nimettömien viesien areenana, jotka on osoitettu jollekin tuntemattomalle tuntemattomalta on täysin väärä paikka ilmaista rakkautta. Ja mahdollistaa kaikkein ikävistä ikävimmän tavan satuttaa jotakuta, joka oikeasti rakastaa. Haluatko todella tehdä sen, ja mieti kymmenen kertaa ennenkuin vastaat. Sillä siitä myös vastaat.
Rakkaus ja rakastaminen
vääräpalsta
17276
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Rakkaus löytyy internetin rakkauspalstalta. Tärkeintä että pääsee purkamaan tuntoja, ehkä hän loukkaantuisi tai sitten ei.
Olla sen rakkaan ihmisen tärkeintä ikinä eikä suinkaan netin paskapalstojen, tuntui aika ikävältä tuo loukkaantuisi tai sitten ei, sellainen asenne ei kuulu rakkauteen.
meni. siinä oli tärkeysjärjestys.
Mitä väliä vaikka loukkaantuisi? Sehän on rakkauden takia ja se voittaa lopulta!
Voita koskaan, käy juuri päinvastoin. Lapsellinen ajatus ja näkee ettet tiedä rakkaudesta mitään.
Rakkaus vie järjen ja tekee sokeaksi sanotaan.
Kirjoittaminen on tapa purkaa tunteita ja mennä
eteenpäin elämässä.
Äkkiseltään voisi ajatella ettei tänne kannata purkaa
ajatuksia. Totta sekin.
Joskus asiat ajautuu siihen että tuntoja on purettava
ja toinen osapuoli syystä tai toisesta on simpukka
tai pysyy panssarikuoressaan jolloin tunteista
kirjoittaminen avaa tunteiden patoa ja on hyvä asia
jokaisen kannalta ja miksi rakkaudesta ei saisi puhua.
Jos joku loukkaantuu on syytä katsoa - miksi? senkin
voi sanoa ääneen ja oppia näkemään asioita uudella
tavalla.
Rakkaus on kuin viulun sävel
parahtaa jos sattuu
tai soi lumoavaa mukaansa
tempaavaa musiikkia.
Asioilla on aina ainakin kaksi näkökulmaa monesti useampikin
jokainen tehköön kuten sisimmässään tuntee
Miksi et ennemmin vain kirjoittaisi tunteistasi yksityisesti etkä jakaisi niitä tänne? Ei sillä pitäisi olla mitään eroa, muuten kuin että silloin et ainakaan loukkaisi ketään. Mielestäni tämä palsta sopisi parhaiten rakkaudesta yleisesti keskustelemiseen, en osaa nähdä juurikaan hyvää "henkilökohtaisten" viestien postaamisesta tänne. En vain osaa nähdä sellaisessa juurikaan toisen kunnioittamista ja arvostamista, mikä pitäisi olla tärkeätä vaikeillakin hetkillä. Jos toinen ei ole suoraan kieltänyt tunteista kertomista tai kommunikoimista yleisesti, niin aina ensimmäinen tapa pitäisi olla henkilökohtainen viestintä hänen kanssaan.
Jos toinen tietää tunteet ja pysyy omassa hiljaisuudessaan
vaikka hänellä on mahdollisuus antaa palautetta suoraan
ja edelleen seikkailee palstoilla eikä vastaa suoriin yhteydenottoihin
mutta vastailee epäsuorasti palstojen kautta . En edes viitsi
montaa täällä olevaa viestiä lukea .Hän voi helposti vaikuttaa
että kaikki tapahtuu livessä eikä täällä ja syytä miksi hän ei näin
toimi on minulle mysteeri ja vain hän voi tilanteen muuttaa....
Samat mitä sanon täällä voin sanoa livenä enkä häpeä sanomisiani.
Jos rakastan häntä ja sanon sen-se on kunnioittamista ja arvostamista.
Jos hän ei sano suoraan ettei halua kuulla palstoilta henkilökohtaista
-anteeksi vaan tekstit- jos hän sen sanoo niin kaikki loppuu täällä ja
se tapahtuu koska kunnioitan ja arvostan häntä. Miksi asioita ei voi
sanoa suoraan vaan täällä. Arvostan asioista puhumista suoraan ei kiertotietä
ja kuten sanoin asioihin vaaditaan kaksi jästipäätä ja minä olen se toinen
-anteeksi vaan-.Haluat siis että kaikki loppuu tähän ???
Älä huijaa itseäsi.
Eli jatkat tänne suoltamista entiseen malliin. Miksi et vain antaisi olla?
