Työreformi on laaja uudistuskokonaisuus.Työn antamisen ja työn tekemisen ehtoja on parannettava useilla yhtäaikaisilla ja samansuuntaisilla uudistuksilla. Niitä tarvitaan sosiaaliturvassa, sen rahoituksessa, verotuksessa ja työmarkkinoiden pelisäännöissä. Samoin on työn antamisen byrokratiaa karsittava ja elinkeinopolitiikassa suosittava pienyrittämistä ja palveluyrittämistä erityisesti.
Uudistuksia tarvitaan, jotta työn antaja ja työtä tarvitseva työtön voivat paremmin kohdata työmarkkinoilla. Työllisyyttä parantavilla uudistuksilla voidaan turvata hyvinvointiyhteiskunta ja sen palvelut, helpottaa työuupumusta ja keventää verotusta. Tämä on sekä palkansaajan, yrittäjän että työttömän etu.
Pienyrityksissä on työtä tarjolla. Suomeen mahtuisi kymmeniä tuhansia uusia pienyrityksiä ja itsensä työllistäviä kansalaisia etenkin palvelualoille. Kuitenkin työttömyyskortistossa, erilaisilla kursseilla ja tukityöllistämistoimenpiteiden piirissä on edelleen yli 600.000 suomalaista. Tämä ns. laaja työttömyys on oikea luku, kun arvioidaan työttömyyden aiheuttamaa rasitusta valtion ja kuntien taloudelle.
Laajaa työttömyyttä vähentämällä myös valtion ja kuntien taloudet parhaiten tasapainottuvat ja velkaa päästään maksamaan pois. Näin myös hyvinvointipalvelut voidaan parhaiten turvata ja estää kansan kahtiajakautuminen. Jos työttömyyden valtiontaloudelle aiheuttama rasitus säilyy korkeana, Suomi on tuomittu jatkuvaan leikkauskierteeseen, joka vähin erin romuttaa hyvinvointivaltion ja kasvattaa leipäjonoja.
Uudistuksia tarvitaan, jotta työn antaja ja työtä tarvitseva työtön voivat paremmin kohdata työmarkkinoilla. Työllisyyttä parantavilla uudistuksilla voidaan turvata hyvinvointiyhteiskunta ja sen palvelut, helpottaa työuupumusta ja keventää verotusta. Tämä on sekä palkansaajan, yrittäjän että työttömän etu.
Pienyrityksissä on työtä tarjolla. Suomeen mahtuisi kymmeniä tuhansia uusia pienyrityksiä ja itsensä työllistäviä kansalaisia etenkin palvelualoille. Kuitenkin työttömyyskortistossa, erilaisilla kursseilla ja tukityöllistämistoimenpiteiden piirissä on edelleen yli 600.000 suomalaista. Tämä ns. laaja työttömyys on oikea luku, kun arvioidaan työttömyyden aiheuttamaa rasitusta valtion ja kuntien taloudelle.
Laajaa työttömyyttä vähentämällä myös valtion ja kuntien taloudet parhaiten tasapainottuvat ja velkaa päästään maksamaan pois. Näin myös hyvinvointipalvelut voidaan parhaiten turvata ja estää kansan kahtiajakautuminen. Jos työttömyyden valtiontaloudelle aiheuttama rasitus säilyy korkeana, Suomi on tuomittu jatkuvaan leikkauskierteeseen, joka vähin erin romuttaa hyvinvointivaltion ja kasvattaa leipäjonoja.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Keskustan eri työryhmissä on valmisteltu seuraavat uudistusaloitteet, joista haluamme avata laajan keskustelun:
Työttömyysturvan uudistus, jonka tavoitteena on parantaa kansalaisten yhdenvertaisuutta, rahoituksen läpinäkyvyyttä ja rahoituksen kestävyyttä erilaisissa suhdannetilanteissa. Lisäksi keskustan työttömyysturvamalli helpottaa työttömän opiskelua, lyhyidenkin työsuhteiden vastaanottamista sekä työttömästä yrittäjäksi tai erilaisiin toimeksiantotehtäviin siirtymistä. Näihin haasteisiin vastaisi parhaiten yleinen eli pakollinen työttömyysvakuutus nykyisen vapaaehtoisen sijaan.
Perusturvan uudistaminen perustulon hengessä.Tavoitteena on yksinkertaistaa ja vahvistaa perusturvaa, tuoda siihen ns. yhden luukun ajattelua sekä laajentaa työn käsitettä. Sekä työttömyysturvan että perusturvan uudistuksen tavoitteena on ehkäistä köyhyyttä ja syrjäytymistä sekä helpottaa sosiaaliturvan etuuksien ja pienten työtulojen yhteensovitusta niin, että työn tekeminen, yritteliäisyys ja opiskelu aina kannattaa paremmin kuin passiivisuus.
Myös Keskustan verotusuudistus tukee sitä, että työn tekeminen aina kannattaa. Siksi verokevennysten painopiste on pieni- ja keskituloisissa. Erityisesti verotus ja perusturva on sovitettava yhteen niin, että turhalta tukiluukuilla juoksemiselta vältytään.
Työnantajan eläke- ja sosiaalivakuutusmaksut ehdotamme porrastettavaksi uudella tavalla työn antamista kannustavasti. Ehdotamme porrastusta palkkatason mukaan niin, että pienistä palkoista maksut ovat nykyistä huomattavasti alemmat. Uusi porrastus helpottaa työpaikkojen syntymistä erityisesti pitkäaikaistyöttömille ilman työllistämistukia ja vastaavia subventioita.
Yrittäjyyden tieltä on raivattava turhaa byrokratiaa. Työnantajavelvoitteet on voitava hoitaa mahdollisimman yksinkertaisesti. Eläke- ja vakuutusmaksut sekä ennakonpidätykset on voitava hoitaa työnantajakortilla.
Paikallisen sopimisen oikeus ja mahdollisuus on annettava kaikille työntekijöille ja työnantajille. Valtakunnallinen sopimus on työelämässä lähtökohta, mutta siihen voidaan paikallisista tarpeista tehdä yhdessä sopimalla muutos. Ellei paikallista sopua löydy on noudatettava työehtosopimusta. Paikallinen neuvottelu työpaikalla hoidettaisiin työnantajan ja työntekijöiden luottamusmiehen kesken tai ellei häntä ole valittu, yhdessä koko henkilöstön tai henkilöstöryhmän kanssa. Tällöin sopimuksen syntyyn tarvittaisiin jokaisen myötävaikutusta.
käsittelyyn se on varma..
ei haluta keskustella, miksiköhän ?