oon niin väsynyt tähän ikävään, en mä enää edes tahdo sua vaan elämäni takaisin. Tahdon olla arjessa läsnä ilman että mieli seikkailee pilvilinnoissaan. Mä en tahdo sua, en meitä, en yhteisiä muistoja, mä haluan vain unohtaa kaiken mitä oli.
Yks lobotomia kiitos
vittuperkelesaatana
5<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Samat sanat. Kaikki vuodet oli paskaa.
Niin, tuo on yksi vaihe niissä loputtomissa yksipuolisen rakkauden vaiheissa jotka olen läpikäynyt. Ei siitä ole mitään apua, teit mitä teit tai ajattelit mitä tahansa, minä ainakin huomasin että mikään ei auta, ei edes väsymys, epätoivon tunteet, henkisen romahduksen kokeminen, sairauden rajalla käyminen... Aina vaan ja uudestaan toivo elää, ja rakkaus pysyy.
Juu, aina on se, JOS kuitenkin. Kaiken maailman pienistäkin asioista syntyy uutta paloa tälle tunteelle. Vaikka aikaa kuluisi kuinka paljon. niin asioiden ollessa epäselvää, niin ei pääse elämässä eteenpäin millään. Pitäisi saada suora ei ja melkein haukutkin, että ymmärtäisi asian olevan näin.
Söin melkein puhelimeni äsken, sattuneesta syystä.
Olen niin rakastunut taas taas taas taas taas taas