Sekavien ja monipolvisten kriisitoimien melskeessä Saksa, Suomi ja muut euromaat ovat suoraan ja eri mutkien kautta rahoittaneet Kreikkaa yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston ja EKP:n kanssa yhteensä noin 250 miljardin euron luotoin.
Tuosta summasta arviolta 90 prosenttia eli noin 225 miljardia euroa on käynyt Ateenassa vain kääntymässä, ja raha on kulunut Kreikan valtion vanhojen velkojen maksamiseen ja erilaisiin rahoittajapankkien tukiaisiin. Kriisin alussa Kreikan suurimpia velkojia olivat Saksan ja Ranskan pankit, mutta eivät ole enää.
Suurin osa "pelastuspakettien" miljardeista on poistunut Kreikasta kansanvälisiin rahakeskuksiin samaa tahtia kuin "pelastajat" ovat toimittaneet "apurahaa" maahan.
Tämä ei kuitenkaan ollut Kreikan kavala juoni vaan ennemmin Saksan, Ranskan ja EKP:n tahto. Niille ei käynyt, että Kreikkaa uhkarohkein luotoin rahoittaneet pankit olisivat itse kärsineet tappionsa.
Saksan ja Ranskan päättäjät pelkäsivät omien äänestäjiensä raivoa, jos rämäpäiset pankit olisivat pian finanssikriisin ensimmäisten miljarditukien jälkeen taas kaatuneet omien kotivaltioidensa syliin – niin kuin EU:n sopimusten perusteella olisi pitänyt käydä.
Niinpä vaikutusvaltaisimmat europäättäjät määräsivät, että koko euroalueen rahoitusvakaus oli uhattuna, ja että kaikkien euromaiden tuli osallistua vakauden puolustamiseen tai muuten kaikkien käy kalpaten. Suomikin meni mukaan idioottipoliitikkojen toimesta, vaikka suomalaispankeilla ei ollut saatavia kriisimaissa.
Tuosta summasta arviolta 90 prosenttia eli noin 225 miljardia euroa on käynyt Ateenassa vain kääntymässä, ja raha on kulunut Kreikan valtion vanhojen velkojen maksamiseen ja erilaisiin rahoittajapankkien tukiaisiin. Kriisin alussa Kreikan suurimpia velkojia olivat Saksan ja Ranskan pankit, mutta eivät ole enää.
Suurin osa "pelastuspakettien" miljardeista on poistunut Kreikasta kansanvälisiin rahakeskuksiin samaa tahtia kuin "pelastajat" ovat toimittaneet "apurahaa" maahan.
Tämä ei kuitenkaan ollut Kreikan kavala juoni vaan ennemmin Saksan, Ranskan ja EKP:n tahto. Niille ei käynyt, että Kreikkaa uhkarohkein luotoin rahoittaneet pankit olisivat itse kärsineet tappionsa.
Saksan ja Ranskan päättäjät pelkäsivät omien äänestäjiensä raivoa, jos rämäpäiset pankit olisivat pian finanssikriisin ensimmäisten miljarditukien jälkeen taas kaatuneet omien kotivaltioidensa syliin – niin kuin EU:n sopimusten perusteella olisi pitänyt käydä.
Niinpä vaikutusvaltaisimmat europäättäjät määräsivät, että koko euroalueen rahoitusvakaus oli uhattuna, ja että kaikkien euromaiden tuli osallistua vakauden puolustamiseen tai muuten kaikkien käy kalpaten. Suomikin meni mukaan idioottipoliitikkojen toimesta, vaikka suomalaispankeilla ei ollut saatavia kriisimaissa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
valtionhoitaja puolueeksi itseään kehuva höttö joka sai maan asiat neljässävuodessa konkurssin partaalle mutta hävittihän ne punapääomankin että kokemusta on.