Turku on Suomen entinen pääkaupunki ja sitä eivät sisäkaupunkiin ajautuneet ahdaskalloiset tamperelaiset sulata millään. Kateelliset tamperelaiset moittivat Turkua milloin mistäkin. Tamperelaiset eivät pysty tuomaan kaupunkiinsa merta eivätkä edes Mattia ja Teppoa kuin käymään. Se on fakta. Turkulaiset ovat tunnetusti fiksumpaa väkeä kuin tamperelaiset. Senhän todistaa ja pukeutumiskulttuuri ja tamperelaismurretta sata kertaa sivistyneempi ruotsinkielisyys. Turussa et näe tuulitakkikansaa keskustan liikkeissä etkä kuule missään alatyylistä nääs-sanaa edes vahingossa.
Tamperelaiset kärsivät yhä Turun taudista
Turkku
1<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Turkulaisia sopisi valistaa siitä, että Suomen sodan seurauksena Venäjän haltuun joutui joukko ruotsalaisia läänejä, joiden pääkaupunkina oli Tukholma. Suomi ei siirtynyt Venäjän keisarin alaisuuteen, vaan hävityn sodan seurauksena Ruotsi menetti alueitaan Venäjälle. Valtioiden raja siirtyi Kymijoelta Tornionjoelle. Jos turkulaiset väittävät kaupunkinsa olleen jonkinlainen pääkaupunki Ruotsin valtakunnan sisällä, niin tosiaankaan turkulainen historiantulkinta ei vastaa todellisuutta. Jos he taas haluavat viitata välivaiheeseen 1809-1812, suotakoon heidän mielihyvin pitää käsityksensä. Tamperelaiset puolestaan tietävät, että vuosisataisesta etumatkasta huolimatta välimatka on mahdollista kuroa kiinni ja jopa mennä heittämällä ohitse. Kun Viipuri on pois pelistä, on Tampereen kaupunkiseutu toinen Suomen kaupunkiseuduista, joka on ohittanut Turun seudun.
Jos joku tahtoisi tarinoiden Ukko Nooan aikojen vedenpaisumusten toistuvan, jotta tamperelaiset saisivat nauttia merellisyydestä, meidän kaikkien totitesti tulisi ikävä meren
nielaisemaa Suomen vanhinta kaupunkia. Ehkä kannattaa varoa, mitä toivoo. Turkulaisia kannattaisi myös evästää siitä, että Tampereella yksi Sisä-Suomen harvoista ruotsinkielisistä lukioista. On muuten niin kaunis rakennus, että turkulainenkin voisi pudottaa silmänsä silkasta hämmästyksestä. Ehkä kuitenkin on myös niin, että kun suomen kieltä lähdettiin kehittämään koko kansan yhteistä kirja- ja sivistyskieltä 1800-lukulla, ihanteena ei ollut ainakaan rannikon turmeltunut kyökkiruotsi vaan epäsuomalaisiksi koettujen ilmauksien siivoaminen pois ainakin kirjakielestä. Ruotsalaisuuden maksimoiminen on jotenkin nyt vain niin mennyttä maailmaa, vaikka ei ehkä Turussa asiat ovatkin hieman toisin.