Monipuolinen kielitaito antaa elämäniloa, joka tuo innostusta oppia ja harjoitella yhä uusia kieliä. Kaksikielinen ympäristö, ulospäin suuntautunut persoonallisuus ja oma motivaatio vaikuttavat siihen, miten synnynnäiset ominaisuudet – kuten älykkyys ja luovuus – kehittyvät.
Nykyään arvostetaan mekaanista oppimista, joka on loogista, lineaarista, rationaalista, tieteellistä, matemaattista ja tietokoneisiin suuntautunutta.
Nuoret omaksuvat myös muiden huonot ideat, kuten "pakkoruotsin" vastustamisen ja toistavat niitä yhä uudelleen. Tiedon korostaminen kielitaidon kustannuksella saattaa saada herkät lapset tuntemaan itsensä ahdistuneeksi ja he saattavat muuttua sen vuoksi masentuneiksi, kapinallisiksi ja julmiksi. Heistä saattaa myöhemmin kehittyä myös moniongelmallisia aikuisia. Tämä negatiivinen kehitys on aistittavissa myös Talan vieraskirjassa.
Olisi tärkeää kehittää myös kielitaitoa, yksilöllisyyttä, luovuutta, mielikuvitusta, rytmiä, laulua, taiteellisuutta, henkisyyttä ja sydämen sivistystä. Näin toimimalla kannustettaisiin välittämiseen, empatiaan, luottamiseen, huolehtimiseen ja yksilöllisyyteen maamme ruotsinkielisen väestön parhaiden perinteiden mukaisesti. Nämä johtavat rentoutumiseen, rauhaan ja tyytyväisyyteen.
Sivistys tarkoittaa kasvatuksen kautta omaksuttua kielitaitoa, henkistä kehittyneisyyttä ja avarakatseisuutta. Opillinen sivistys ja yleissivistys ovat tärkeitä, mutta niin on myös ihmisen sisäinen kypsyys, eli sydämen sivistys.
Tärkeintä elämässä on sydämen sivistys. Olennaista on ihmisen asenne ja tapa suhtautua maailmaan ja elämään, ja se on riippumaton koulutustasosta ja ulkoisista käyttäytymisen malleista.
Sydämen sivistys on hiljainen, elämää ylläpitävä nöyrä asenne, johon kuuluvat oikeudenmukaisuus ja aito lähimmäisen huomioiminen, myös kielipolitiikassa
Nykyään arvostetaan mekaanista oppimista, joka on loogista, lineaarista, rationaalista, tieteellistä, matemaattista ja tietokoneisiin suuntautunutta.
Nuoret omaksuvat myös muiden huonot ideat, kuten "pakkoruotsin" vastustamisen ja toistavat niitä yhä uudelleen. Tiedon korostaminen kielitaidon kustannuksella saattaa saada herkät lapset tuntemaan itsensä ahdistuneeksi ja he saattavat muuttua sen vuoksi masentuneiksi, kapinallisiksi ja julmiksi. Heistä saattaa myöhemmin kehittyä myös moniongelmallisia aikuisia. Tämä negatiivinen kehitys on aistittavissa myös Talan vieraskirjassa.
Olisi tärkeää kehittää myös kielitaitoa, yksilöllisyyttä, luovuutta, mielikuvitusta, rytmiä, laulua, taiteellisuutta, henkisyyttä ja sydämen sivistystä. Näin toimimalla kannustettaisiin välittämiseen, empatiaan, luottamiseen, huolehtimiseen ja yksilöllisyyteen maamme ruotsinkielisen väestön parhaiden perinteiden mukaisesti. Nämä johtavat rentoutumiseen, rauhaan ja tyytyväisyyteen.
Sivistys tarkoittaa kasvatuksen kautta omaksuttua kielitaitoa, henkistä kehittyneisyyttä ja avarakatseisuutta. Opillinen sivistys ja yleissivistys ovat tärkeitä, mutta niin on myös ihmisen sisäinen kypsyys, eli sydämen sivistys.
Tärkeintä elämässä on sydämen sivistys. Olennaista on ihmisen asenne ja tapa suhtautua maailmaan ja elämään, ja se on riippumaton koulutustasosta ja ulkoisista käyttäytymisen malleista.
Sydämen sivistys on hiljainen, elämää ylläpitävä nöyrä asenne, johon kuuluvat oikeudenmukaisuus ja aito lähimmäisen huomioiminen, myös kielipolitiikassa
Vastaukset 11
Vanhimmat
Oletko sinä oikeasti tosissasi?
Minä olen "sivistyksekseni" opiskellut ja kirjoittanut LAudaturini useammastakin kielestä muutamia vuosia sitten. Ruotsi kuului niihin yhtenä. On ruotsin oppimisesta tosiaan ollut jotain hyötyä - ymmärsin, mitä rasismi ja ennakkoluulot merkitsevät, opin huomaamaan Suomen ja koko Pohjoismaisen suomalaisia syrjivän kielipolitiikan ja arvostamaan omaa ihanaa kulttuuriani. Minusta siitä siis lopulta oli todella paljon hyötyä!
Fenno ei pysty rakastamaan suomeaan, jos maassa puhutaan ruotsia. Voi fennon mustasukkaisuutta ja kateutta.
