Kirjoitan tästä nyt tänne, koska kaverini eivät osaa auttaa (eivät ole olleet samassa tilanteessa). Eli lyhyesti sanottuna rakastan naista, jolle olen todella hyvä ystävä. Me tapasimme vuosi sitten, ja meillä oli vähän juttua joskus siinä keväällä, mutta siihen se sitten jäikin. Hän ei ollut valmis sitoutumaan. Kerroin hänelle että olen valmis odottamaan, mutta hänen mukaansa minun ei kannattaisi. Niinpä yritin liikkua eteenpäin ihan pelkkänä ystävänä. Aluksi se oli erittäin vaikeaa, mutta sitten helpotti. Panin muita naisia ja loppuvuosi olikin yhtä panojuhlaa - kunnes erään naisen kanssa, joka halusi ruveta seurustelemaan, tajusin että en voi, koska olen rakastunut ystävääni.
Tulen baarissa erittäin kateelliseksi, jos näen että hän edes juttelee muille miehille ja rikoin itseni fyysisesti muutamaan otteeseen kuultuani että hän on käynyt paneskelemassa muita miehiä. En vaan pääse hänestä ylitse, en sitten millään. Pahinta tässä on se, että hän kuitenkin monesti esim. baarissa on todella lähellä minua (siis fyysisesti); me tanssimme hitaat, pidämme toisiamme käsistä ja hän tulee luokseni monesti "jatkoille". Nämä "jatkot" eivät kuitenkaan tarkoita että harrastaisimme seksiä, koska sitä emme tee. Me vain nukumme vierekkäin.
En voi puhua tästä hänelle suoraan ollenkaan, koska välitän hänestä liikaa riskeeratakseni ystävyytemme tunnen hänet liian hyvin tietääkseni, että pakit vain saisin.
Mitä teen? Miten pääsen hänestä yli? En ole ikinä tuntenut ketään kohtaan mitään näin voimakasta, en ikinä. Tähän varmaan joku sanoisi, että aika parantaa haavat, mutta se tuntuu aivan liian absurdilta. Rakastan häntä niin paljon, että olen valmis tekemään ihan mitä tahansa hänen vuokseen.
Tulen baarissa erittäin kateelliseksi, jos näen että hän edes juttelee muille miehille ja rikoin itseni fyysisesti muutamaan otteeseen kuultuani että hän on käynyt paneskelemassa muita miehiä. En vaan pääse hänestä ylitse, en sitten millään. Pahinta tässä on se, että hän kuitenkin monesti esim. baarissa on todella lähellä minua (siis fyysisesti); me tanssimme hitaat, pidämme toisiamme käsistä ja hän tulee luokseni monesti "jatkoille". Nämä "jatkot" eivät kuitenkaan tarkoita että harrastaisimme seksiä, koska sitä emme tee. Me vain nukumme vierekkäin.
En voi puhua tästä hänelle suoraan ollenkaan, koska välitän hänestä liikaa riskeeratakseni ystävyytemme tunnen hänet liian hyvin tietääkseni, että pakit vain saisin.
Mitä teen? Miten pääsen hänestä yli? En ole ikinä tuntenut ketään kohtaan mitään näin voimakasta, en ikinä. Tähän varmaan joku sanoisi, että aika parantaa haavat, mutta se tuntuu aivan liian absurdilta. Rakastan häntä niin paljon, että olen valmis tekemään ihan mitä tahansa hänen vuokseen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
En ole ollut samassa tilanteessa, mutta vastaan sinulle, koska mulla on aikaa...Jos olette hyviä ystäviä, hän myös sinun, niin kerro hänelle, että sulla on tunteita. Kerro ettei tarkoita sitä että hänellä pitäisi olla niitä sua kohtaan, mutta että haluat sen saada sanotuksi. Sano ettei tarvitse säikähtää ja kysy suoraan onko hänen tunteet vain ystävyyttä. Jos hän sanoo, että on, niin hyväksy se ja ole edelleen hänen ystävä.
No tuota minulle kaikki toitottavat. Mutta en tiedä pystynkö sanomaan hänelle sitä. Miksi tämä on aina niin vaikeaa? Kiitos kuitenkin.
Minäkään en osaa antaa selvää vastausta sulle, itse samassa tilanteessa, mutta naisena. Vähän pitempään on tätä jatkunut ja seksiäkin on ollut mukana.
Tiedän itse rakastavani tätä ihmistä yli kaiken, ja hänkin kyllä joskus maininnut pitävänsä minusta, mutta ei oman sanomansa mukaan tahdo sitoutua.
En tiedä onko tästäkään kommentista mitään apua, mutta jos olet tullut siihen lopputulokseen että oikeasti tahdot vain hänet, anna sille vielä aikaa, jos sattuu aiheeseen sopiva tilanne vastaan niin ota asia löyhästi puheeksi..
Tosin sinun kommentistasi sain kuvan että molemmat teistä säätää toistenkin kanssa? Jätä itse säätämättä, katso mihin se johtaa... Omalla kohdalla se on jonkin verran parantanut tilannetta, hänkään ei enää kenenkään muun kanssa tee mitään. Ja tästä saattaakkin vielä joskus tulla ehkä jotakin...
Tämä tosin naisen näkökulma... voi toki olla että olen väärässä... Mutta kait sitä kokeilla kannattaa?
Ja anteeksi sekava viesti.. en saa järkevästi aseteltua ajatuksiaini sanoiksi tällä hetkellä...
