Kyllä sen ymmärsin.

Tai jos hän vaistosi sinussa jotain, minkä täytyy muuttua, jotta voisi olla ystäväsi?

Ei hän mua ahdista tai pelota, vaan ne tunteet mitä hän herättää yhdistettynä omiin vaikeuksiini.

Ei kun siellä kahvillassa oli yks toinen tyyppi, mutta en voinu kertoo sulle tiiät sillon mutta ahisti se koko tilanne silleen en oikein ollu oma itteni..... toivottavasti sä tajuut ja voidaan vielä olla kavereita tai tavasta uudestaan??? eilen just mietin että laittasin sulle iestiä, muttaa sit tuli yks kiireellinen juttu sisko soitti ja mun piti mennä hoitaan yks asia illalla kello oli jo niin paljo että en sitteen enää voinu viestiiä. Aamulla oli tietty mielessä ,

En voi anteeksi pyytää, koska syyt on syvemmällä- ei siis sinussa vaikka seurassasi ahdistuinkin.

Ja voitko kuvitella, että sinua kaikista enemmän olen kaivannut kuin ketään koskaan, sinun syliisi ikävöinyt kipeimmin kuin koskaan kenenkään toisen!

Elämäni on ristiriitaista tunteiden kanssa kamppailua. Kaipaan ja haluan sinua enemmän kuin ketään, ja samalla pelkään ettei meitä tule, syinä monta estettä joista yksi sisimpäni kipupiste.

Mutta tiedä, olet kaikki mitä haluaisin.

Minä olen erilainen. Tiedän, ettei tuollaisen pitäisi haitata, mutta...Hän tykkää laittaa paljastavia kuvia itsestään ja pitää sitä tärkeänä mitä muut hänessä näkee. Minä olen erilainen. Huomaan miten oli pakko ottaa häneen etaisyyttä. Ahdistuin hänen seurassaan. Se olen aina minä joka ottaa häneen yhteyttä. Se olen AINA minä.! En tunne oloani hyväksi hänen seurassaan. Nyt haluan olla vain. Ennen kävin joka pv hänen luonaan. En enää. Odotan kai että hän ottaisi minuun yhteyttä jos kiinnostaa. Ei ole mitään kuulunut.

Hän ei ole se sielunsisko minkä toivoit hänen olevan. Ja jos hän ei ole edes kiinnostunut kuuntelemaan murheitasi (mitä ilmeisesti ystävältä kaipaisit) niin miksi haluaisit roikkua hänessä? Miksi et antaisi tuttavuuden asettua itsekseen omalle tasolleen? Miksi hampaat irvessä yrität sitä ylläpitää?