Ihan rauhassa saa puhua mitä kieltä vaan siellä vähemmistössä, mutta ei sitä voi noin MUILLE pakottaa! Meillä on oma äidinkielemme, emme tarvitse mitään väkisin liimattua "identiteettiä". Vähemmistö on vähemmistö ja asema sen mukainen. Vain se on oikeudenmukaista.
Ja nimimerkkisi "kade oot" - mistä kade? Voitko VIHDOIN kertoa, MISTÄ minun suomenkielisenä kuuluisi olla kateellinen? Siitä, että puhun myös sujuvaa ruotsia? Pitäisikö minun haluta omasta rakkaasta äidinkielestäni LUOPUA? Sitähän se kateus tarkoittaa?
Jos minun täytyisi suomalaisuuteni johonkin vaihtaa, en ainakaan epärehelliseen ruotsalaisuuteen sitä vaihtaisi. Niin hyvin sen ruotsalaisen kansanluonteen juuri Suomesta käsin huomaa. Myös Norjassa se on aika hyvin jo huomattu. En kyllä halua vaihtaa suomalaisuuttani yhtään mihinkään, haluan olla ihan oma itseni, haluan pitää kaikki omat rakkaani lähelläni.
Huomaa nyt vihdoin fenno, että suomalaisuuteen kuuluu muitakin kieliä kuin suomi.
Vahanaamafennot eivät muita kieliä osaa.
Osaavatko ruotsalaiset jotain vähemmistökielistään? Suomalaisuuteen kuuluu yhtä paljon ruotsin kieli kuin ruotsalaisuuteen suomen kieli.
Turhan kielen pakottaminen kaikille on sitä mekaanista opiskelua!
Ihana kirjoitus! Kiitos.
Kopioitu toisaalta hyvä teksti:
"Minulle kävi aikanaan että luovuin lukiossa saksan opiskelusta, koska ruotsi ja englanti olivat pakollisia ja halusin opiskella laajasti muita hyödylliseksi katsomiani aineita. Englantia olisin opiskellut joka tapauksessa, koska en ole hölmö. Saksasta jouduin siis luopumaan, koska sille ei riittänyt aikaa pakollisen ruotsin takia.
Ajattelin yliopistoon mennessäni lämmitellä saksaa uudelleen, mutta yliopistossakin oli aika paljon muuta opiskeltavaa ja jälleen pakolliset englannin ja ruotsin kurssit. Ei jäänyt saksalle taaskaan tilaa.
Myöhemmällä iällä, akateemisesti koulutettuna, olen jo ehtinyt työnhaussa kärsiä siitä, että en osaa englannin lisäksi käytännössä muita vieraita kieliä. Minulla on tuosta aivan konkreettisia kokemuksia, että muodollinen ruotsinkielentaito ei ole riittänyt työpaikan saantiin, vaan on vaadittu jonkin muun kielen osaamista.
Samaan aikaan tiedän ruotsinkielisiä (käytännössä täysin kaksikielisiä) ihmisiä, jotka ovat jo lukiossa saaneet etua siitä, että äidinkielensä ruotsin lisäksi he ovat lukeneet toisena kotimaisena toista äidinkieltään vastaavaa suomea ja sen lisäksi englantia, jonka lisäksi heillä on ollut vielä yksi ylimääräinen lipas varastossa yhtä ylimääräistä kieltä varten, koska heillä ei ole ollut samanlaista rasitetta toisesta kotimaisesta, kuin minulla ja muilla suomenkielisillä. Tuo etu kumuloituu ensin korkeakouluopintoihin ja sitten myös työelämään, saman logiikan mukaan kuin minun kielitaidottomuuteni on toiminut minulle haittana yllä kuvaamallani tavalla.
Näin luodaan lähtökohtaisesti epätasa-arvoisia kansanryhmiä kielen mukaan. Ja sitten kansanedustajat puolustavat pakkoruotista tasa-arvokysymyksenä.
Minä olen asunut koko ikäni täysin suomenkielisessä ympäristössä ja nyt myöhemmällä iällä olen konkreettisesti saanut huomata kuinka ruotsinopinnot ovat haitanneet minun henkilökohtaista elämääni. Olen siis opiskellut ruotsia jonkun toisen kuviteltuja tarpeita varten, en omaa elämääni varten."
Henriette_Nielsen: "Sydämen sivistys on hiljainen, elämää ylläpitävä nöyrä asenne, johon kuuluvat oikeudenmukaisuus ja aito lähimmäisen huomioiminen, myös kielipolitiikassa"
Juuri tuo sivistys puuttuu RKP:ltä ja sen kellokkailta, kun ne suuriäänisesti ovat vaatineet ja edelleen röyhkeästi vaativat viideltä miljoonalta kansalaiselta pakkoruotsia ja siten haluavat sulkea kaikki suomalaiset kahden pikku kielen häkkiin.
Englanti ja sen rinnalla pakkoruotsin sijasta opiskeltu mikä tahansa tarjolla oleva valinnainen kieli – tai kieliin keskittyvillä mitkä tahansa kaksi, kolme ... kymmenen valinnaista kieltä – ruotsi yhtenää niistä, loisi Suomelle kokonaisuutena monipuolisen kielitaidon, monipuolisen kielivarannon. Juuri sitä RKP vastustaa pakkoruotsivaatimuksellaan, asialla, joka ei edes sen kannattajia koske eikä sen vuoksi sille ollenkaan kuulu.