Vaalien lähestyessä monet yrittäjä- ja työnantajajärjestöt ovat tuupanneet keskusteluun omia vaaliohjelmiaan. Yhteistä monille näistä on halu lisätä julkisten tai osin julkisten palveluiden yksityistämistä. Perusteluna on usein tehokkuus ja kilpailun lisääminen. Myös kustannussäästöjä lupaillaan verrattuna ”raskaaseen” julkiseen sektoriin.
Toinen puoli asiaa – usein mainitsematta jäänyt – on se, että yksityistämistä ajavat haluavat itselleen lisää bisnestä ja uusia asiakkaita.
Huonoimmassa tapauksessa kilpailuttaminen vain mahdollistaa rahastamisen ihmisille välttämättömissä palveluissa.
Markkinatalous on tehokas – ja välillä julmakin kilpailuttaja. Hallitusti käytettynä se voi tuoda uutta tehokkuutta ja uusia ajatuksia julkisen sektorin toimintaan. Huonoimmassa tapauksessa se vain mahdollistaa rahastamisen ihmisille välttämättömissä palveluissa.
Hyvä esimerkiksi epäonnistuneesta kilpailun avaamisesta on reilut kymmenen vuotta sitten tapahtunut autokatsastuksen yksityistäminen. Valtio myi katsastusyhtiönsä osakkeet vuonna 2003 59 miljoonalla eurolla. Tavoite oli tuoda kilpailua valtion monopolina toimineelle alalle. Usko oli, että tämä laskee katsastuksen hintaa. Toisin kävi. Muutama vuosi toiminnan yksityistämisen jälkeen katsastuksen hinnat olivat nousseet huomattavasti, samat osakkeet myyty eteenpäin sadoilla miljoonilla euroilla ja katsastus oli siirtynyt pääosin ulkomaisten toimijoiden käsiin.
Autoilija maksoi autokatsastuksen yksityistämisen. Yrityksillä oli mahdollisuus hinnoitella palvelu mielensä mukaan, kun laki pakollisesta autokatsastuksesta turvasi tasaisen asiakasvirran.
Yksityistämistä ajavat eivät usein mainitse, että ne haluavat myös aloille, jotka toimivat osin valtion tukien, siis veronmaksajien rahojen varassa. Yksi tällainen ala on Suomessa rautatieliikenne, jota VR hallitsee.
Britanniassa rautatieverkko yksityistettiin jo 1990-luvulla. Tämä tuli kalliiksi. Britannian Ammattiliittojen (TUC) pari vuotta vanhan selvityksen mukaan valtion rautatiemenot olivat vuoteen 2013 mennessä reaaliarvoltaan kuusinkertaistuneet yksityistämisen jälkeen. Suurin syy tilanteeseen oli se, että yksityiset toimijat eivät pystyneet lupaustensa mukaisesti investoimaan rataverkkoon ja kalustoon. Raideliikenteen kaaoksen estämiseksi valtio joutui uudistusten maksajaksi.
Britannian rautatieseikkailussa liiketoiminnan riski jäi veronmaksajalle, mutta voitot yksityistettiin. TUC:n selvityksen mukaan viisi Britannian suurinta rautatieyhtiötä sai vuosina 2007–2011 kolme miljardia puntaa valtion tukea. Samaan aikaan ne maksoivat lähes puoli miljardia puntaa tukea omistajilleen.
Toinen puoli asiaa – usein mainitsematta jäänyt – on se, että yksityistämistä ajavat haluavat itselleen lisää bisnestä ja uusia asiakkaita.
Huonoimmassa tapauksessa kilpailuttaminen vain mahdollistaa rahastamisen ihmisille välttämättömissä palveluissa.
Markkinatalous on tehokas – ja välillä julmakin kilpailuttaja. Hallitusti käytettynä se voi tuoda uutta tehokkuutta ja uusia ajatuksia julkisen sektorin toimintaan. Huonoimmassa tapauksessa se vain mahdollistaa rahastamisen ihmisille välttämättömissä palveluissa.