Älä jää ystäväksi jos olet saanut pakit. Tuo ei ole sinun puoleltasi ystävyyttä, se on enemmän, olet koukussa. Ota etäisyyttä, etäisyys antaa perspektiiviä asioihin. Etäisyys tekee hyvää sinulle. Se sattuu helvetisti, mutta sinun on pakko joskus kuitenkin irrottautua. Vaikka haluaisitkin suhteen tähän ihmiseen, lähellä roikkuminen ei auta asiaa pakkien jälkeen, päinvastoin. Jos hänellä onkin tunteita ja hän kuitenkin haluaisi sitoutua niin hän tulee kyllä luoksesi. Jos ei tule, niin olet edennyt itse omalla tielläsi sillä aikaa. Niin ja älä paneskele muita ennen kuin olet prosessoinut tämän asian valmiiksi.
luulen että teidän kaikkien kanien pitäisi hankkia sellainen isolla moottorilal oleva moottoripanokone, ehkä se ratkaisisi ongelmanne eläimellisellä tasolla kun näytätte olevan kovin monet!
oletteko siis kadottaneet kaiken ihmisyytenne ja miksi niin?!
Mistä tollasen koneen saa??? Mulla räjähtää kohta koko kroppa kun en oooooo pannnnuuuuuuuuu VITTU 5 kuukauteeeeeeeen SAAAAATAAAAAAANAAAAAAAA nyt sitä MUNAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA.
Sama tilanne. Kerroin ja sain pakit. Hän haluaa kaverina jatkaa, mutta minulta se ei onnistu. Sinunkin täytyy päästä hänestä ensin yli.
Minä olen vähän samantapaisessa tilanteessa, tosin olen nainen. Minulla oli suhde erään miehen kanssa ja olimme todella rakastuneita, mutta emme voi olla "loppuelämää" yhdessä, koska hän on niin paljon minua nuorempi ja sen lisäksi meillä on paljon muitakin erottavia tekijöitä. Erosimme, mutta sovimme, että ollaan kuitenkin ystäviä. Ei siitä mitään tullut - hän etsi uutta naista tositarkoituksella ja vähemmän tositarkoituksella, ja koska olimme ystäviä, hän kertoi minulle näistä. Yhtä tuskaa minulle, koska minä en pystynyt samaan. Palasimme sitten vielä hetkeksi yhteen, mutta en minä pystynyt unohtamaan noita eromme aikaisia suhteita ja yhden yön juttuja. Erosimme siis taas jälleen kerran, mutta edelleen yritämme olla ystäviä. Minä ehkä kestän sen, koska meillä oikesti ei ole edellytyksiä onnelliseen yhteiselämään, mutta kyllähän se elämää haittaa. Nytkin hän on reissussa ja tiedän, että hänellä on siellä uusi nainen. Toisaalta toivon, että jompikumpi löytäisi sen oikean, koska muuten tämä ei lopu koskaan, ja se on tosi rankkaa.
Minä tiedän ja sinäkin tiedät, että ainoa keino "paranemiseen" on, että ei olla ystäviä. 'Sinä satutat itseäsi koko ajan, kun olet hänen kanssaan tekemisissä, et pääse unohtamaan häntä. Jos todella haluat päästä irti tuosta tunteesta häntä kohtaan, niin keskustele asiasta hänen kanssaan avoimesti. Kerro hänelle, mitä tunnet ja että et enää voi olla hänen kanssaan ystävä, koska se sattuu liikaa. Hän ymmärtää sen aivan varmasti. Kerro myös, että ystävyys voi jatkua sitten, kun olet päässyt yli hänestä ja tunnet itsesi tasapainoiseksi. Tämän jälkeen: 1)
Älä ota häneen yhteyttä, 2) Jos hän on samassa baarissa, niin tervehdi ja vaihda paikkaa, 3) Keksi itsellesi uusia harrastuksia ja muuta kivaa tekemistä, niin että tutustut uusiin ihmisiin, 4) Jos joku haluaa alkaa seurustella kanssasi eikä ole aivan vastenmielinen, niin yritä edes :) Ketään ei saisi käyttää laastarina, mutta näin se vaan menee..
On tosiasia, että uutta ei voi löytää eikä mitään aloittaa, ennen kuin on päästänyt menneestä irti. Sinä olet nuori ja siksi sinulla on helppo aloittaa alusta. Itsekin voisin vaikka vaihtaa paikkakuntaa päästäkseni hänestä eroon, mutta omalla kohdallani se ei ole mahdollista perhe- ym. syistä, mutta sinulle kyllä suosittelen maisemanvaihdosta, jos muu ei auta.
Vaikea sanoa mitään tuohon ap:n tilanteeseen. Kuten jotkut aiemmat tässä ketjussa, ihmetteln minäkin noita panemisia ja "panosuhteiden" määriä. Ehkä ihmisen, joka haluaa vain tuollaista eikä kykenen tunteelliseen suhteeseen kannattaa elellä itsekseen.
Itse kyllä ymmärrän aloittajaa. Ap haluaisi enemmän kuin ystävyyttä, siis koskettelua, rakkautta, seksiä ja panemistakin. Se sattuu ihan helvetisti kun ei saa koskettaa juuri sitä henkilöä, jota haluaisi. Siksi ap hakee sitä muualta, laastarina, mutta eihän se oikeasti ole yhtään sama, että muita voi koskettaa, mutta ei juuri häntä, jota eniten haluaisi. Itse olen ollut vastaavassa tilanteesss ja muiden kanssä sängyssä ja aloin itkemään lähes aina kesken seksin kun olisin vain halunnut koskettaa vain ja ainoastaan sitä tiettyä ihmistä.
Minusta ap: n kannattaisi kuitenkin kertoa tunteistaan. Voi olla, että hän ei tunne samoin tai ystävyys muuttuu vaivautuneeksi ja loppuu siihen tai sitten ystäväkin tuntee samoin, mutta ei kuitenkaan halua sitoutua. Pahinta mielestäni on kuitenkin jättää yrittämättä ja vanhempana katua sitä hirveästi.