Ikävä sinua sniif.
Talviomenaiseni
oletkadonnut
19332
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Uuniomena.
Sienenkota poistettu, sisään voita, sokeria ja kanelia, hunajaa päälle - uuniin ..kuuma omena kylmän vaniljakastikkeen kanssa.
175 ast 15 min ? slurps
tota mä tein kerran mun kullalle.
Oliko tässä piiloviesti? 175 pituus ja 15 v.
ei puhdas arvaus kypsymisajasta, kiertoilmauunissa : ).
Ja syvälle silmiin useampi sekunti. Iltapäivä pelastui
Miksi et kerro tuota hänelle, tuolle omenaisellesi siis? :) Itse ainakin haluaisin kuulla jos hän ikävöisi minua.
I`m still waiting for you.There´s no other man.
Omenavaras. En usko että on.
Suloinen viesti. Olisi melko uskomattoman hienoa saada tuollainen minun omalta talviomeNAISELTANI.
Omena alkaapi olla puhkikaluttu, harmi ;)
Tiedän, mitä meidän välillä tapahtui ja niin tiedät sinäkin.
Tähän mennessä ei ole tapahtunut yhtään mitään. Sun koko elämä on runoutta. Ja mun...sitä ei voi mainostaa; enimmäkseen prosaa.
Sinäkö se täällä, omenaporani?
kävelyhetki ulkona jäi niin mieleen. Vaikka se olikin sun työaikaa se merkitsi mulle todella paljon. Olet sydämessäni aina
Omenan kuoressa on reikä.
Jos siihen painaa
korvansa kiinni
ja kuuntelee tarkasti,
voi veden ja tuulen
ääniltä erottaa
astioiden helinää.
Toukka tiskaa.
(Risto Rasa)
Mato
Minä tahdon ulos
Tahdon ulos kattilasta
Minä tahdon pelastaa vielä
Sinutkin kiehumasta
Minä tahdon lentää ulos
Vessan ikkunasta
Minä tahdon tietää kaiken
Teidän karkkimaasta
Minähän olen sellainen
Joka pahankin karkoittaa
Mato
Olen nähnyt mustarastaan
Lastenhuoneen yllä
Toiminta helpottuu taas
Viimeistään syksyllä
Jee jee jee jee voisinkin
Mennä tästä uimaan
Minä kierrän ympyrää
Ja se saa mut rauhottumaan
Minähän olen sellainen
Joka rahankin karkoittaa
Mato
Minä poraan reikää ja
Teen viivaa järven pintaan
Mato
Missä kuussa kadonnut omenainen on kypsynyt???
Niin heräsi kaipuu tästä viestistä.. Tuli mieleen aika jolloin "hän" katosi silmieni ulottuvilta, talviomenien aikaan. Todella iltapäivän pelasti aina ne niin pitkät katseet, hämmentävätkin ja niin ihanat.. Hänen näkemisensä oli aina kuin jouluaatto ja jouluaatto hävisi sille tunteelle tullessaan. Tunne jäi ja muuttui kaihoksi. Ihana mies, jolla on niin syvälle porautuva katse. Tähän omenaan saisi syventyä kyllä, lupa tulisi sydämenlyönnissä. Kunpa kevään tuulet toisivat sinut tielleni, mahdollista se kyllä edelleen on, toivo elää!