Hyvä esimerkiksi epäonnistuneesta kilpailun avaamisesta on reilut kymmenen vuotta sitten tapahtunut autokatsastuksen yksityistäminen. Valtio myi katsastusyhtiönsä osakkeet vuonna 2003 59 miljoonalla eurolla. Tavoite oli tuoda kilpailua valtion monopolina toimineelle alalle. Usko oli, että tämä laskee katsastuksen hintaa. Toisin kävi. Muutama vuosi toiminnan yksityistämisen jälkeen katsastuksen hinnat olivat nousseet huomattavasti, samat osakkeet myyty eteenpäin sadoilla miljoonilla euroilla ja katsastus oli siirtynyt pääosin ulkomaisten toimijoiden käsiin.
Autoilija maksoi autokatsastuksen yksityistämisen. Yrityksillä oli mahdollisuus hinnoitella palvelu mielensä mukaan, kun laki pakollisesta autokatsastuksesta turvasi tasaisen asiakasvirran.
Yksityistämistä ajavat eivät usein mainitse, että ne haluavat myös aloille, jotka toimivat osin valtion tukien, siis veronmaksajien rahojen varassa. Yksi tällainen ala on Suomessa rautatieliikenne, jota VR hallitsee.
Britanniassa rautatieverkko yksityistettiin jo 1990-luvulla. Tämä tuli kalliiksi. Britannian Ammattiliittojen (TUC) pari vuotta vanhan selvityksen mukaan valtion rautatiemenot olivat vuoteen 2013 mennessä reaaliarvoltaan kuusinkertaistuneet yksityistämisen jälkeen. Suurin syy tilanteeseen oli se, että yksityiset toimijat eivät pystyneet lupaustensa mukaisesti investoimaan rataverkkoon ja kalustoon. Raideliikenteen kaaoksen estämiseksi valtio joutui uudistusten maksajaksi.
Britannian rautatieseikkailussa liiketoiminnan riski jäi veronmaksajalle, mutta voitot yksityistettiin. TUC:n selvityksen mukaan viisi Britannian suurinta rautatieyhtiötä sai vuosina 2007–2011 kolme miljardia puntaa valtion tukea. Samaan aikaan ne maksoivat lähes puoli miljardia puntaa tukea omistajilleen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mutta kun se tuotantovälineiden pitäminen valtion hallussa on sitä sosialismia ja tuotantovälinehän se on sosiaalinen palvelulaitoskin. Onhan kapitalistisijoittajat haalimassa niitä kovasti itselleen. Ne nuo kärsäpersut, ne on meidän aikamme suurimpia sosialisteja. Oikeita emäkommunisteja ja sen ovat itse todistaneet reilun vuoden aikana kirjoituksillaan täällä suomi 24:ssä. Laitetaanpa asia korvan taakse ja muistetaan seuraavissa vaaleissa.
Ottipa Kärsämäen Kepuwiisas-päättäjää totuus koville, ihan säihkähti ja sekosi, kirjoitus ja ajatus, ei sitä ole tyhmempää temppua kun antaa pitkällä + optio-sopimuksella kunnan kassa yli 60% k-väliselle pörssipelurille vuosittaisin korotuksin kahmittavaksi, mutta ei se ihme ole K-mäen enemmistön tekoseksi, muitakin kuntia on langennut lobbauksen loveen ja hurmokseen, samalla vastuun pakoiluun, kun paukut ei riitä!.
Ei ihme jos ovatkin piilokommunisteja. Eikö ne kaikki kärsäpersut olekin entisiä työläisiä?
Kyllä ne tätä nykyä ovat rehellisä luokkapettureita. Kepun perseennuolijoita.
toinen totuus on ne kiirellä ja lupauksilla jopa lakirikkomisilla pitkät sopimukset sijoittaja-palvelu tuottajain kanssa tehdyt, kolmas totuus valkenee parin vuoden-ja siitä etenpäin nousevien kustannusten maksuila.
Kiitos äänestä
Oleppa hyvä, et enempää tule saamaankaan.
no sittenhän se on nolla