa niistä 629 äidistä, jotka saivat Folkhälsanin rotuäidin/rotuperheen rotupuhtauspaperit vuosien 1919 - 1940 välillä.

Olisi hauska tietää ketkä ovat näiden äitien jalostettuja jälkeläisiä.
Folkhälsanhan perustettiin rotupuhtauden vaalimista varten ja sen tärkein rotuhygieeninen projekti oli äidinpalkitseminen, joka alkoi jo seuraavana vuonna 1920 ja päättyi vasta 1939.

Selvittelin tätä asiaa vuosia sitten graduani varten. Silloin selvisi, että nämä tiedot ovat kyllä tallessa Folkhälsan'in arkistossa.

Näitä tietoja ei kuitenkaan annettu minulle. Syyksi Folkhälsan kertoi, että "arkisto on sekaisin, koska sitä ei ole järjestelty".

Näitä tietoja ei löydy myöskään valtion arkistosta.

Äsken juuri loppui SVT:n ohjelma, jossa 20-vuotias Ruotsissa syntynyt jihadmuslimi kertoi totuudenmukaisesti musliminuorten ajatuksista Ruotsissa ja jihadista. Ohjelma pitäisi saada käännettynä myös YLEn ohjelmistoon. Siinä olisi meille paljon purtavaa ja ymmärtäisimme paremmin ne valtavat uhkat, joita me itse olemme rahoittamassa.

Hän kannatti kovasti kalifaattia ja piti Konungariket Sverigeä vain vääräuskoisten paikkana, joka saa hoitaa kalifaatin huolto- ja rahoituspuolen, eli käydään Irakissa sotimassa ja mennään Ruotsiin lääkärinhoitoon sekä keräämään valtion avastukset ja lepäämässä ennen seuraavaa sotamatkaa.

Kaverin haastattelijanainen kyseli UK-läiseltä tutkijalta näistä Euroopan jihadisteista. Tutkija kertoi, että ne elävät RINNAKKAISTODELLISUUDESSA JA ETTÄ NE OTTAVAT ELÄMÄN TOSISSAAN TUOSSA RINNAKKAISTODELLISUUDESSA.

Suomen ruotsalaiset elävät aivan samalla tavalla omassa RINNAKKAISTODELLISUUDESSAAN.