Tunnetteko te tuntemattomat toisenne? Aika hupaisaa, vai surullista?
Mä en kunnioita häntä koska hänkään ei ole kunnioittanut mua. Kunnioitan vaan itseäni suhteessa häneen.
Juuri näin ajattelen itsekin. Asioita pitäisi miettiä myös sen toisen ihmisen kannalta.
Varmaan tiedät, että täällä seikkaillessa helposti eksyy ja tulee epävarmaksi toisen aatoksista. Minulle on käynyt niin toisinaan.
Kauniisti kirjoitat hänestä. Olet valmis antamaan aikaa, kuulostat siltä.
Miten olet ottanut yhteyttä häneen?
Niin ensinnäkin kaikilla on oikeus toimia kuten parhaaksi näkee
ja lähtökohta on toista arvostaen ja häntä kuunnellen.
Asiat on sanottava oikeassa elämässä - ei täällä ja häneltä
en ole kuullut ettei halua kommunikoida näillä sivuilla.
Kannattaa myös toisilla kirjoituksilla miettiä kuka kunnioittaa ja ketä!!!
Rakkaus on jatkuvaa itsekasvatusta ja kasvamista ja siinä ei ole
koskaan valmis vaan suora puhe oikeassa elämässä toimii parhaiten.
Itse olen keskustellut alkuaan henkilön kanssa rakkausrunopalstalla
josta poistuimme suoraa sähköpostikommunikointiin ja puhelintekstiviestien
laittoon. Heti alusta alkaen hän tiesi oikean minäni. Olen puhunut hänen
kanssaan puhelimessa vaan koskaan hän ei ole paljastanut oikeaa
nimeään oikeassa elämässä ja olen tuota odottanut hänen sanomanaan
mutta sen kaivaminen tuntuu olevan vaikeaa.Käsitykseni mukaan ikäni
ja se mitä tarinoin on hänelle kynnys. Hän kyllä on epäsuorasti osoittanut
rakastavansa muttei suoraan livenä puhuessa ja livenä hän menee kipsiin
vaikka hetkittäin oikea astuu kuvaan. Olen soittanut sekä oikealla että nimimerkin
salaiseen numeroon, olen lähettänyt sähköpostia, tekstiviestejä ja hän tietää
mitä kirjoitan vaikka alkujaan niiden olevan toiselle tarkoitettu mutta kyllä ne
ovat syntyneet hänen inspiroimana ja ovat hänestä alunalkaen.
En ymmärrä miten tuo kipsi on niin vaikea murtaa tai tietysti ymmärrän erilaisia
asioita .
Tapani kirjoittaa on osa yritystä murtaa tuo kipsi. Sillä oikeassa elämässä
olen sanonut hänelle tunteeni kasvoista kasvoihin ja hän erilaisten laulujen
sanojen kautta. Hän tietää että jäkätän ulostulosta. Hänen on itsensä on se
minulle kerrottava ja vaikka sen tiedän on se hänen kerrottava ja siinä tuo
kynnys-pelottaa ja minä mietin miten saan tuon pelon pois ja odotan ja odotan
joskus vaan pinna loppuu kesken ja hänen on mietittävä mitä tekee vai tekeekö
mitään ja antaa asioiden olla. Ilman askelta ei saa mitään mutta tuota seuraavaa
askelta en voi ottaa-se on hänen tehtävä mikäli kykenee.Olen tullut vastaan
niin pitkälle kuin voin ja olkoon kuka tahansa mitä mieltä tahansa olen kokenut
tekeväni sisimmässä oikein. Asioita ei voi selvittää kuin puhumalla kasvokkain
ei nimimerkkien kautta ja tuo toinen on oikeana minänään sellainen jota
rakastan ja siihen ei vaikuta ikä,nimimerkki tai muutkaan asiat mitä on tapahtunut.
Kuinka vaikea sitä on saada uskomaan ja miten vaikea asioita on odottaa.
Asiat eivät ole yksinkertaisia mutta eivät vaikeitakaan kun uskaltaa mennä niitä
päin.Eikä ketään pitäisi tuomita mielipiteistään vaan kertoa omansa ja antaa
toisen arvioida miten siihen suhtautuu.
*kiitos sivustatulin kysymyksestä ja siitä että arvostat kirjoittajaa*hymy*
Lue tarkkaan mitä olet kirjoittanut.
Olen eri mieltä. Palata in mitä mainioin paikka sille. Kaikkea ei saa sanoa irl.